Minisaarna

Päivän lukujaksot ovat Vanhasta testamentista:

Kuudes hetki Jes. 7:1‒14

Ehtoopalvelus 1. Moos. 5:32‒6:8; San. 6:20‒7:1

Jaa tämä juttu

Arki & ihmiset

Suomen ortodoksisen kirkon pyhäköissä muistetaan Ukrainan kansaa rukouksissa sodan vuosipäivänä, mutta tämä muistaminen ei suinkaan ole ainutkertaista. Pyhäköissämme on jumalanpalvelusten yhteydessä jo kahden vuoden ajan toimitettu rukouksia ”Ukrainan sodassa kärsivien puolesta, että Herra pelastaisi heidät”

Sodan vuosipäivänä Uspenskin katedraalista lähetetään suoratoistona rukouspalvelus rauhan ja Ukrainan kansan puolesta (Avaa uuden sivuston) kello 14, ja palveluksen päätteeksi toimitetaan litaniat Ukrainassa sodassa menehtyneiden puolesta. Lisäksi Uspenskin katedraalissa toimitetaan kello 16:30 yleinen panihida ennen kello 17 vigiliaa. Sodan vuosipäivän panihidassa muistetaan erityisesti kaikkia Venäjän hyökkäyssodan uhreja Ukrainassa.

Rukouspalveluksen toimittaa rovasti Heikki Huttunen, ja Ukrainan suurlähettiläs Olga Dibrova osallistuu rukouspalvelukseen. Paikalle odotetaan myös Ukrainalaisten yhdistyksen sekä evankelisluterilaisen ja katolisen kirkon sekä Helsingin kaupungin edustajia.

Jumalanpalveluksen jälkeen ukrainalainen kuoro Kalina esittää Ukrainan hengellisen hymnin ”Боже Великий Єдиний, нам Україну Храни”, jonka on kirjoittanut kuuluisa ukrainalainen säveltäjä Mikolai Lisenko.

Pian kaksi vuotta kestänyt hyökkäyssota on tuonut Suomeen kymmeniätuhansia ukrainalaispakolaisia. Heistä valtaosa on kuulunut Ukrainassa ortodoksiseen kirkkoon. 

Helsingissä ukrainankielistä yhteisöä palvelee erityisesti Lapinlahden hautausmaalla sijaitseva Profeetta Elian kirkko, missä toimitetaan joka sunnuntai ukrainan- ja suomenkielinen liturgia. Näistä ensimmäinen toimitettiin 18. helmikuuta.

Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa myös liputetaan Ukrainan lipulla sodan vuosipäivänä.

Ukrainalaisten parissa tehtävälle työlle jatkuvuutta

Tuoreimpia osoituksia kirkkomme tahtotilasta on vuoden 2023 kirkolliskokouksen päätös siitä, että ukrainalaisten parissa tehtävä työ jatkuu seuraavien neljän vuoden ajan kirkon kansainvälisen diakonian ja lähetystyön järjestö Filantropia ry:n koordinoimana. Työhön varattiin vuosittainen 130 000 euron määräraha.

Yhdessä kirkossa -hankkeen tavoitteena on tukea sotaa paenneita ja Suomeen asettuneita ukrainalaisia kotoutumaan paitsi suomalaiseen yhteiskuntaan, myös Suomen ortodoksiseen kirkkoon. Kirkon palvelukeskus ja Filantropia ovat aloittaneet keskustelut kotoutushankkeen käytännön toteutuksesta helmikuun 2024 aikana.

