Helatorstai: Kristus astui taivaaseen, mutta Hän tulee myös takaisin
”Tämä Jeesus, joka otettiin teidän luotanne taivaaseen, tulee kerran takaisin, samalla tavoin kuin näitte hänen taivaaseen menevän.” (Ap.teot 1:11) Apostolin kertomus luo vahvan yhteyden Kristuksen taivaaseenastumisen ja Hänen toisen tulemisensa välille.
Julkaistu | Julkaisua muokattu
Teksti: Vladimir Sokratilin | Kuva: Depositphotos, Wikimedia Commons
Eri uskonnoissa on oletettu halki vuosituhansien, että Jumala asuu taivaassa. Sen sijaan ihmisten asuttama maa on Jumalan jalkatuki, astinlauta: ”Taivas on minun valtaistuimeni, maa on koroke minun jalkojeni alla.” (Jes.66:1)
Vanhan Testamentin kirjoituksissa Jumala haluaa kohdata ihmisen, ja astuu siksi alas taivaista (2.Moos. 19:11). Lopulta Hän kuitenkin palaa taivaisiin, ”kohoaa” ihmisen luota (1.Moos. 17:22). Niin itse Jumala, Hänen lähettämänsä Henki ja myös Hänen Sanansa tulevat ensin maan päälle ja kohoavat sitten taivaisiin, kun niiden tehtävä maan päällä on saatettu loppuun. Samaa reittiä kulkevat myös Jumalan palveluhenget eli enkelit, jotka toteuttavat Jumalan tahtoa. Alas tulemisella ja ylös kohoamisella kuvaillaan Raamatussa usein Jumalan ja ihmisen välistä suhdetta.
Niin itse Jumala, Hänen lähettämänsä Henki ja myös Hänen Sanansa tulevat ensin maan päälle ja kohoavat sitten taivaisiin, kun niiden tehtävä maan päällä on saatettu loppuun.
Ihmiseltä tämä mahdollisuus on suljettu pois. Taivaisiin pyrkiminen omin ehdoin on tavoittamattoman tavoittamista: ”Rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, joka ulottuu taivaaseen asti” (1. Moos. 11:4), Kyseessä on toisin sanoin järjettömän ylpeyden aikaansaannos: ”Minä nousen pilviä ylemmäksi, olen korottava itseni Korkeimman vertaiseksi.” (Jes.14:14)
Kristuksen taivaaseenastumisen ikoni 1400-luvulta. Tuntematon ikonimaalari/Wikimedia Commons
Rukous on yhteyttä Jumalaan
Ihmisen osa on tyytyä siihen, että Jumala kuulee hänen rukouksensa (Ap.teot 10:4), ja että Jumala kohtaa ihmisen vaikkapa vuorilla (esimerkiksi Siinai tai Siion) eli paikoissa, joihin ihminen joutuu ponnistellen vaeltamaan. Poikkeuksen muodostavat vain harvat ja valitut, kuten vanhurskas Henok ja profeetta Elia, jotka Jumala on ottanut taivaaseen erityisen armon merkiksi.
Kristuksen taivaaseenastuminen ylösnousemuksensa jälkeen voidaan nähdä osana raamatullista asetelmaa Jumalan ja ihmisen välisestä suhteesta: Jeesus Kristus nousee Isänsä tykö osoittaen oman jumaluutensa. Jumalan Sanana ja yhtenä Pyhästä Kolminaisuudesta Hän kuuluukin Isänsä yhteyteen. Hän, ”joka on mennyt taivaaseen ja istuu Jumalan oikealla puolella ja jolle on alistettu enkelit, vallat ja voimat.” (1.Piet.3:22)
Ennen ihmiseksi syntymistään Jeesus Kristus on Jumalan Poika, Jumalan Sana, Viisaus. Näin ollen Hänen taivaseenastuminensa ei ole vain ihmisen jumalalliseen kunniaan saattamista. Hän palaa siihen, mistä on tullut: ”Kukaan ei ole noussut taivaaseen, paitsi hän, joka on taivaasta tänne tullut: Ihmisen Poika.” (Joh. 3.13)
Apostoli Paavali laajentaa Jumalan Pojan alas tulemisen ja kuolleista ylösnousemisen dynamiikan ulottuvaksi ”kaikkia taivaita ylemmäs” (Ef.4:10). Kyseessä on Kristuksen vallan ottaminen koko luomakunnasta ”täyttääkseen kaikkeuden läsnäolollaan”.
Jumalan edessä
Kristuksen taivaaseenastumisella on siis kosminen merkitys. Lähetyskirjeessään heprealaisille apostoli Paavali esittää taivaaseen astumisen tapahtuman perinteisen, tämän tekstin alussa esitetyn maailmankuvan valossa: taivaassa on pelastus, johon kukin kristitty suuntaa. Ylipappi – Kristus – on mennyt edellä kaikkein pyhimpään, kulkien läpi taivaiden, väliverhon tuolle puolen. Siellä Hän on ”ollakseen nyt Jumalan edessä puhumassa meidän puolestamme” (Hepr.9:24).
Kristuksen taivaaseenastuminen päättää Hänen ilmestymisensä opetuslapsilleen ylösnousemuksensa jälkeen ja siten Hänen toimintansa maan päällä. Apostoli Luukas ilmoittaa (Ap.teot 1:3-11) sen tapahtuneen 40 päivää Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen. Helluntaina Hän lähettäisi Pyhän Hengen, jonka tehtävänä on korvata Kristuksen läsnäolo opetuslastensa keskellä.
Ylipappi – Kristus – on mennyt edellä kaikkein pyhimpään, kulkien läpi taivaiden, väliverhon tuolle puolen.
Tapahtumakertomus on lyhyt, jos sitä verrataan esimerkiksi Raamatun kertomukseen profeetta Elian taivaaseen ottamisesta. Kertoja käyttää Jumalan ilmestymiseen tyypillisesti yhdistettäviä ilmiasuja pilvestä ja enkeleistä, mutta välttää samalla liiallista konkretisointia. Tämä viesti ei esitä Jumalan Pojan kirkkauteensa astumista, vaan kertoo Ylösnousseen näkyvän läsnäolon päättymisestä maan päällä – joka kuitenkin todellistuisi uudelleen aikojen lopussa.
”Tämä Jeesus, joka otettiin teidän luotanne taivaaseen, tulee kerran takaisin, samalla tavoin kuin näitte hänen taivaaseen menevän.” (Ap.teot 1:11) Apostolin kertomus luo vahvan yhteyden Kristuksen taivaaseenastumisen ja Hänen toisen tulemisensa välille. Taivaassa oleminen on Jumalan Pojan osalta pysyvä olotila, mutta pelastushistoriassa kyseessä on välitila: ”Jos siis teidät on yhdessä Kristuksen kanssa herätetty kuolleista, niin tavoitelkaa sitä, mikä on ylhäällä, missä Kristus istuu Jumalan oikealla puolella.” (Kol.3:1-4) Hän pysyy siellä maallisessa mielessä ihmisten ”ulottumattomissa” aina lopulliseen ilmestykseensä saakka. Silloin Hän palaa samalla tavalla kuin lähti: taivaasta, pilven ympäröimänä eli Jumalana, samalla kun uskovat temmataan ”yläilmoihin Herraa vastaan” (1.Tess. 4:2).
”Tämä Jeesus, joka otettiin teidän luotanne taivaaseen, tulee kerran takaisin, samalla tavoin kuin näitte hänen taivaaseen menevän.” (Ap.teot 1:11)
Kuoleman voitettuaan Kristus aloitti uuden elämän kirkkaudessa Isänsä tykönä. Hän tuli siitä ensimmäisenä osalliseksi, valmistaakseen valituilleen asuinsijan. Hän tulee uudestaan ja tuo uskovat luokseen ollakseen heidän kanssaan ikuisesti.
