Kajaanissa ortodoksisen kirkon ovensuuhun syntyi Aleksei Navalnyin muistopaikka, jota ehdotti venäläinen perheenisä
Kajaanin ortodoksisen kirkon oven viereen on perustettu helmikuussa vankileirillä menehtyneen venäläisen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin muistopaikka.
Julkaistu | Julkaisua muokattu
Teksti: Susanna Somppi | Kuva: Isä Reijo Marjomaan oma albumi
Aleksei Navalnyin muistopaikka on tähän mennessä ollut olemassa kolmisen viikkoa, koska se perustettiin noin viikko Navalnyin kuoleman jälkeen eli helmikuun loppupuolella.
– Aloite tuli marraskuussa Suomeen saapuneelta perheelliseltä venäläismieheltä, joka ei halua nimeään julkisuuteen. Hän kysyi lupaani 18.2. Navalnyin muistopaikan perustamiseen. Hän myös huoltaa paikkaa isännöitsijän lisäksi, kertoo pastori Reijo Marjomaa.
Isä Reijon mukaan muistopaikka on kirvoittanut pelkästään positiivista palautetta.
Isä Reijo Marjomaa kertoo muistopaikan saaneen myönteisen vastaanoton.
– Seurakuntalaisten ja muiden ohikulkijoiden, joiden kanssa olen jutellut, kommentit ovat olleet pelkästään myönteisiä. Ilkivaltaa muistopaikka ei ole kohdannut.
Myös isä Reijo henkilökohtaisesti pitää muistopaikkaa tervetulleena.
– Omasta mielestäni on hyvä, että on olemassa paikka, jonne voidaan tuoda kukkia ja sytyttää kynttilä Navalnyin muistolle. Kyse on pitkälle samasta asiasta kuin on haudalla käynti. Tällä muistelupaikalla käyvät monet ihmiset hiljentymässä, tuomassa kukkia ja kynttilöitä.
Tosin kukat oli siivottu pois kuvaushetkellä, koska lakastuneina eivät olleet enää paikan kaunistus.
– Olen ajatellut, että kun ortodoksinen kirkko sulkee Lasaruksen lauantaina vainajien muistelupöydän, suljemme myös tämän Tuomaan tiistaihin saakka, isä Reijo kertoo.
Jumalan armosta Konstantinopolin, Uuden Rooman ja ekumeeninen patriarkka Bartolomeos: koko kirkon täyteydelle, olkoon Herramme ja Pelastajamme Jeesuksen Kristuksen armo ja rauha kaikkien teidän kanssanne yhdessä rukoustemme, siunaustemme ja anteeksiantomme kanssa.
Rakkaat veljelliset esipaimenet ja siunatut lapset Herrassa,
Rakkauden Jumalan armo on jälleen turvallisesti ohjannut meidät paastotriodionin sielua ravitsevaan aikaan, Suureen paastoon, askeettisen kilvoittelun kentälle, joka on runsaana ylhäältä tulevista lahjoista sekä täynnä ristin ja ylösnousemuksen iloa. Tämän siunatun ajanjakson aikana kirkollisen elämän hengelliset aarteet ja dynamiikat sekä sen kaikkien ilmausten viittaukset pelastusoppiin tulevat selkeästi julki.
Olemme jo saaneet ottaa paljossa oppia fariseuksen hengellisestä umpikujasta ja omahyväisestä ylpeydestä, tuhlaajapojan kertomuksen vanhemman veljen turrasta moralismista ja kovasydämisyydestä sekä tuomiosunnuntain julistamasta järjettömyydestä ja tuomiosta, jonka saavat ne, jotka osoittautuvat välinpitämättömiksi ”vähäisintäkin veljeämme” kohtaan eli niitä, jotka näkevät nälkää tai kokevat janoa, ulkomaalaisia, alastomia, sairaita ja vangittuja kohtaan. Samalla avautuivat meille nöyryyden ja katumuksen, anteeksiannon ja armon merkitys sekä niiden voima asenteina, joita kirkko korostetusti meitä kutsuu vaalimaan nyt edessä häämöttävän paaston aikana.