Tiedon jakaminen on avainasemassa uuteen kotimaahan ja Suomen ortodoksisen kirkon elämään sopeutumisessa, sillä kirkkomme toimintatavat ovat tulijoille pääsääntöisesti vieraita – kuten esimerkiksi kirkon jäseneksi rekisteröityminen. Myös se, että Suomessa toimii yksi ortodoksinen kirkko, joka palvelee kaikkia ortodokseja kansallisuuteen ja äidinkieleen katsomatta, on usein muualta saapuneille hämmästyttävä tieto. Näin ollen kirkon YouTube-kanavalle perustettiin vastikään kirkkomme tavoista ja toiminnasta kertova ukrainankielinen soittolista Православна Фінляндія, Ortodoksinen Suomi (Avaa uuden sivuston). Soittolistan ensimmäisellä videolla Ukrainasta Suomeen paennut diakoni Sergiy Danilov kertoo Suomen ortodoksisen kirkon käytössä olevasta kalenterista. 

Lisäksi sosiaalisesta mediasta löytyy ukrainankielinen Facebook-ryhmä (Avaa uuden sivuston), ja Suomen ortodoksisen kirkon verkkosivuilta löytyvät myös ukrainankieliset sivut (Avaa uuden sivuston).

Tukena heti sodan alusta lähtien

Suomen ortodoksinen kirkko ilmaisi tukensa Ukrainalle varsin selkeästi heti sodan alettua helmikuussa 2022. Tuolloin kaikki toimessa olevat piispamme tuomitsivat ensimmäisten joukossa Venäjän hyökkäyssodan.  Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo vetosi suoraan Moskovan patriarkka Kirilliin, jotta tämä tuomitsisi sodan. Myöhemmin arkkipiispa Leo on tuominnut patriarkka Kirillin sotaa puolustavat lausunnot. Isä esipaimen on kertonut muistavansa sodan keskellä eläviä ukrainalaisia aina aamulla ensimmäiseksi ja illalla viimeiseksi. Samaan hän rohkaisee meistä jokaista. Arkkipiispa Leo myös kutsui luokseen ukrainalaisia sotapakolaisia Kuopioon ensimmäisenä sotakeväänä 2022. 

Myös syyskuussa 2023 Suomessa vieraillut Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos tunnetaan Ukrainan tukijana, ja hän tapasi vierailullaan muiden muassa Ukrainan suurlähettiläs Olga Dibrovan.

Kirkko on toiminut myös materiaalisen avun keinoin. Sodan alettua seurakunnissa jaettiin sotapakolaisille niin niin ruoka- vaate- kuin muutakin käytännön elämiseen liittyvää apua. 

Upea esimerkki seurakuntalaisten omasta aktiivisuudesta sekä yli kansallisuuksien yltävästä rauhantahdosta sekä uskon yhteydestä on kahden äidin, Ukrainasta sotaa paenneen Olesia Yermolenkon ja Suomessa jo pitkään asuneen Elizaveta Rombachevan Hyvinkäällä perustama rukouspiiri, jossa toimitetaan viikoittain rukouspalvelusta rauhan puolesta.

Seurakunnat ja yksittäiset ihmiset ovat lahjoittaneet rahaa Filantropian kriisiapukeräykseen, jonka tuotto ohjataan Ukrainaan. Keräykseen voi osallistua helposti MobilePayn kautta (52653) tai verkossa Filantropian sivuilla. Tähän mennessä keräys on tuottanut yli 182 000 euroa.

 

Pääkuva ylhäällä: Ukrainan suurlähetystön kukitettu aita keväällä 2022.

 

Juttua on muokattu 23.2.2024 klo 9:28 lisäämällä tekstiin tarkempia tietoja rukouspalveluksesta sekä liputuksesta. Näin ollen otsikkoa on myös täydennetty sanoilla ”ja muistaa”.

Jaa tämä juttu

Kulttuuri

Sodan sellisti -kirjauutuus on ilmestynyt Tammen kustantamana. 

”Mihin maahan kuulun?” Tätä Lukas Stasevskij joutui kysymään itseltään Kiovassa helmikuussa 2022, kun venäläiset aloittavat täysmittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan. On päätettävä, palatako Suomeen vai löytääkö oma paikkansa sotaa käyvästä maasta.