Usko Kristuksen taivaaseenastumiseen on toivoa, joka antaa kristityille mahdollisuuden saada esimakua uuden maailman todellisuudesta, jossa Kristus on kaikki kaikessa. Tämä toivo ei irrota kristittyjä ”vanhasta” maailmasta, joka toistaiseksi pitää heitä otteessaan. Kristitty saa kuitenkin perspektiivin elää tässä maailmassa uudella tavalla, kirkastaen sitä ja kilvoitellen kohti Jumalan kirkkautta. Siihen meidät on kutsuttu.
Pääkuva ylhäällä: Dimitris Vetsikas/Pixabay
Juttu on julkaistu Aamun Koitossa ensimmäistä kertaa toukokuussa 2022, ja sen pääkuva on vaihdettu 17.5.2023. Jutun pääkuva on vaihdettu ikoniksi 23.5.2025 klo 15:42.
Riita vaalialuejaosta on jatkunut jo kaksi vuotta Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa – mistä oikein on kyse?
Helsingin seurakunnan alueen ortodoksit ovat jo pitkään kummastelleet kiistelyä, jonka vuoksi seurakunnanvaltuuston vaalit lykkääntyvät aina vain. Nyt odotetaan kirkollishallituksen kantaa uusimpaan oikaisuvaatimukseen.
Julkaistu | Julkaisua muokattu
Teksti: Hanna Lehto-Isokoski | Kuva: Carrie Z/Pixabay
Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa odotetaan yhä seurakunnanvaltuuston vaaleja, jotka olisi pitänyt toimittaa jo 2023. Viivästys johtuu päätösten ja niistä laadittujen valitusten tulehduksenomaisesta kierteestä.
Kiistan keskiössä ovat Hämeenlinna ja Lahti, joiden seurakunnat yhdistyivät Helsingin seurakuntaan vuoden 2020 alussa.
Kolmen seurakunnan vuonna 2019 laadittu yhdistymissopimus toteaa, että uuden seurakunnan valtuustossa on Hämeenlinnasta 9, Lahdesta 12 ja Helsingistä 21 jäsentä. Uuden seurakunnan valtuuston oli määrä päättää siirtymävaiheen aikana alueiden edustuksen jyvittämisestä eli laajentuneen Helsingin ortodoksisen seurakunnan 21-henkisen valtuuston paikkajaosta.
Sopimuksessa ei oteta kantaa eri alueilta tulevien valtuutettujen määriin.
Laki Suomen ortodoksista kirkosta sanoo, että seurakunnanvaltuusto voi jakaa seurakunnan useampaan vaalialueeseen siten, että eri alueet tulevat suhteellisesti edustetuiksi.
Lain mukaan seurakunnanvaltuustoon kuuluvat kirkkoherra sekä seurakunnan koon mukaan 9–21 vaaleilla valittua jäsentä.
Vuonna 2020 valittiin uuden seurakunnan ensimmäinen valtuusto. Hiippakunnan piispa vahvisti aluejaon, jota noudatettiin. Sen mukaan seurakunnasta muodostettiin seitsemän vaalialuetta. Helsingistä valtuustoon valittiin seitsemän jäsentä, Vantaalta kolme, Keski- ja Itä-Uusimaalta kaksi, Espoosta ja Kauniaisista kolme, Länsi-Uudeltamaalta ja Kirkkonummelta kaksi, Lahdesta kaksi ja Hämeenlinnasta kaksi.
Helsingin seurakunnassa valtuutettuja tuli suurin mahdollinen määrä eli 21.
Keväällä 2023 seurakunnan vaalilautakunta päätti noudattaa hiippakunnan piispan 2020 vahvistamaa aluejakoa. Myös kunkin alueen valtuutettujen määrä pysyisi myös samana kuin 2020. Lautakunta tulkitsi, että näin noudatettaisiin seurakuntien yhdistymissopimusta, ja jätti esityksensä seurakunnanneuvostolle, joka vei sen saman sisältöisenä valtuustolle.
– Kaikilla alueilla on oikeus saada tasapuolinen edustus. Jos suosit jotakuta, teet väärin muita kohtaan, toteaa seurakunnanvaltuuston puheenjohtaja Jefim Brodkin. Kuva: Airi Immonen
Kiista yhdenvertaisuudesta
Seurakunnanvaltuuston puheenjohtaja Jefim Brodkin laati vaalilautakunnalle vastaehdotuksen, jossa Hämeenlinna ja Lahti olisi yhdistetty samaan Hämeen vaalialueeseen. Alueelta olisi valittu yhteensä kaksi edustajaa, jolloin kumpikin olisi menettänyt yhden edustajan. Myös Länsi-Uusimaa olisi menettänyt yhden paikan, mutta Helsinki saanut kaksi lisää.
Brodkinin ehdotuksessa Hyvinkää vaihtoi paikkaa Lahden vaalialueelta Keski- ja Itä-Uusimaan alueelle.
Brodkin perusteli, että vaalialueiden pitäisi noudattaa vakiintuneita maakuntarajoja tai vuoden 2023 alussa aloittaneiden hyvinvointialueiden rajoja. Hän vetosi myös kirkollishallituksen ohjeeseen, jonka mukaan edustajien määrän pitäisi suhteellisesti vastata kyseisen alueen seurakuntalaisten määrää.
Valtuusto äänesti, ja Brodkinin vastaehdotus voitti niukasti.
Vaalilautakunta puolestaan totesi, että juuri tällainen valtuuston päätös vaarantaisi alueiden yhdenvertaisuuden: jäsenmäärältään pieni Hämeenlinna saattaisi jäädä kokonaan ilman omaa valtuutettua.
Joukko hämeenlinnalaisia ja lahtelaisia teki valtuuston päätöksestä oikaisuvaatimuksen kirkollishallitukselle.
Syyskuussa kirkollishallitus kumosi valtuuston päätöksen ja keskeytti valtuustovaalit. Tärkein peruste oli asian puutteellinen valmistelu seurakunnan toimielimissä – ei pelkästään valtuustossa.
Joulukuussa valtuusto käsitteli asiaa uudelleen ja tuli samaan tulokseen kuin keväällä. Ja taas lähti oikaisuvaatimus kirkollishallitukseen.
Jo syyskuussa valtuuston jäsenistä Jefim Brodkin ja Anja Lindström olivat valittaneet kirkollishallituksen kumoamispäätöksestä hallinto-oikeuteen.
Hallinto-oikeudelta tuli postia marraskuun lopussa 2024. Oikeus katsoi, että kirkollishallitus ei ollut ylittänyt toimivaltaansa kumotessaan valtuuston päätöksen. Jälleen kerran ryhdyttiin valmistelemaan vaaleja, joita kaavailtiin marraskuulle 2025.
Ovatko vaalit taas vaarassa?
Alkuvuodesta 2025 vaalilautakunta pitäytyi alkuperäisessä esityksessään keväältä 2023. Jefim Brodkin teki taas vastaehdotuksen. Sekin oli muuten samanlainen kuin 2023, mutta Lahti ja Hämeenlinna oli erotettu eri vaalialueiksi. Kummallekin taattaisiin yksi valtuustopaikka.
Brodkinin vastaesitys voitti äänestyksen 9–8.
Huhtikuun alussa kirkollishallitus ilmoitti jälleen, että valtuuston päättämästä vaalialuejaosta sekä valtuutettujen määrästä on tehty oikaisuvaatimus.
Kirkollishallitus käsittelee oikaisuvaatimuksen 6. kesäkuuta 2025. Päätöksestä riippuu, miten ja milloin vaalivalmistelut etenevät.
