Kuuntele
Ortodoksisella kirkkolaululla on niin keskeinen liturginen tehtävä, että sitä ei aina osata ajatella osana musiikillista kontekstia. Se on kuitenkin osa laajempaa laulu- ja kuoromusiikin kenttää, jossa se sijoittuu samaan lokeroon muun kirkkomusiikin kanssa.
Monet kanttorit näkevät onneksi ortodoksista kuplaa kauemmas ja kehittävät ammattitaitoaan joko täydentämällä opintojaan kuoronjohdon opinnoilla tai osallistumalla esimerkiksi omalla paikkakunnalla toimivien kuorojen suurempiin konserttiprojekteihin. Työskentely uuden kuoronjohtajan ja uuden ohjelmiston parissa antaa aina joko uutta osaamista tai uusia oivalluksia. Samalla syntyy uusia kontakteja ja kullanarvoisia kollegiaalisia suhteita.
Tällainen ennakkoluuloton verkostoituminen on mahdollistanut paljon – muun muassa sen, että Ortodoksinen kanttorikuoro on viime syksynä saanut johtajakseen yhden suomalaisen kuoromusiikin arvostetuimmista osaajista.
Pitkän kauden kuoron johdossa tehneen diplomikuoronjohtaja Rita Varosen jälkeen kuoron eteen on asettunut Sibelius-Akatemiassa Helsingissä kirkkomusiikin aineryhmässä kuoronjohdon lehtorina toimiva Jani Sivén.
– Sibelius-Akatemiassa kuoronjohdon opinnot on keskitetty kirkkomusiikin aineryhmään. Käytännössä kaikki Siban opiskelijat, jotka haluavat jatkaa kuoronjohdon opintojaan ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen, tulevat opiskelemaan niitä kirkkomusiikin aineryhmään. Helsingin lisäksi opetusta on tarjolla myös Sibelius-Akatemian Kuopion toimipisteessä, jossa kanssani samassa tehtävässä toimii entinen oppilaani, nuorempana esimerkiksi Lintulan luostarissa paljon kanttorina toiminut Saara Aittakumpu. Kuoronjohdon pääaineisia opiskelijoita opettaa puolestaan kuoronjohdon professori Nils Schweckendiek.
”Mystistä ja kiehtovaa”
Sivénin elämässä kaikki tuntuu liittyvän kaikkeen. Yllättävän monesta uran käänteestä löytyy myös linkki ortodoksiseen kirkkomusiikkiin tai ortodoksimuusikoihin.
– Opetustyö on kulkenut käytännössä aina taiteellisen työni rinnalla. Jo opiskeluaikana toimin kurssien opettajana ja tuntiopettajana Helsingin Konservatoriossa. Valmistumiseni jälkeen sain orkesteri- ja kuoronjohdon lehtorin toimen Helsingin Konservatoriosta ja aloin opettaa kuoronjohdon pääaineopiskelijoita myös Helsingin ammattikorkeakoulu Metropoliassa, joka tunnettiin tuolloin nimellä Stadia. Siellä oppilainani olivat Saara Aittakummun lisäksi myös Varvara Merras-Häyrynen ja Mikko Sidoroff. Heidän kauttaan tutustuin muun muassa Lingasin, Bortnjanskin. Moodyn, Mirolybovin ja Tavenerin teoksiin – ja tietysti Mikon omiin teoksiin. Olen valinnut näitä sittemmin moniin konserttiohjelmistoihin.
Ensikosketuksen ortodoksiseen kirkkomusiikkiin Sivén sai jo pikkupoikana.
– Lauloimme Cantores Minores -poikakuorossa Borntjanskin kerubiveisua sekä Rautavaaran Vigilian avuksihuutopsalmia. Molemmissa teoksissa oli jotain mystistä ja kiehtovaa, ja ne jäivät mieleen.