Sodan sellisti kertoo, kuinka Stasevskij lähtee etsimään identiteettiään isänsä kotimaahan juuri ennen Venäjän hyökkäystä. Kirja kertoo Tampereella varttuneen opiskelijan värikkäästä nuoruudesta, noususta kohti klassisen musiikin huippua sekä hetkistä, jolloin soitto saa uuden merkityksen Hersonin korsussa tai Irpinin kulttuuritalon raunioilla.

Lukas Stasevskij on tallentanut kamerallaan raa’an hyökkäyssodan tuhoja ja ukrainalaisten ristiriitaisia tuntoja kriisin keskellä. Kirja on kaunistelematon ja läheltä nähty kuvaus nyky-Ukrainasta, sen rosoista ja vahvasta elämäntunnosta.

Kirjan kirjoittanut Pirjo Houni on tietokirjailija ja henkilöjuttuihin erikoistunut toimittaja. Hän on kirjoittanut useisiin sanoma- ja aikakauslehtiin ja ollut Bonnierin Suuren journalistipalkinnon ehdokkaana Vuoden journalistiksi. Hän on julkaissut kirjan Salattua diplomatiaa – Tapani Brotheruksen tarina vuonna 2021 ja yhdessä Maria Romantschukin kanssa teoksen Ei, rouva presidentti vuonna 2014.

Jaa tämä juttu

Minisaarna

Päivän lukujaksot ovat Vanhasta testamentista:

Kuudes hetki Jes. 6:1‒12

Ehtoopalvelus 1. Moos. 5:1‒24; San. 6:3‒20

Jaa tämä juttu

Minisaarna

Päivän lukujaksot ovat Vanhasta testamentista:

Kuudes hetki Jes. 5:16‒25

Ehtoopalvelus 1. Moos. 4:16‒26; San. 5:15‒6:3

Jaa tämä juttu

Arki & ihmiset

Anne Laiti työskenteli RIISAan siirtymisensä asti projektipäällikkönä museo Malvassa Lahdessa.
Mallasjuoman entisissä tiloissa toimiva Malva on elämyksellinen visuaalisten taiteiden museo.

Ennen Malvaa Laiti on työskennellyt esimerkiksi museokeskus Vapriikissa Tampereella sekä
Serlachius-museoissa Mäntässä. Pääaineenaan hän on opiskellut historiaa ja sen ohella myös museologiaa, asiakirjahallintoa sekä kieliä.

– Museoala on intohimoni, innostuu Laiti kysyttäessä museoalalle hakeutumisen syitä.

Kuopiossa  kiinnostavaa museotarjontaa

Muuttaminen kiinnostavien työmahdollisuuksien perässä on RIISAn uudelle johtajalle tuttua, joten
muutto Kuopioon ei ollut kynnyskysymys.

– Kuopio on kasvukeskus ja siellä on mielenkiintoinen museomaailma.

Kiinnostavia museoita Kuopiossa todella riittää. Kuopion museo yhdistää Pohjois-Savon
kulttuuriperintöä vaalivan kulttuurihistoriallisen museon sekä luonnontieteellisen museon. Kuopion
puutaloaikakaudesta kertoo kodikas korttelimuseo, jossa sijaitsee myös kirjailija Minna Canthin
salonki.

Autonomian ajan suurmiehestä puolestaan muistuttaa valtiomies ja filosofi J. V. Snellmanin
kotimuseo, joka samalla kertoo aikakauden säätyläisperheen elämästä. Kuopion taidemuseon
suojiin on talletettu lukuisten kultakauden taiteilijoiden teoksia nykytaiteilijoiden töiden ohella.

– Museot eivät kilpaile keskenään. Yksi vetovoimainen museo tuo muillekin seutukunnan
museoille lisää kävijöitä.

RIISAn tunnettuutta lisättävä

Lähtökohdat RIISAn kehittämiselle ovat otolliset osana Kuopion museotarjontaa. Suomen ortodoksinen kirkkomuseo on niin valtakunnallisesti, kansainvälisesti kuin maakunnallisestikin merkittävä erikoismuseo. Museon kokoelma esittelee Suomen ortodoksisen kirkon historiaa sekä ortodoksista kulttuuria.