Brodkin: Suhteellinen edustus A&O
Jatkoajalla toimivan valtuuston puheenjohtaja Jefim Brodkin vertaa seurakunnanvaltuuston vaaleja eduskuntavaaleihin, joissa vaalipiirit tarkistetaan neljän vuoden välein. Siellä, missä väki vähenee, vähenee myös kansanedustajien määrä.
Brodkin korostaa yhä, että myös seurakuntavaaleissa eri alueilta tulevien edustajien määrän pitää olla suhteessa siihen, paljonko niillä asuu seurakunnan jäseniä.
– Suhteellinen edustus on kaiken perusta. Kaikilla alueilla on oikeus saada tasapuolinen edustus. Jos suosit jotakuta, teet väärin muita kohtaan.
Jefim Brodkinilla ja vaalilautakunnalla näyttäisi siis olevan erilainen käsitys siitä, milloin seurakunnan alueiden suhteellinen edustus toteutuu. Brodkin kannattaa matemaattista jakoa alueiden jäsenmäärän mukaan.
Seurakuntalaiset, jotka haluavat säilyttää Hämeenlinnan ja Lahden edustajamäärän entisellään, ovat vedonneet luottamuksensuojaan: valtuuston pitäisi huolehtia, että omat seurakuntansa menettäneiden hämeenlinnalaisten ja lahtelaisten ääni kuuluu myös Helsingin seurakunnassa.
– Yhdistymissopimuksessa ei ole sovittu vaalialueiden jakamisesta, vaan päätös kuuluu kirkkolain mukaan seurakunnanvaltuustolle. Ei voi olla luottamuksensuojaa, koska se olisi lainvastainen, Jefim Brodkin toteaa.
– On kyse samasta asiasta kuin Kainuussa ja Lapissa eduskuntavaalien yhteydessä. Niiden asukkaita harmittaa, kun edustajan paikat vähenevät väkimäärän mukana. Ihmiset haluavat puolustaa omaa aluettaan. En näe tässä sen suurempaa draamaa.
Brodkin toivoo, että seurakunnassa voitaisiin keskustella vaikeista asioista nykyistä avoimemmin. Hän kertoo sallineensa valtuustossa mahdollisimman laajan ja avoimen keskustelun aiheesta. Hänestä valtuuston esitys on kokonaisuuden kannalta kaikkein tasapuolisin ratkaisu.
Nyt Brodkin toivoo, että kirkollishallitus tekee uusimmasta oikaisuvaateesta hyvän päätöksen, jossa on niin kattavat perustelut, että kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä.
Minkälainen päätös Brodkinin mielestä olisi hyvä?
– Valtuuston enemmistö on nyt kolme kertaa ratkaissut tämän asian samalla tavalla. Näkisin, että kirkollishallitus voisi kunnioittaa seurakunnan vaaleilla valitun toimielimen päätöstä.
– Ei pidä unohtaa, että Helsingin seurakunnassa on tosi paljon hyvää. Työntekijät vastaavat ihmisten tarpeisiin, mikä näkyy Hämeenlinnassakin uudenlaisena aktiivisuutena, sanoo seurakunnanvaltuuston jäsen Elise Tamminen. Kuva: Helsingin ortodoksisen seurakunnan kuva-arkisto
Tamminen: Liittyjien asema suojattava
Seurakunnanvaltuuston hämeenlinnalainen jäsen Elise Tamminen oli kaksi vuotta sitten mukana laatimassa oikaisuvaatimusta kirkollishallitukselle valtuuston ensimmäisestä vaalialueita koskeneesta päätöksestä.
Tamminen ei hyväksy edustajien määrän matemaattista jakoa, vaikka se sinänsä lainmukainen olisikin.
– Matemaattinen jako johtaa siihen, että ei toimita yhdistymissopimuksen mukaisesti. Yhdenvertaisuus edellyttää seurakunnan eri alueiden riittävää edustusta eikä ole pelkkää matematiikkaa.
Tamminen ja toisetkin prosessissa mukana olleet hämeenlinnalaiset tulkitsevat yhdistymissopimusta niin, siinä mainitut vaalialuejako ja edustajamäärien suhteet on tarkoitettu pysyviksi.
Hän korostaa, että Hämeenlinna ja Lahti olivat itsenäisiä seurakuntia, jotka liittyivät Helsinkiin. Tammisesta yhdistyminen oli hyvä asia: Helsingin seurakunta on tuonut Hämeenlinnaan paljon uudenlaista toimintaa, vaikka päätöksenteko siirtyikin kauemmas.
– Yhdistymiskeskusteluissa meille luvattiin kaksi paikkaa yhteiseen seurakunnanvaltuustoon ja muitakin luottamushenkilöpaikkoja. Lopulliseen sopimukseen asiaa ei kuitenkaan kirjattu. Korostan, että jäsenmäärien suhteet eivät ole siitä paljoakaan muuttuneet.
Tamminen vertaa tilannetta evankelisluterilaisten seurakuntien yhdistymistä koskevaan menettelyyn. Luterilaisen kirkon kirkkojärjestys määrää kullekin seurakunnalle ensin kaksi paikkaa, kun yhdistyjiä on 20 tai vähemmän. Muut paikat jaetaan suhteellisuusperiaatteen mukaan.
– Ymmärtääkseni tämä oli aikanaan hiippakunnan piispan vahvistaman ensimmäisen yhteisen vaalijaon pohjana.
Olisi pitänyt ohjeistaa
Tamminen kuuluttaakin Helsinkiin liittyneille seurakunnille luottamuksensuojaa – edes neljän Lahden ja Hämeenlinnan edustajan verran.
– Emme me silläkään määrällä pysty kovasti vaikuttamaan, mutta emme ole myöskään vaarallisia millekään enemmistölle. Tärkeintä on olla mukana päätöksenteossa, jotta voimme kertoa omat kantamme ja osaltamme kehittää koko seurakuntaa.
Elise Tamminen pohtii myös kirkollishallituksen ohjetta vaalialuejaosta. Siinä ei kunnolla huomioitu yhdistyneiden seurakuntien tilannetta.
– Olisi voinut kertoa, miten yhdistymissopimuksessa sovittuja käytäntöjä sovelletaan, kun pieni seurakunta yhdistyy suuren kanssa.
Kirkon palvelukeskuksen juristi ja kirkollishallituksen esittelijä Jouni Heino ei kommentoi asiaa Aamun Koitolle, koska uusinta oikaisuvaatimusta ei ole vielä käsitelty.
Tamminen ymmärtää, miksi oikaisuvaatimus on taas tehty.
– Valtuuston päätökseen on oikeus ja pakkokin hakea muutosta nyt eikä joskus myöhemmin.
Keskusteleminen hankalaa
Elise Tammisen mukaan valtuustossa ei keskustella asioista avoimesti eikä riittävästi. Hän ei arvostele puheenjohtajaa vaan yleistä ilmapiiriä.
– Jos en äänestä enemmistön mukana, mielletään helposti, että olen jotakuta vastaan tai jonkun puolesta. Asiat henkilöityvät.
– Ajattelen kuitenkin seurakunnan etua ja äänestän sen mukaisesti. Olen surullinen ja pettynyt toimintatapoihin, mutta myös itseeni, kun en ole pystynyt tuomaan paremmin esille näkemyksiäni. Tilanne ei ole seurakunnan etu.
Kiinteistöjen korjausvelka askarruttaa myös kirkkoherra Markku Salmista. Kirkollishallitus on ilmoittanut, että jatkoajalla toimiva valtuusto saa hoitaa vain lakisääteiset asiat, joita ei voi viivyttää. Lisäksi nykyinen valtuusto on linjannut, että seuraava valtuusto päättää remonteista.