Myöhemmin Sivén oli Radion kamarikuoron laulajana mukana esittämässä ja levyttämässä Rautavaaran Vigiliaa, ja onpa hän saanut johtaa Vigilian myös Rautavaaran läsnäollessa.
Rahmaninovin Vigiliaan Siven ei katsonut olevansa valmis pitkään aikaan – tähän haasteeseen hän tarttui ensi kertaa vasta pari vuotta sitten.
Ammattimainen kuoro täynnä kuoronjohtajia
Kysymys Ortodoksisen kanttorikuoron johtamisesta esitettiin Sivénille ensi kertaa nimenomaan Rahmanovin Vigilian äärellä.
– Työskentelimme Varvara Merras-Häyrysen kanssa kirkkoslaavin ääntämisen parissa, kun hän kysyi minulta, kiinnostaisiko minua tulevaisuudessa kanttorikuoron johtaminen. Vastasin heti myöntävästi, sillä totta kai yhteistyö ammattimuusikoista koostuvan kuoron kanssa kiinnostaa. Aikataulujen sovittaminen vaati toki hieman selvittelyä. Täyspäiväisen lehtorin työn ohella olen koko ajan toiminut myös kuoronjohtajana, kapellimestarina ja säveltäjänä. Lisäksi olen jo pidempään kirjoittanut kuoronjohdon oppikirjasarjaa, joka pitäisi saada viimeisteltyä.
Nyt yhteinen työ on kuitenkin saatu alkuun.
– Tapasin kuoron ensimmäisen kerran viime syksynä Mikkelissä ja yhteistyö tuntui heti luontevalta ja inspiroivalta. Se, että laulajat ovat itsekin kuoronjohtajia, näkyy työskentelyssä ammattimaisena otteena. Uudet teokset omaksutaan nopeasti, joten harjoituksissa päästään nopeasti keskittymään tulkintaan ja sointiin.
Sivén tunnisti kanttorikuorossa heti useita vahvuuksia.
– Kuoron vahvuutena pidän ennen kaikkea sitä, että laulajisto koostuu taitavista muusikoista, jotka työskentelevät kanttoreina tai opiskelevat musiikkia. Lisäksi tärkeänä vahvuutena koen sen, että kuorossa vaalitaan hyvää ja innostavaa ilmapiiriä, ja laulajat ovat hyvin motivoituneita työskentelemään tavoitteellisesti. Kuorolla on mielestäni myös mahtava soinnillinen potentiaali sekä rohkeus ja halu välittää teoksen sanomaa ja ilmaista eri karaktäärejä.
Laulajien rekrytointi haasteena
Kuoron keskeisimmät haasteet ovatkin oikeastaan ulkomusiikillisia.
– Eri puolilla maata työskentelevistä laulajista koostuva kuoro pääsee harjoittelemaan melko harvakseltaan. Vaikka laulajat olisivat kuinka taitavia, yhtenäisen musisoinnin ja soinnin rakentaminen edellyttää riittävästi yhdessä työskentelyä. Toinen haaste liittyy laulajien rekrytointiin: se on tavoittellisesti toimivissa kuoroissa jatkuva kehityskohde, tai ainakin asia, jonka tärkeydestä on hyvä olla koko ajan tietoinen. Olinkin hyvin ilahtunut siitä, että Mikkelissä mukana oli useita ortodoksisen kirkkomusiikin opiskelijoita sekä muitakin nuoria laulajia. Se kertoo siitä, että uusien laulajien rekrytoinnin merkitys on kuorossa hyvin tiedostettu.
Yksi kanttorikuoron erityispiirteitä on se, että lähes kaikki kuoron laulajat ovat itsekin kuoronjohtajia tai sellaiseksi opiskelevia. Kuorotyö on kanttoreille aina myös oman ammattitaidon kehittämistä – näin varsinkin nyt, kun kuoroa johtaa yksi maan tunnetuimmista kuoronjohdon opettajista.