– RIISA on suurelle yleisölle osin tuntematon erikoismuseo, joten kävijämäärän
kasvattaminen on selvästi haaste.

Museon kehittämissuunnitelmista kysyttäessä Laiti on vastauksissaan pidättyväinen, koska haluaa
ensin käydä keskusteluja museon henkilökunnan kanssa.

– Menen uuteen tehtävääni avoimin mielin. Tokihan olen asioita mielessäni pohtinut, mutta vielä on varhaista tehdä linjauksia.

Kehittämiskokemusta ja -näkemystä Laitilla varmasti on, koska hän projektipäällikkönä oli avaamassa museo Malvaa ja käynnistämässä sen toimintaa. Malva yhdisti Lahden taidemuseon ja Lahden julistemuseon saman katon alle.

Kansainvälisiä verkostoja

Anne Laiti vetää puheenjohtajana International Council of Museums (ICOM) -järjestön Suomen komiteaa. ICOM on noin 35 000 museoammattilaisen kansainvälinen verkosto. Ennen puheenjohtajan tehtävää Laiti toimi viisi vuotta komitean hallituksessa, joista kaksi vuotta
varapuheenjohtajana.

Kansainvälisen järjestön Suomen jaoston puheenjohtajuus on todellinen näköalapaikka, mutta Laiti korostaa yhdessä tekemistä.

– ICOM:in Suomen komitea tekee tiimityötä, jota puheenjohtaja vetää.

Puheenjohtajalle tai muille komiteassa toimiville ei makseta palkkaa, vaan kyse on vapaaehtoistyöstä.

– Kansainvälinen verkostoituminen on yksi tämän luottamustoimen ehdottomia etuja.

Museonjohtajan kansainväliset verkostot voivat hyvinkin edistää kansainvälisten näyttelyiden
saamista.

– Verkostoituminen todennäköisesti auttaa myös RIISAn kehittämisessä. Esimerkiksi kansainvälisten näyttelyiden tai yksittäisten ulkomaisten esineiden saaminen voi olla helpompaa verkostojen kautta.

ICOM edistää museoalan yhtenäisyyttä

ICOM on luonut museotyölle eettiset säännöt, jotka ovat sen toiminnan kulmakivi sekä museoalan
yhtenäisyyttä edistävä voima. Järjestön työn tulosta on myös museon kansainvälinen määritelmä,
jonka Suomen komitea on kääntänyt suomeksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa avustuksillaan ICOM:in Suomen komitean toimintaa.
Museoammattilaisten ohella järjestön jäseniksi voivat liittyä alan opiskelijat.

Yhdessä Museoliiton kanssa ICOM jakaa Suomessa kaksi vuotuista museoalan palkintoa eli
Vuoden museo -palkinnon sekä vuorovuosin jaettavan Vuoden museojulkaisu- ja Vuoden
museoviestintäteko -palkinnon. Anne Laiti on ollut museopalkintoraadin puheenjohtajana yhden
kolmevuotiskauden.

Kaikki ei ole yleisön nähtävillä

Keskustelun siirtyessä RIISAn esineistöön aloittava museonjohtaja on vielä pidättyväinen eikä
halua nimetä häntä erityisesti puhuttelevia esineitä.

– Esineeseen liittyvä hyvä tarina tekee siitä kiinnostavan samoin kuin hyvät kontekstitiedot, linjaa Laiti yleisellä tasolla.

Kiinnostavat esineet ja näyttelykokonaisuudet kiinnostavat museoyleisöä, mutta museoiden seinien
suojissa on paljon sellaista, mikä tulee vain harvoin, jos ollenkaan, yleisön nähtäville.

– Olen äärettömän kiinnostunut arkistoista, ja RIISAn arkisto on kiinnostava.