– Uutta valtuustoa ei vain voi valita, kun olemme jumissa valituskierteen kanssa.
Seurakunnan tuloista merkittävä osa tulee Liisankatu–Unioninkadun sekä Mannerheimintie 8:ssa sijaitsevien sijoituskiinteistöjen tuotoista. Nyt niiden remontit eivät etene, vaikka Mannerheimintiellä vaihtuu pian merkittävä vuokralainen.
Myös Liisankatu–Unioninkadun huoneistoja on uusittava, kun vuokralainen vaihtuu. Jos korjauksia ei saada tehtyä, seurakunnan palvelut ja palkanmaksukyky heikkenevät.
– Päättämättömyys aiheuttaa taloudellista vahinkoa. Sen ovat tilintarkastajatkin kirjanneet, Salminen sanoo.
– Matematiikka on täsmällisyyslaji, mutta myös ihmisten kokemukset on huomioitava, kirkkoherra Markku Salminen tähdentää. Kuva: Kari Pekonen
Kirkkoherra Salminen: Sopimuksen henki oleellinen
Itse vaalialuekiistan ydin on Salmisen mielestä siinä, että osapuolet tulkitsevat liittymissopimuksen sisältöä ja henkeä eri tavalla.
– Sopimuksen henki on oleellinen asia, ei pelkkä sanamuoto.
Salminen siteeraa professori emerita Pirjo Ståhlea, joka on muun muassa kehittänyt erilaisia johtamistapoja:
– Ståhle sanoo, että matematiikka on täsmällisyyslaji, mutta myös ihmisten kokemukset on huomioitava. Nyt korostuvat Helsingin kokemukset. Hämeenlinna ja Lahti jäävät syrjään. Helsingissä valitetaan, kuinka rankkaa on menettää pari paikkaa, mutta Hämeenlinna ja Lahti ovat menettäneet kokonaan omat valtuustonsa ja muutkin lakisääteiset elimensä, Salminen muistuttaa.
– Silti meillä valtuuston enemmistö äänestää toistuvasti itse valitsemansa vaalilautakunnan ja neuvoston sekä vielä kirkollishallituksenkin kantoja vastaan.
Salminen ei hyväksy myöskään Hyvinkään siirtämistä Lahden vaalialueelta Keski- ja Itä-Uusimaan alueeseen. Koska Hyvinkää on jo pitkään kuulunut Lahden toiminta-alueeseen, hyvinkääläiset ortodoksit tuntevat Lahden papin, kanttorin ja mahdolliset luottamushenkilöt.
Jos Hyvinkään vaalialue vaihtuu, seurakuntalaiset joutuvat äänestämään ehdokkaita, joita he eivät ehkä lainkaan tunne.
Sama pyhäkkökeskeisyyden periaate koskee muitakin seurakunnan alueita. Siksi Brodkinin kaksi vuotta sitten ehdottamat hyvinvointialueiden tai maakuntien rajat eivät toimi seurakunnan valtuutettuja valittaessa.
– Olemme kuitenkin varautuneet ennakolta siihen, että Hyvinkään alue vaihtuu. Järvenpään pappi käy nyt myös Hyvinkäällä. Näin hän tulee ihmisille tutuksi, Salminen kertoo.
Nyt Markku Salminen Jefim Brodkinin tavoin odottaa kirkollishallituksen päätöstä.
– Olen valmis kunnioittamaan sitä. Kirkkoisien mukaan kuuliaisuus auttaa myös heikompia kilvoittelijoita pääsemään pelastukseen.
Jutun pääkuva on vaihdettu 27.5.2025 klo 16:24. Juttua on myös täsmennetty niiltä osin, että kolmen seurakunnan vuonna 2019 laadittu yhdistymissopimus totesi näin: uuden seurakunnan valtuustossa on Hämeenlinnasta 9, Lahdesta 12 ja Helsingistä 21 jäsentä. Tämä oli siis tilanne ennen seurakuntien yhdistymistä. Nyt Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa valtuutettujen suurin mahdollinen määrä on 21.
Jutusta on poistettu valtuuston kuva 27.5.2025 klo 21:45, koska siinä ei ollut jutussa haastateltua henkilöä lainkaan. Laitettu myöhemmin julki Elise Tammisen kuva.
Taloussihteeri Eija Tiilikainen on Vuoden työntekijä, joka ”ei koskaan jätä yksin ongelmien kanssa”
Ortodoksisen Kirkon Työntekijät ry:n vuosikokous pidettiin 27. toukokuuta etäyhteyksin. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja julkistettiin vuoden 2024 työntekijän valinta.
Julkaistu | Julkaisua muokattu
Teksti: Maria Hattunen | Kuva: Suomen ortodoksisen kirkon valokuva-arkisto
OKT ry:n puheenjohtajaksi toimikaudelle 2025–2027 valittiin pastori Artturi Hirvonen.
Hallitukseen valittiin samalle toimikaudelle erovuoroisten hallituksen jäsenten tilalle valittiin Niina-Maarit Rautamäki ja Niko Laakso. Isä Artturilta vapautuneelle hallituspaikalle valittiin jäljellä olevaksi kaudeksi Annakaisa Onatsu. Hallituksessa jatkavat Milja Sarlin, pastori Harri Linna ja Tuomas Lempinen.
OKT ry kiittää hallituksen jättäneitä pastori Nemanja Balcinia ja Annamari Moilasta heidän yhdistyksen hyväksi tekemästään työstä.
Vuoden työntekijä 2024 – ”ei koskaan jätä yksin ongelmien kanssa”
Kirkon työntekijöillä oli jälleen tänä keväänä – nyt jo yhdettätoista kertaa – mahdollisuus esittää vuoden työntekijänä palkittavaa henkilöä. OKT ry:n hallitus myöntää tunnustuksen työntekijälle, jonka palkitsemiselle esitetään parhaat perustelut.
– Tietyt työntekijäryhmät jäävät kirkossamme ja yleisemminkin yhteiskunnassa melko huomaamattomiksi, varsinkin silloin kun he hoitavat työnsä ansiokkaasti. Näiden ammattilaisten työ näkyy kuitenkin kollegoille, jotka tekevät heidän kanssaan yhteistyötä ja saavat usein korvaamatonta apua ja ohjeistusta, todettiin tunnustusta myönnettäessä.
Vuoden työntekijä työskentelee kirkon taloustoimistossa. Perusteluissa todettiin mm. seuraavaa:
– Hän neuvoo aina ystävällisesti ja selkeästi, vaikka olisi kiirettäkin. Hän ei koskaan jätä yksin ongelmien kanssa, ei ole niin pientä tai suurta ongelmaa ettei hän auttaisi. Hän tekee minkä lupaa, eikä tarvitse miettiä tulevatko hommat hoidettua.
Vuoden 2024 työntekijäksi on valittu taloussihteeri Eija Tiilikainen.
– Tämäpä oli yllätys! Kiitos kauniista sanoista ja kannustuksesta! Me hallinnon työntekijät teemme usein työtä kulisseissa. Olen iloinen, että voin omalta osaltani antaa panoksen kirkon tärkeään työhön. Olen ollut kirkkomme palveluksessa lähes Palvelutoimisto Auliksen (kirkon palvelukeskuksen edeltäjä, toim. huom.) perustamisesta lähtien. Moni asia on vuosien varrella muuttunut, mutta se pysyy, että olemme täällä teitä, seurakuntia ja työntekijöitä varten. Ilman teitä ei olisi meitä. Autamme kaikessa, missä vain suinkin pystymme ja osaamme, totesi Eija tunnustuksesta kuultuaan.