Suuri ja pyhä paasto on otollista aikaa hengelliselle, sisäiselle ja fyysiselle puhdistautumiselle ja itsekurille, jotka paaston alussa luetun evankeliumin sanoin toteutuvat paastossa, jota ei tule harjoittaa ”jotta toiset näkisivät”, vaan anteeksi antamalla veljillemme ja sisarillemme: ”Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi.” (Matt. 6:14) Tämähän on lopulta asia, jonka tunnustamme aina Herran rukouksessa: ”niin kuin mekin anteeksi annamme velallisillemme”. (Matt. 6:12)
Eilen, laskiaisviikon lauantaina, kirkko kunnioitti niiden pyhien miesten ja naisten elämää, jotka ovat loistaneet askeettisessa kilvoittelussa. Pyhät ihmiset eivät ole vain esimerkkejä uskovaisille hyvästä elämästä Kristuksessa ja Kristuksen seuraamisessa. He ovat myös kanssakulkijoitamme, ystäviä ja tukijoita paaston, katumuksen ja nöyryyden askeettisella matkalla. Emme ole kamppailussamme yksin, vaan meillä on Jumala, joka rohkaisee ja siunaa meitä sekä pyhät ja marttyyrit, jotka seisovat rinnallamme ja ennen muuta meillä on ensimmäisenä pyhien joukossa Jumalanäiti, joka rukoilee meidän kaikkien puolesta Jumalaa. Pyhyys on todiste jumalallisen armon voiman ja ihmisen kamppailun synergiasta kirkossa, jossa se tapahtuu osallistumalla pyhiin sakramentteihin ja jumalallisten käskyjen täyttämisessä. Ei ole olemassa ”ilmaista hengellisyyttä” tai ”helppoa kristillisyyttä” aivan kuten ei taivasten valtakuntaan johtava portti ei lavea tai tilava. (ks. Matt. 7:13-14)
Kirkko jatkuvasti muistuttaa meitä siitä, että pelastus ei ole yksilöllinen, vaan yhteisöllinen tapahtuma – jaettu harjoitus. Jumalan vartioiman Pyhän ja suuren paaston aikana uskovaisten hengellisessä elämässä käy selväksi, mitä osallistuminen yhteisön elämään todella tarkoittaa, olipa tuon osallisuuden paikka sitten kristillisessä perheessä, seurakunnassa tai luostariyhteisössä. Haluaisimme korostaa kristillisen perheen olemusta elämän yhteisönä, jossa Suuren paaston hengellisyys on koettavissa. Edeltäjämme, pyhä Johannes Krysostomos kuvaili perhettä pienoiskirkoksi. Juuri perhe on paikka, jossa me muunnamme omaa olemassaoloamme kirkon elämäksi; juuri perheessä ihmiselämän yhteisöllinen ja sosiaalinen luonne kehittyvät; perheessä elämä ja yhdessäelo koetaan jumalallisina lahjoina.
Perheessä yritys soveltaa kirkollisia ohjeita ja paaston henkeä tuo esiin askeettisen elämän karismaattisen ulottuvuuden sekä laajemman vakaumuksen siitä, että kaikki, mikä elämässämme on totta, jaloa ja oikeaa, on peräisin ylhäältä. Että viime kädessä elämämme, yhteistyöstämme ja omasta panoksestamme huolimatta, on jotain suurempaa kuin mikä olisi yksin inhimillisesti saavutettavissa ja saatavissa. Onhan viime kädessä niin, että elämän yhteisöllinen luonne, rakkaus, joka ei etsi omaansa, vaan kohdistuu toisiin sekä anteeksiantamisen hyve eivät anna tilaa inhimilliselle puheelle minän oikeuksista tai itsetyytyväisyydelle. Tällainen ”jaetun vapauden” henki ja eukaristinen askeettisuus ovat juuri oleellisia liitoksia, joille paasto, laupeus sekä osallistuminen kirkon seurakuntaelämään ja liturgiseen elämään perustuvat. Elämällä tätä ”paaston henkeä” kristillisessä perheessä meidät saatetaan kirkollisen kokemuksen äärelle ja tämä elämä muodostaa kristillisen todistuksen syntylähteen ja paikan nykyisen maallistuneen maailman keskellä.
Veljet ja lapset, rukoilkaa, että me kaikki arvollisella hurskaudella matkaisimme paastolla ja katumuksella Suuren paaston tietä, rukouksessa ja pidättäytymisessä, tehden rauhan itsemme ja toisten kanssa, jakaen elämäämme ja osoittautuisimme olevamme lähimmäisiä tarvitseville laupeudentekojen ja anteeksiannon kautta sekä kaikissa olosuhteissa Herran armon nimeä ylistäen. Sillä Herra on taivaita korkeampi ja rukoilkaamme, että hän näkisi meidät arvollisiksi saavuttamaan Suuren viikon puhdistetuin mielin ja hänen loistavaa ylösnousemustaan ilolla ja riemulla ylistämään.
+ Konstantinopolin Bartolomeos palava esirukoilijanne Herran edessä
Luostaritaksi aloitti Valamossa – ratin taakse hyppää kuuliaisuusveli Tobias
Valamon luostaritaksi alkoi liikennöidä maaliskuun alussa.