Suotuisassakin toimintaympäristössä, kuten museotarjonnaltaan kiinnostavassa Kuopiossa, museon on mietittävä, miten saada potentiaaliset kävijät museovierailulle.

– Museoon houkutellaan kävijöitä kiinnostavilla sisällöillä.

Luonnossa ja vesillä

Kuopio vaikuttaa Anne Laitin mieltymyksiin nähden viihtyisältä asuinpaikalta.

– Liikun mielelläni luonnossa ja vesillä. Näihin Kuopion seutu tarjoaa mainiot
mahdollisuudet.

Museoissa käymistä uusi museonjohtaja harrastaa myös vapaa-aikanaan.

– Yleensä harrastuksilla ymmärretään erilaisia urheiluharrastuksia. Sellaisia minulla ei ole,
mutta luen mielelläni ja käyn taidenäyttelyissä museoiden lisäksi.

Tämä haastattelu tehtiin juuri ennen museonjohtajan pestin alkamista. Kysyttäessä tuntemuksia
uusien haasteiden kynnyksellä Laiti innostuu.

– Olen todella innoissani ja odotan, että pääsen aloittamaan työt.

 

Seppo Simola on historiaan erikoistunut vapaa kirjoittaja.

Jaa tämä juttu

Arki & ihmiset

Suomen ortodoksisen kirkon YouTube-kanavalle on 14. helmikuuta luotu uusi ukrainankielinen videosarja ”Православна Фінляндія”, suomennettuna Ortodoksinen Suomi (Avaa uuden sivuston).

Sarjan ensimmäisellä videolla ukrainalainen diakoni Sergiy Danilov kertoo Suomen ortodoksisen kirkon käyttämästä kalenterista. Video on tehty yhdessä Helsingin ortodoksisen seurakunnan venäjänkielisestä seurakuntatyöstä vastaavan pappi Heikki Huttusen sekä ukrainalaisen kuvaaja Khrystyna Martyniukin kanssa.

Videoprojektin yksi perustajista ja ohjelmasarjan juontaja, diakoni Sergiy Danilov kertoo idean ohjelmasarjasta nousseen ukrainalaisten tarpeesta saada enemmän tietoa Suomen ortodoksisesta kirkosta omalla äidinkielellään.

– Muutin perheeni kanssa muutama kuukausi sitten pakolaisena Suomeen. Tutustuin Pyhän Kolminaisuuden kirkossa Helsingissä rovasti Heikki Huttuseen, joka kertoi ideastaan aloittaa tällainen ukrainalaisten kotoutumista Suomessa edistävä YouTube-videosarja ja rohkaisi minua lähtemään mukaan, kertoo isä Sergiy.

Kirkon YouTube -kanavalle luodussa soittolistassa tullaan julkaisemaan lyhyitä opetusvideoita ja tietoiskuja, jotka antavat perustietoa Suomen ortodoksisesta kirkosta ja ortodoksisuudesta Suomessa.

– Tärkein päämäärä on tutustuttaa ukrainalaiset Suomen ortodoksisen kirkon liturgiseen elämään ja luoda sisältöä, joka olisi kiinnostavaa ja hyödyllistä koko ukrainalaisten suurelle yleisölle Suomessa. Seuraavaksi meidän on tarkoitus laajentaa videoiden aihepiiriä ja esitellä suomalaisia ortodoksisia seurakuntia, yhteisöjä ja niiden elämää sekä suomalaista ortodoksista kirkkomusiikkia ja kulttuuria. Olen luonut projektille myös erillisen YouTube-kanavan. Haluan jakaa ukrainalaisten kanssa Suomen ortodoksisen kirkon rikkautta ja näin innostaa heitäkin tutustumaan kirkkoon tarkemmin, kertoo isä Sergiy.

Sarjan ensimmäisellä videolla tartutaan suuren paaston aikana ajankohtaiseen kysymykseen.