Teksti: Marko Mäkinen | Kuva: Obraz/Wikimedia Commons
Psalmissa Daavid kertoo turvaavansa Herraan. Hän ei halua paeta ahdistajiaan vuorille kuin lintu, vaikka toiset niin neuvovat. Daavid ymmärtää, ettei hänellä ei ole tilanteessaan, jolle hän ei mahda mitään, muuta pakopaikkaa kuin Jumala. Siksi hän ihmettelee neuvoa, joka asettaa kyseenalaiseksi luottamuksen Herraan.
Vihollisen jännittää joustaan pimeydessä, kuin tähdätäkseen lintua. Daavid joutuu kysymään, mitä vanhurskas voi tehdä, kun kaikki perustukset revitään ja kun ihminen menettää turvansa tässä maailmassa.
Elämän perustusten sortuessa Daavid kääntää mielensä ja sydämensä kohti Jumalaa. Daavidin luottamuksella on ajallisen sijaan toisenlainen kestävä perustus; Herra, joka on pyhässä temppelissään ja jonka valtaistuin on taivaassa.
Psalmin kirjoittaja ymmärtää, että Herra näkee kaiken ja tutkii ihmissydämet, yhtä lailla oikeamielisten kuin jumalattomien. Jumalan viha kohdistuu kaikkea pahuutta vastaan, jota maan päällä tehdään. Jumalan tuomion aika koittaa lopulta.
Psalmissa kuvataan, kuinka jumalattomien ylle sataa tulta ja tulikiveä, ja he joutuvat juomaan polttavan tuulen maljasta. Tämä kuvaus muistuttaa Sodoman ja Gomorran tuhoa (1. Moos. 19:24). Vuoden 1992 käännöksessä Daavid anoo tuhoa (”satakoon”), mutta tarkemmin käännettynä hän ilmaisee näin tapahtuvan (hepr. ”hän antaa sataa”; samoin Septuagintassa).
Psalmissa vastaus jumalattomuuteen ei kuitenkaan ole Jumalan tuomio, vaan Herra, joka on vanhurskas Jumala. Hän rakastaa oikeutta, ja siksi oikeamieliset saavat nähdä hänen kasvonsa.
Kuka tahansa voi kääntyä hänen puoleensa ja astua tuomion synkeydestä valoon. Jumalan näkemisestä kasvoista kasvoihin kirjoittaa myös apostoli Paavali: vajavaisuus vaihtuu täydellisyyteen ja Jumalan katselemiseen hänen valtakuntansa kaikessa täyteydessä (1. Kor. 3:12).
Kirkon ymmärryksen mukaan oikeus toteutuu lopulta Kristuksessa, kuninkaiden Kuninkaassa. Psalmin esittämä vastakohtaisuus ja Herraan turvaamisen siunaus on kutsu valita vääryyden rakkauden sijaan rakkaus vanhurskauteen, Jumalan mielen mukaisiin tekoihin (jakeet 5 ja 7).
Psalmin jakeiden kaltaisia kaikuja on myös Jeesuksen opetuksessa viimeisestä tuomiosta: taivaan valtakunnan perillisiä ovat ne, jotka ovat palvelleet oikeamielisesti toisia ja heitä palvellessaan itse Herraa. He ovat hänen Isänsä siunaamia. (Matt. 25:31˗46)
Kirkon opettajat muistuttavat psalmin rohkaisevan jokaista Jumalaa vastaan rikkonutta kääntymään rohkeudella Herran puoleen, laskeutumaan omaan sydämeen ja valitsemaan oikean tien, sillä usko Jumalaan on vahva suoja. Herraan turvaavia vastassa on ihmisiä rakastava Jumala.
Herraa odottava saa psalmin sanoman mukaan lopulta voiton vihollisistaan ja ahdistuksistaan. Lopullisesti tämä vapaus saavutetaan tulevassa ajassa.
Arkkipiispa Elia vieraili Ekumeenisen patriarkan luona Fanarissa
Julkaistu | Julkaisua muokattu
Teksti: Jelisei Heikkilä | Kuva: Emil Anton
Arkkipiispa Elia osallistui 25. toukokuuta 2025 Ekumeenisen patriarkaatin keskuksessa Fanarissa pyhän Georgioksen katedraalissa toimitettuun liturgiaan. Amerikan kreikkalaisen hiippakunnan arkkipiispa Elpidoforos oli liturgiassa läsnä horostasiassa (piispanistuimelta piispan johtama, mutta ei toimittama, jumalanpalvelus). Palvelukseen osallistui Suomen Ekumeenisen Neuvoston järjestämän pyhiinvaellusmatkan osanottajia, mukaan lukien Helsingin katolisen hiippakunnan piispa Raimo Goyarrola.
Palveluksen päätyttyä Hänen Kaikkipyhyytensä Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos osoitti kiitoksensa läsnäolleille:
”Korkeasti Pyhitetty Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Elia, rakas veli Ylösnousseessa Herrassa, Kunnioitettu piispa Raimo Goyarrola, rakas veli Kristuksessa, Rakkaat ekumeeniset veljet ja sisaret Suomen kirkkokunnista, Rakkaat lapset Herrassa,
Kristus nousi kuolleista!
Toivotamme teidät kaikki tervetulleiksi Fanariin, ortodoksisen uskomme pyhään keskukseen. Olemme erittäin iloisia läsnäolostanne ja osallistumisestanne tämän vuoden viimeiseen pääsiäisajan jumalanpalvelukseen Herran päivänä, joka juhlistaa valaistumista jonka Herra suo kaikille, ei vain sokeana syntyneelle miehelle, jonka kertomuksen kuulimme päivän pyhästä evankeliumista.
Erityisesti näinä pyhinä päivinä, kun vietämme Nikean ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen 1700-vuotisjuhlaa, tällainen arvostettu ekumeeninen valtuuskunta on mitä arvokkain tilaisuus ja iloinen syy hengelliseen riemuun. Olemme erityisen iloisia voidessamme vastaanottaa Suomen ortodoksisen kansan uuden ylipaimenen, arkkipiispa Elian, hänen ensivierailullaan Äitikirkkoon tämän tärkeän autonomisen kirkon johtajana, joka kukoistaa ekumeenisen valtaistuimen suojeluksessa.
Korkeasti Pyhitetty Elia, rakas veli: olette tullut tähän Herran hengelliseen huoneeseen monien arvostettujen veljien kanssa Suomen kristillisestä yhteisöstä, ja kiitämme teitä johtajuudestanne ja veljeyden näkemyksestä, jonka niin selvästi jaatte kunnioitetun piispa Goyarrolan ja tämän arvostetun valtuuskunnan muiden jäsenten kanssa.
Hyvät ystävät: Olette juuri palanneet vierailulta muinaisen Nikean historialliseen kaupunkiin, jossa saitte kokea ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen ihmeellisen hengellisen tuulahduksen, joka vahvisti apostolisen uskon rajat ja ulottuvuuden, joka annettiin kerran ja lopullisesti pyhille.
Kuten läntisessä perinteessä on sanottu, että sen filosofia on vain alaviite Platonille, voisimme myös mekin sanoa, että koko kristillinen teologia on vain alaviite Nikealle, erityisesti suhteessa muihin kuuteen kirkolliskokoukseen.
Todellakin, tänä Nikean 318 isän juhlavuonna kaikilla kristityillä on merkittävä mahdollisuus palauttaa ja saavuttaa uudelleen teologinen läheisyys ja tuttuus toistensa kanssa. Käytämme tätä tilaisuutta toistaaksemme kutsumme, jonka esitimme aiemmin tässä kuussa Casertan hiippakunnassa Italiassa tekemämme vierailun aikana Sant’Angelo in Formisin basilikassa: ”Nikean hengen on jälleen sytytettävä kristillinen sanoma.”