Julkaistu | Julkaisua muokattu
Teksti: Susanna Somppi | Kuva: Pappismunkki Viktor
Valamon luostariin matkaavat ovat tuskitelleet jo pitkään kulkemisongelmien kanssa. Parhaimmillaan luostarin portille pääsi bussilla, mutta vuosien saatossa erilaiset ja alati vaihtuvat bussivuorot ja niiden poisjäämiset ovat aiheuttaneet harmaita hiuksia niin pyhiinvaeltajille, Valamon opiston kursseille saapuville, talkoolaisille kuin muillekin luostarivieraille.
Nyt kyytiongelmiin on saatu ratkaisu Facebookissa toimivan Valamon kimppakyyti-ryhmän lisäksi: maaliskuun alusta Valamossa liikennöi varsinainen harvinaisuus, eli luostaritaksi. Autenttisen kokemuksesta tekee sekin, että ratin taakse istahtaa kuuliaisuusveli Tobias – ja toisinaan myös Valamon opiston rehtori Sirpa Koriala.
Käytännössä kyseessä ovat liittymäkuljetukset Heinävedeltä ja Joensuusta – tarkemmat tiedot ja hinnat löytyvät tämän jutun lopusta. Kyydit tilataan ennakkoon viimeistään päivää ennen saapumista.
– Julkinen liikenne loppui kokonaan viime kesänä. Lähimmät julkisen liikenteen asemat ovat Heinävedellä, Varkaudessa ja Joensuussa. Piti keksiä keinot, miten ihmiset pääsevät tänne eri puolilta Suomea. Isä Viktor teki ison työn, kun hän haarukoi aikatauluja sillä ajatuksella, että mahdollisimman monesta eri suunnasta pääsisi tietyille vuoroille ja siitä valikoituivat nämä nyt käytössä olevat haku- ja vientipisteet sekä -ajat, Sirpa Koriala kertoo.
Sirpa-rehtori ajaa kurssiretkiä
Ihan sormia napsauttamalla luostaritaksia ei kuitenkaan saatu aikaiseksi.
– Lisäkoulutusta tarvittiin sekä taksiliikenneluvan hakemista varten että kuljettajalupia varten. Tällä hetkellä taksia saa ajaa kuuliaisuusveli Tobias, mutta myös minulla on kuljettajalupa lähinnä opiston kurssiretkiä varten. Jatkossa muitakin taksinkuljettajan tutkinnon suorittaneita tulee varmastikin olemaan.
Luostaritaksi-palvelu on voimassa toistaiseksi, jos kohta luostaritaksin toimintaan voi tulla muutoksia esimerkiksi sesonkien mukaan.
– Tällä mennään toistaiseksi ja katsotaan, millaista palautetta tulee, eli onko kenties muutoksille tarvetta. Paljon riippuu myös siitä, miten suuren suosion kyydit saavat ja montako kuljettajaa jatkossa on.
Valamon luostarin taksi tarjoaa kuljetuksia Valamoon tarvittaessa joka päivä 1. maaliskuuta 2024 alkaen. Palvelu keskittyy nimenomaan liittymäkuljetuksiin Valamoon ja takaisin – sitä ei siis voi käyttää esimerkiksi paikan päällä tehtäviin satunnaisiin matkoihin. Palvelu on suunnattu kaikille Valamoon saapuville vieraille.
Taksikyyti varataan ennakkoon, ja sen voi tehdä jo varauksen yhteydessä, mutta viimeistään kuitenkin saapumispäivää edeltävänä päivänä. Kyytivarauksia otetaan vastaan puhelimitse numerossa 017 570 111 tai sähköpostilla valamo@valamo.fi.
Taksissa on tilaa kahdeksalle matkustajalle, joten kyyti kannattaa tilata ajoissa. Varausta tehdessä pyydetään ilmoittamaan, mikäli taksin varaajan mukana matkustaa alle kolmevuotias lapsi tai lemmikki.
Liittymäkuljetukset, jotka on räätälöity saapuvien ja lähtevien junien ja bussien aikatauluihin, lähtevät Heinäveden asemalta Valamoon klo 12:50 ja paluukuljetukset Valamosta Joensuuhun klo 13:45. Perjantaisin tarjotaan myös kuljetusta Jyväskylä–Joensuu -bussilinjan matkustajille.
Kuljetusten hinnat vaihtelevat lähtöpisteen mukaan. Haku Heinäveden asemalta Valamoon maksaa 15 euroa, Valamosta Joensuuhun 25 euroa ja Karviosta Valamoon 5 euroa. Maksu suoritetaan suoraan kuljettajalle matkan päätyttyä käteisellä tai yleisimmillä maksukorteilla. Tavanomaiset matkatavarat kuuluvat hintaan. Taksi ei ole esteetön.
Aikataulut kannattaa tarkistaa etukäteen, sillä ne voivat muuttua kesäajan myötä.