– Moni ukrainalainen ei tiedä, että suuri paasto on alkanut Suomen ortodoksisessa kirkossa. Kerromme heille, miksi Suomen ortodoksinen kirkko on jo vuodesta 1921 viettänyt pääsiäistä samaan aikaan koko Suomen yhteiskunnan kanssa, ja kuinka tämä on tuonut vähemmistökirkolle todella paljon hyvää. Ortodoksinen kirkko on saanut Suomessa kertoa koko yhteiskunnalle Kristuksen ylösnousemuksesta ja viettää juhlaa yhdessä muiden kanssa.

Videolla kerrotaan lyhyesti Suomen ortodoksisen kirkon historiasta eli siitä, kuinka se itsenäistyi autonomiseksi kirkkokunnaksi Konstantinopolin Ekumeenisen patriarkaatin yhteydessä, karjalaisten ortodoksien pakolaisuudesta toisen maailmansodan jälkeen ja siitä, kuinka kalenteri on yhdistänyt tiiviisti ortodoksit suomalaiseen yhteiskuntaan. Videolla myös kerrotaan, kuinka pääsiäisen ajanlasku määräytyy ”uudessa kalenterissa” astrologisesti tarkemmin kuin niin sanotussa vanhassa kalenterissa. Pääsiäisyö on aina kevätpäiväntasauksen jälkeen ensimmäisen täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina.

Paljon tärkeää perustietoa sisältävä video on tarkoitus tekstittää myös suomen kielelle. Isä Heikki Huttunen on lisäksi lukenut saman tekstin myös venäjän kielellä, ja video julkaistaan Helsingin ortodoksisen seurakunnan venäjänkielisellä YouTube-kanavalla, jolloin myös venäjänkieliset voivat saada oikeaa tietoa kalenterikysymyksessä.

Ukrainankielisille oikeaa tietoa sisältäville videoilla on ollut huutava pula. Suomeen on saapunut arviolta 70 000 ukrainalaista sotapakolaista, joista noin 70 prosenttia ovat ortodokseja.

– YouTube on luonteva kanava ukrainalaisten tavoittamiseen. Tutkitusti YouTubea käytetään todella aktiivisesti juuri hakukoneena ja sieltä etsitään tietoja. Haluamme kertoa ukrainalaisille, että nyt suuri paasto on alkanut, ja että vietämme Suomessa pääsiäistä tänä vuonna 31. maaliskuuta. Tämä on todella tärkeä viesti. Ukrainalaisille tulee myös kertoa ja perustella, miksi Suomessa ortodoksisella kirkolla on käytössä toisenlainen kalenteri pääsiäisen osalta, kertoo isä Heikki Huttunen.

Ensimmäiseln videon alussa nähdään upeaa kuvituskuvaa Uspenskin katedraalista Helsingistä (Avaa uuden sivuston). Kuvituskuva on lainattu Helsingin ortodoksisen seurakunnan YouTube-kanavalta ja sen on kuvannut Petrus Palola / Digital Palola Oy. Videolla myös kuullaan kirkkoveisuja ukrainan kielellä.

Suomessa asuville ukrainalaisille on jo perustettu lisäksi ortodoksinen Facebook-ryhmä (Avaa uuden sivuston), jossa isä Sergiy Danilov on aktiivinen ylläpitäjä. 

Uutisen asiasta julkaisivat ensimmäisinä Suomen ortodoksinen kirkko (Avaa uuden sivuston) ja Helsingin ortodoksinen seurakunta (Avaa uuden sivuston).

Jaa tämä juttu

Minisaarna

Päivän lukujaksot ovat Vanhasta testamentista:

Kuudes hetki Jes. 5:7‒16

Ehtoopalvelus 1. Moos. 4:8‒15; San. 5:1‒15

Jaa tämä juttu

Minisaarna

Päivän lukujaksot ovat Vanhasta testamentista:

Kuudes hetki Jes. 4:2‒5:7a

Ehtoopalvelus 1. Moos. 3:21‒4:7; San. 3:34‒4:22

Jaa tämä juttu