Sillä Nikea säilyy kirkon muistissa sekä apostolisen teologian kulminaationa että Rooman valtakunnan kristillistymisen alkuna. Näin Nikea on kaikkien kristittyjen yhteinen uskon malli ja samanaikaisesti ihmisyhteisön muutoksen esikuva kautta koko oikoumenen (asutun maailman).
1700 vuotta apostolien uskon voiton jälkeen tässä kirkon ratkaisevassa kokouksessa, sen merkitys yhteiselle pyrkimyksellemme – saavuttaa Kunnian Herran lupaama ykseys sinä yönä, jona Hän antoi itsensä maailman elämän edestä – on tärkeämpää kuin koskaan.
Ystäväni: kutsumuksemme rakastaa toisiamme perustuu todellisuuteen, että yhteenkuuluvuutemme toistemme kanssa perustuu yhteenkuuluvuuteemme Herramme kautta. Pyhä ja ensimmäinen Nikean ekumeeninen kirkolliskokous on ”vuoren malli” – ei sen, joka näytettiin Moosekselle lain antamisen aikana, vaan sen, joka ilmeni Golgatalla täydellisen Rakkauden ja ansaitsemattoman Armon ilmestyksessä.
Tarttukaamme tähän historian hetkeen kasvattaaksemme tätä viestiä kautta koko kristikunnan, jotta voisimme saavuttaa etsimämme ykseyden. Nikea opettaa meille, että on mahdollista löytää tiemme yli paikalliskirkkoja jakavien oppien, dogmien, yhteisöjen ja perinteiden moninaisuuksien. Vastaus on lähempänä ja yksinkertaisempi kuin luulemme. Vastaus on rakkaus.
Ja näin toivotamme teidät rakkaudella tervetulleiksi Konstantinopolin Äitikirkkoon. Olkaatte siunattuja yli kaikkien odotusten yhteyden ilossa ja totuuden tuntemisessa. Aamen.
Kristus nousi kuolleista!”
Palveluksen jälkeen Hänen Kaikkipyhyytensä tarjoamalle lounaalle osallistuivat yhdessä arkkipiispa Elian ja piispa Raimon kanssa teologinen sihteeri Jelisei Heikkilä ja rovasti Heikki Huttunen, yksi ekumeenisen pyhiinvaellusryhmän matkanjohtajista. Lounaan jälkeen Hänen Kaikkipyhyytensä otti vielä erikseen arkkipiispan vastaan keskustellakseen Suomen ortodoksisen kirkon ajankohtaisista kuulumisista.
Illalla arkkipiispa Elia ja piispa Raimo osallistuivat Itävallan metropoliitan ja Unkarin eksarkin Arsenioksen tarjoamalle illalliselle yhdessä hänen johtamansa ekumeenisen pyhiinvaellusryhmän kanssa.
Arkkipiispa Elia vierailee Ekumeenisessa patriarkaatissa ja tapaa patriarkka Bartolomeoksen
Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Elia vierailee Ekumeenisessa patriarkaatissa 23.–27.toukokuuta 2025.
Julkaistu | Julkaisua muokattu
Teksti: Maria Hattunen | Kuva: Suomen ortodoksinen kirkko
Arkkipiispan kanssa Konstantinopoliin matkustaa teologinen sihteeri Jelisei Heikkilä.
Tällä kertaa matkaan tuo historiallista tuntua Nikean ensimmäisen kirkolliskokouksen 1700-vuotisjuhla, jonka merkeissä Turkkiin matkusti jo maanantaina 19.5. ekumeeninen pyhiinvaellusryhmä
Helsingin katolisen hiippakunnan piispa Raimo Goyarrolan, teologian tohtori Emil Antonin ja rovasti Heikki Huttusen johdolla. Pyhiinvaellusmatkan on järjestänyt Suomen Ekumeeninen Neuvosto (SEN).
Arkkipiispan vierailun ja pyhiinvaellusmatkan ohjelmat tulevat limittymään toisiinsa ainakin sokeana syntyneen sunnuntaina 25.toukokuuta, jolloin arkkipiispa Elia osallistuu patriarkaaliseen liturgiaan patriarkaatin pääpyhäkössä yhdessä SEN:n matkalle osallistuvien kanssa.
Liturgian jälkeen arkkipiispa Elia ja piispa Raimo tapaavat Hänen Kaikkipyhyytensä ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen.
Arkkipiispa Elia jatkaa näin edeltäjiensä noudattamaa käytäntöä esitellä ekumeeniselle patriarkalle Suomen evankelis-luterilaisen ja katolisen kirkon uudet päämiehet. Viimeksi tällainen tutustumiskäynti toteutui vuonna 2019, kun emeritus arkkipiispa Leo esitteli patriarkka Bartolomeokselle arkkipiispa Tapio Luoman.
Kesän praasniekat kutsuvat jälleen – ota päivämäärät talteen!
Jokainen ortodoksinen kirkko tai tsasouna / rukoushuone on pyhitetty tietylle kirkkovuodessa muistettavalle pyhälle tai kirkolliselle juhlalle, jonka muistopäivänä vietetään pyhäkön temppelijuhlaa. Praasniekka eli temppelijuhla on pyhäkön ja samalla koko seurakunnan tai luostarin juhlapäivä.
Julkaistu | Julkaisua muokattu
Teksti: Suomen ortodoksinen kirkko | Kuva: Tiina Ryynänen
Praasniekkoja vietetään myös talvikuukausina, mutta kesä on Suomessa praasniekkaväen juhla-aikaa. Silloin pienenkin pyhäkön juhlaa voidaan viettää suurella joukolla, kun käytössä on kirkkotilan lisäksi myös pyhäkön pihamaa. Pyhän Nikolaoksen päivän (9.5.) ja Pokrovan (1.10) välille sijoittuukin useita kymmeniä temppelijuhlia – mahtuupa kesään myös päiviä, jolloin kymmenessäkin pyhäkössä eri puolilla maata vietetään praasniekkaa yhtaikaa. Seurakuntien omien pyhäköiden lisäksi praasniekkoja juhlitaan myös yksityisten omistamissa pyhäköissä.
Oman seurakunnan juhlien lisäksi kannattaa harkita pyhiinvaellusta myös kauempana vietettäviin praasniekkoihin. Erityisen juhlavia praasniekkoja juhlitaan pyöreitä vuosia täyttävissä pyhäköissä. Tänä vuonna tällaisia juhlia on tiedossa mm. Lappeenrannassa, jossa sijaitseva Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkko täyttää 240 vuotta. Pyöreitä vuosia juhlitaan Lappeenrannassa jo elokuussa, 16.–17.8.2025. Pyhien apostolienvertaisten Vladimir Kiovalaisen ja Magdalan Marian kirkko Hangossa täyttää puolestaan kesällä 130 vuotta ja juhlaa vietetään 19.–20. heinäkuuta. Nurmeksen kappeliseurakunnassa juhlitaan puolestaan Valtimolla sijaitsevan Pyhän Kolminaisuuden kirkon 20-vuotisjuhlaa ohjelmantäyteisellä viikolla 1.–8. kesäkuuta.
Praasniekkaan liittyy tavallisesti edellisenä päivänä toimitettava vigilia tai ehtoopalvelus. Varsinaisena juhlapäivänä toimitetaan liturgia ja usein myös vedenpyhitys joko pyhäkössä tai lähellä sijaitsevan luonnonveden ääressä. Juhlaan voi liittyä myös haudoilla toimitettava litania ja/tai ristisaatto – yhteistä ateriaa ja mukavaa juhlaohjelmaa unohtamatta.