Luostaritaksin aikataulut ja hinnat:
Valamon luostari–Heinäveden asema
lähtö Valamosta klo 12.00, hinta 15€
Heinäveden asema–Valamon luostari
lähtö asemalta klo 12.50 (saapuva juna odotetaan, hinta 15€
Valamon luostari–Joensuun rautatieasema
lähtö Valamosta klo 14.00, hinta 25€
Joensuun rautatieasema–Valamon luostari
lähtö Joensuusta klo 15.00, hinta 25€
Lisäksi perjantaisin tarjotaan myös kuljetusta Jyväskylä–Joensuu-bussilinjan matkustajille Karvio–Valamo tai Valamo–Karvio, hinta 5€/suunta.
Minisaarna: Pietari vastaa Jeesuksen olevan odotettu Messias
Lauantai 16.3.2024. Akatistoksen lauantai. Suuren paaston viidennen viikon lauantai.
Julkaistu | Julkaisua muokattu
Teksti: Marko Mäkinen | Kuva: Sergei Dolgov/iStock
(Mark. 8:27‒31)
Evankeliumissa Jeesus lähtee opetuslastensa kanssa Filippoksen Kesarean kyliin. Jeesus kysyy matkalla opetuslapsiltaan, kuka hän ihmisten mielestä on. He kertovat, että toisten mielestä hän on Johannes Kastaja, toisten mielestä profeetta Elia, toisten mielestä joku profeetoista. Sitten Jeesus kysyy, kuka hän heidän mielestään on. Pietari vastaa Jeesuksen olevan Messias. Jeesus varoittaa ankarasti kertomasta tästä kenellekään.
Sitten hän selittää, miten Ihmisen Pojan täytyy kärsiä paljon: kansan vanhimmat ja oppineet hylkäävät hänet ja hänet surmataan, mutta hän nousee kolmen päivän kuluttua kuolleista.
***
Ihmiset eivät ymmärtäneet kuka Jeesus oli ja sekoittivat hänet tunnettuihin Jumalan profeettoihin. Pietari kuitenkin lausui julki opetuslasten uskon siihen, että Jeesus on luvattu Messias.
He eivät saaneet vielä kertoa avoimesti tästä kenellekään, sillä ristiinnaulitsemisen aika ei ollut vielä tullut. Jeesus kuitenkin kertoo heille, mitä Ihmisen Pojalle eli ihmiseksi tulleelle Jumalan Pojalle tulisi tapahtumaan.
Se, kuka Jeesus on, avautuu ristin ja ylösnousemuksen kautta. Uskosta tähän totuuteen tulemme osallisiksi pelastuksesta ja Jumalan valtakunnasta.
(Samana päivänä toimitettavassa akastistospalveluksessa Jumalansynnyttäjälle luetaan Luuk. 10:38–42; 11:27–28, joka luetaan myös Jumalansynnyttäjän syntymän ja temppelintuomisen liturgioissa.)
Musiikkia Neitsyt Marian kunniaksi – musiikkitoimittaja Risto Nordell esittelee Jumalansynnyttäjälle sävellettyä musiikkia Uspenskin kryptassa 17. maaliskuuta
Julkaistu | Julkaisua muokattu
Teksti: Helsingin ortodoksinen seurakunta | Kuva: Riston Nordellin kotialbumi
Musiikkitoimittaja Risto Nordell esittelee sävelin ja sanoin Jumalansynnyttäjälle sävellettyä musiikkia ortodoksisessa, luterilaisessa ja katolisessa perinteessä. Tilaisuus pidetään Uspenskin katedraalin kryptassa (Pormestarinrinne 1) 17.3. kello 16. Pääsymaksu 10€ kerätään Uspenskin katedraalille lahjoitettavaksi. Tilaisuuden jälkeen noin klo 17.00 toimitetaan Uspenskin katedraalissa paastonajan ehtoopalvelus.
Tilaisuuden järjestää Uspenskin katedraalin ystävät ry.
Bulgarian patriarkka Neofitos on kuollut – arkkipiispa Leolta surunvalittelut
Arkkipiispa Leo on toimittanut kirkkomme puolesta surunvalittelut Bulgarian patriarkaatille.
Julkaistu | Julkaisua muokattu
Teksti: Suomen ortodoksinen kirkko | Kuva: Администрация на Президента на Република България/Wikimedia Commons
Bulgarian patriarkka Neofitos (Simeon Nikolov Dimitrov) on kuollut 13.3.2024. Hän oli kuollessaan 78-vuotias.
Hän valmistui pappisseminaarista vuonna 1965. Munkiksi hänet vihittiin vuonna 1975 ja papiksi seuraavana vuonna. Arkkimandriitan arvon hän sai vuonna 1977.
Piispaksi Neofitos vihittiin vuonna 1985 ja patriarkaksi vuonna 2013.