– Esimerkiksi Mikkelissä työstimme äänenavauksessa sointia siten, että kanttorit voisivat hyödyntää erilaisia työkaluja ja harjoitteita myös omissa kuoroissaan. Yleisesti ottaen ajattelen kuitenkin, että päämäärätietoinen työskentely kuoron kanssa sekä harjoitustyössä käyttämämme työtavat voivat antaa inspiraatiota ja oivalluksia omaan kuoronjohtotyöhön. On tietenkin jokaisesta johtajasta itsestään kiinni, mitä haluaa soveltaa omaan työhönsä.
Uutta ohjelmistoa kuultavissa kirkkolaulupäivillä
Kuoronjohtajan työhön sisältyy kuoron harjoituttamisen lisäksi myös ohjelmistosuunnittelu. Tämä on kanttorikuoron työskentelyssä alue, jossa Sivénillä itsellään on eniten opittavaa.
– Vaikka jotkut ortodoksisen kuoromusiikin klassikot olivat minulle entuudestaan tuttuja, niin kaiken kaikkiaan ortodoksisen musiikin tuntemukseni on varsin suppea. Sanoinkin Varvaralle jo ensimmäisissä keskusteluissamme, että kuoron ohjelmiston valinta täytyisi tehdä yhteistyössä ortodoksisen ohjelmiston asiantuntijoiden kanssa.
Sivén ja kuoron ohjelmistotoimikunta aloittivat uuden ohjelmiston rakentamisen viime keväänä.
– Kukin toimikunnan neljästä jäsenestä laittoi kansioon teosehdotuksia, joista sitten kokosimme ohjelmiston. Nyt meillä on koossa hieno kokonaisuus Helsingin kirkkolaulupäivien (Avaa uuden sivuston) konserttia varten, ja sen lisäksi useita hienoja teoksia odottamassa tulevaisuuden projekteja. Ohjelmiston valitseminen tällä tavalla oli todella innostavaa!
Ohjelmistotyössä tuli vastaan myös yllätyksiä.
– Hämmästyin sitä, kuinka monipuolista ortodoksinen kuororepertuaari tyyliltään ja karaktääreiltään on. Siihen tutustuminen on ollut hyvin inspiroivaa ja uskon, että käsitykseni laajenee edelleen ohjelmistotuntemuksen karttuessa. Toisaalta minulta on toivottu myös sitä, että voisin ehkä tuoda uusia ajatuksia ja näkökulmia ortodoksisen musiikin tekemiseen ja esittämiseen. Ortodoksisen musiikin lisäksi kuoron ohjelmistoon onkin tarkoitus aiempaan tapaan valita myös muita teoksia edellyttäen että niiden tekstit ja sanoma tukevat ortodoksista teologiaa.
Uspenskin katedraalissa perjantaina 24.4. kuultava konsertti sisältää sekä uutta että vanhempaa ohjelmistoa.
Vanhasta ohjelmistosta mukana on mm. Tetiana Iašvilin ja Cyrillus Kreekin musiikkia sekä Heikki Hattusen sovittama bysanttilainen sävelmä Pyhä Jumala.
– Uusina teoksina ohjelmistossamme on amerikkalaisen säveltäjän Kurt Sanderin Kerubiveisu, kaksi osaa Einojuhani Rautavaaran Vigiliasta ja Arvo Pärtin Zwei slawische Psalmen. Näiden ortodoksiseen traditioon pohjautuvien teosten lisäksi valitsimme belgialaisen säveltäjän Kurt Bikkembergsin improvisatoorisen teoksen Pater Noster eli latinankielisen Isä meidän-rukouksen sekä Knut Nystedtin Get You up to the High Mountain, jonka Jumalaa ylistävä teksti on Jesajan kirjasta.
Ortodoksisen kanttorikuoron konsertti Uspenskin katedraalissa perjantaina 24.4. klo 19.30. Vapaa pääsy, käsiohjelmamaksu.