Oheiseen listaan on koottu ne touko-syyskuun juhla- ja muistopäivät, joihin sijoittuu yhden tai useamman pyhäkön temppelijuhla. Pyhäkön nimen yhteydessä on mainittu sen katuosoite sekä paikkakunta ja seurakunta / kappeliseurakunta / luostari, jonka alueella sijaitsevasta pyhäköstä on kysymys. Pyhäkkötietojen perässä on tieto praasniekkaan liittyvistä jumalanpalveluksista seurakuntien, luostarien ja yksityisten pyhäkköjen omistajien ilmoitusten mukaisesti. Muutaman pyhäkön tietoja ei ole vielä varmistettu – näiden kohdalla on merkintä ”palvelustiedot päivittyvät myöhemmin”.
Huomaa kuitenkin, että jos varsinainen juhlapäivä osuu arkipäivälle, praasniekkapalvelukset voidaan toimittaa lähimpänä viikonloppuna tai muuna sopivana päivänä. Varsinkin pitkän matkan takaa praasniekoille matkustavien on siis syytä olla tarkkana päivämäärien kanssa ja tarkistaa aikataulu vielä kertaalleen asianomaisen seurakunnan tai luostarin omista tiedotteista (esimerkiksi www- tai Facebook-sivuilta).
TOUKOKUU
Ti 27.5. Pyhä Johannes Venäläinen
Pyhän Johannes Venäläisen tsasouna (Nopanperäntie 586, Viljakkala, Tampereen seurakunta, yksityinen pyhäkkö). La 24.5. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia, tsasounan 15-vuotisjuhla. Palveluksen jälkeen lounas ja kahvit navetan vintillä. Ilmoittautumiset 19.5. mennessä numeroon 050 5236 553.
Pyhän Johanneksen leirikeskus (Syvälahdentie 7, Säynelampi, Taipaleen seurakunta). Ma 26.5. klo 18 ehtoopalvelus ja vedenpyhitys, iltateet ja sauna, pyhä Johannes Venäläinen, ti 27.5. klo 9 liturgia.
To 29.5. Helatorstai, Herran Taivaaseenastuminen
Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko (Keskuskatu 53, Kontiolahti, Joensuun seurakunta). Ke 28.5. klo 17 vigilia, to 29.5. klo 9 pieni vedenpyhitys ja liturgia.
Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko (Hämeenkatu 6, Heinola, Helsingin seurakunta). Ke 28.5. klo 17 vigilia, to 29.5. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia.
Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko (Relanderinkatu 5, Varkaus, Saimaan seurakunta). Ke 28.5. klo 17 vigilia, to 29.5. klo 9 liturgia ja vedenpyhitys, pyöreitä vuosia täyttävien juhla.
Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko (Läntinen Valkoisenlähteentie 48, Vantaa, Helsingin seurakunta). Ke 28.5. klo 17.30 vigilia, to 29.5. klo 10 liturgia ja ristisaatto.
Kristuksen taivaaseenastumisen tsasouna (Huhuksentie 33, Huhus, yksityisomistuksessa). Ke 28.5. klo 17 ehtoopalvelus, to 29.5. klo 9 vedenpyhitys, liturgia ja litania.
KESÄKUU
To 5.6. Pyhittäjä Johannes Valamolainen
Pyhittäjä Johannes Valamolaisen tsasouna (Sevettijärventie 8750, Lapin kappeliseurakunta, yksityinen pyhäkkö) Ke 4.6. klo 17 vigilia, to 5.6. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia.
Kristuksen kirkastumisen luostari (Valamontie 42, Heinävesi, Valamon luostari) Ke 4.6. klo 18 vigilia luostarin pääkirkossa, to 5.6.klo 9 III hetki ja liturgia pääkirkossa, klo 12 rukouspalvelus pyhittäjä Johannes Valamolaiselle ja klo 18 IX hetki, ehtoopalvelus, pieni ehtoonjälkeinen palvelus ja akatistos pyhittäjä Johannes Valamolaiselle.
Su 8.6. Helluntai, Pyhän Kolminaisuuden päivä
Pyhän Kolminaisuuden luostari (Honkasalontie 3, Palokki, Heinävesi, Lintulan luostari). La 7.6. Vigilia klo 18, su 8.6. vedenpyhitys klo 8.30, liturgia ja ristisaatto klo 9, helluntain ehtoopalvelus (polvirukoukset) noin klo 13. Helluntain liturgian toimittaa arkkipiispa Elia yhdessä muun papiston kanssa.
Pyhän Kolminaisuuden katedraali (Torikatu 74, Oulu, Pohjois-Suomen seurakunta). Perjantaina 6.6. klo 16 muistolitaniat pappien haudoilla, Intiön hautausmaan vanha puoli (kokoontuminen vanhalla kappelilla klo 15.45) ja Oulujoen hautausmaalla ortodoksisilla haudoilla klo 17 alkaen. Lauantaina 7.6. klo 14 ristisaatto katedraalilta ja vedenpyhitys Sonnisaaressa, vigilia kirkossa klo 17. Sunnuntaina 8.6. klo 10 piispallinen praasniekkaliturgia, jonka jälkeen yhteinen juhla ja lounas. Helluntain suuri ehtoopalvelus ja polvirukoukset katedraalissa klo 13.30. Maanantaina 9.6. liturgia klo 10.
Pyhän Kolminaisuuden kirkko (Unioninkatu 31, Helsinki, Helsingin seurakunta). Kirkko tilapäisesti suljettu remontin vuoksi, palvelukset hoivakoti Helenan kirkossa. Tiedot praasniekkapalveluksista päivittyvät myöhemmin.
Pyhän Kolminaisuuden kirkko (Harjukatu 5, Lahti, Helsingin seurakunta). La 7.6. vigilia klo 17, su 8.6. klo 9.30 pieni vedenpyhitys ja liturgia.
Pyhän Kolminaisuuden ja pyhän Trifon Petsamolaisen kirkko (Siikajärventie 64 A, Nellim, Lapin kappeliseurakunta). Pe 6.6. klo 17 vigilia, la 7.6. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia.
Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko (Valamontie 4, Kitee, Joensuun seurakunta). La 7.6. vigilia klo 17, su 8.6. liturgia klo 10, lisäksi helluntain ehtoopalvelus (polvirukouspalvelus).
Pyhän Kolminaisuuden tsasouna (Alapitkäntie 14, Alapitkä, Kuopion seurakunta). La 7.6. vigilia klo 17, su 8.6. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia.
Pyhän Kolminaisuuden kirkko (Lokkiharjuntie 42, Valtimo, Taipaleen seurakunta, Nurmeksen kappeliseurakunta) Kirkon 20-vuotisjuhlaa juhlitaan koko viikko 1.–8.6.2025. Su 1.6. klo 14 akatistos ja iltapäiväkahvit, ma 2.6. klo 17 rukoushetki ja iltatee, ke 3.6. klo 17 ikonit ja kirkkomusiikki eri aikakausina (munkki Stefanos luennoi, Tiina-kanttori ja Valtimon naiskuoro laulavat kirkkoveisuja, iltatee), ke 4.6. klo 17 rukoushetki ja iltatee, to 5.6. klo 17 rukoushetki ja iltatee, pe 6.6. klo 17 rukoushetki ja iltatee, la 7.6. klo 17 helluntaivigilia ja iltatee, su 8.6. klo 9.30 pieni vedenpyhitys ja liturgia, kirkkokahvit.
Ma 9.6. Pyhän Hengen päivä
Pyhän Hengen kirkko (Kirkkopolku 3, Outokumpu, Taipaleen seurakunta). Su 8.6. klo 17 ehtoopalvelus, ma 9.6. klo 9 liturgia, vedenpyhitys ja ristisaatto
To 12.6. Pyhittäjä Arseni Konevitsalainen
Pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen kirkko (Arsenintie 1, Keitele, Kuopion seurakunta) Ke 11.6. klo 16.30 panihida Hiekan hautausmaalla, klo 17 suuri ehtoopalvelus Hiekan tilalla, to 12.6. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia kirkossa.
Pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen tsasouna (Matosalmentie 1, Saarijärvi, Jyväskylän seurakunta) Ke 11.6. klo 17 vigilia, to 12.6. klo 9 pieni vedenpyhitys ja liturgia
La 14.6. Pyhän Johannes Kronstadtilaisen kanonisointipäivä
Pyhittäjä Johannes Kronstadtilaisen tsasouna (Honkasalontie 3, Heinävesi, Lintulan luostari) La 14.6. klo 8 liturgia luostarin pääkirkossa ja sen jälkeen vedenpyhitys tsasounalla.
Su 15.6. Kaikkien pyhien sunnuntai
Kaikkien pyhien tsasouna (Myyryntie, Metsolan hautausmaa, Lohja, Helsingin seurakunta) La 14.6. klo 17 vigilia ja teeilta, su 15.6. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia.
Kaikkien pyhien tsasouna (Parppeintie, Parppeinvaara, Joensuun seurakunta, Ilomantsin kappeliseurakunta) Su 15.6. liturgia klo 10.
Kaikkien pyhien kirkko (Pekka Halosentie 18, Lapinlahti, Kuopion seurakunta). La 14.6. klo 17 vigilia, su 15.6. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia.
16.6. Apostolien paasto alkaa
Ti 24.6. Herran Edelläkävijän Johannes Kastajan syntymä
Pyhän Johannes Kastajan syntymän tsasouna (Koulutie 6, Vesanto, Kuopion seurakunta) Ti 24.6. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia.
Pyhän Johannes Kastajan kirkko (Laitisenmäentie 1, Nilsiä, Kuopion seurakunta) Ma 23.6. ehtoopalvelus klo 17, ti 24.6. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia.
Pyhän Johannes Kastajan kirkko (Haavikontie 31, Polvijärvi, Taipaleen seurakunta) Ma 23.6. klo 18 vigilia, ti 24.6. klo 9 liturgia, vedenpyhitys ja ristisaatto
Rasimäen pyhän Johannes Kastajan tsasouna (Rasimäentie 631, Rumo, Taipaleen seurakunta, Nurmeksen kappeliseurakunta) Ma 23.6. klo 17 vigilia, ti 24.6. klo 9.30 liturgia ja ristisaatto Tulehmolle, pieni vedenpyhitys.
Pyhän Johannes Kastajan tsasouna (Rekivaarantie 24, Honkavaara, Joensuun seurakunta) Ma 23.6. klo 17 ehtoopalvelus, ti 24.6. klo 9 liturgia ja vedenpyhitys.
Pyhän Johannes Kastajan tsasouna (Uimalantie 1, Parikkala, Kaakkois-Suomen seurakunta) Ti 24.6. liturgia ja vedenpyhitys klo 10.
Pyhän Johannes Edelläkävijän syntymän tsasouna (Valamontie 42, Valamon luostarin hautausmaa, Heinävesi) Ma 23.6. klo 18 vigilia luostarin pääkirkossa, ti 24.6. klo 9 III hetki ja liturgia pääkirkossa ja klo 12 pieni vedenpyhitys Pyhän Johannes Edelläkävijän syntymän tsasounalla.
Pyhän Johannes Kastajan syntymän kirkko (Lehtokatu 31, Kemi, Pohjois-Suomen seurakunta). Ma 23.6. klo 17 vigilia, ti 24.6. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia.
To 26.6. Jumalansynnyttäjän Tihvinäläisen ikonin juhla
Jumalanäidin Tihvinän ikonin kirkko (Viinijärventie 8, Viinijärvi, Taipaleen seurakunta) Ke 25.6. klo 18 vigilia, to 26.6. klo 9 liturgia, ristisaatto Taipaleenjoelle ja vedenpyhitys.
Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin kirkko (Erottajakatu 2, Hämeenlinna, Helsingin seurakunta). Ke 25.6. klo 17 vigilia, To 26.6. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia sekä ristisaatto.
Jumalansynnyttäjän tihviniläisen ikonin tsasouna (Tuomanvaarantie 250, Tuopanjoki, Juuka, Taipaleen seurakunta, Nurmeksen kappeliseurakunta) To 26.6. klo 14.15 kiitosakatistos.
La 28.6. Pyhittäjäisät Sergei ja Herman Valamolaiset
Pyhittäjäisien Sergei ja Herman Valamolaisten tsasouna (Suojärvenkatu 1, Bomba, Taipaleen seurakunta, Nurmeksen kappeliseurakunta) Pe 27.6. klo 17 pieni vedenpyhitys ja ehtoopalvelus.
Kristuksen kirkastumisen luostari (Valamontie 42, Heinävesi, Valamon luostari) Pe 27.6. klo 18 vigilia vanhassa kirkossa, la 28.6. klo 9 III hetki ja liturgia vanhassa kirkossa, klo 12 rukouspalvelus pyhittäjäisille Sergei ja Herman Valamolaisille vanhassa kirkossa.
Su 29.6. Apostolit Pietari ja Paavali (apostolien paasto päättyy)
Pyhien Pietarin ja Paavalin rukoushuone, Puroniemen leirikeskus (Kerkonkoskentie 598, Rautalampi, Kuopion seurakunta, yhdistyksen omistama pyhäkkö) La 28.6. ehtoopalvelus klo 17, su 29.6. klo 9 vedenpyhitys ja liturgia, palveluksen jälkeen ateria ja kahvit tsasounalla.
Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin tsasouna (Visulahdentie, Saimaan seurakunta). Lasten, perheiden ja varhaisnuorten praasniekkaleiri 28.–29.6., la 28.6. klo 17 suuri ehtoopalvelus, su 29.6. klo 10 liturgia ja vedenpyhitys.
Apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko (Puistotie 2, Pielavesi, Kuopion seurakunta) La 28.6. vigilia klo 17, su 29.6. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia.
Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko (Keskitie 54, Tuusniemi, Kuopion seurakunta) La 28.6. vigilia klo 17, su 29.6. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia.
Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin tsasouna (Vankilantie 52 A, Sukeva, Kuopion seurakunta) Su 29.6. klo 10 liturgia.
Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko (Lukiokatu 1, Tornio, Pohjois-Suomen seurakunta) Su 29.6. klo 10 liturgia ja ristisaatto joenrantaan, vedenpyhitys (säävaraus).
Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko (Kirkkokatu 31, Nurmes, Taipaleen seurakunta, Nurmeksen kappeliseurakunta) La 28.6. klo 17 vigilia, su 29.6. klo 9.30 pieni vedenpyhitys ja liturgia.
Pyhien Pietarin ja Paavalin tsasouna (Hattujärventie 1, Hattuvaara, Joensuun seurakunta, Ilomantsin kappeliseurakunta) La 28.6. klo 16 litania vanhalla hautausmaalla, klo 17 ehtoopalvelus ja klo 18 tsuajuilta. Su 29.6. klo 9 liturgia, pieni vedenpyhitys ja litania. Kirkkokahvit.
Pietarin ja Paavalin kirkko (Raatihuoneentori 2, Hamina, Kaakkois-Suomen seurakunta) La 28.6. klo 17 vigilia, su 29.6. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia.
Pyhien Pietarin ja Paavalin tsasouna (Visulahdentie, Mikkeli, Saimaan seurakunta) La 28.6. klo 17 ehtoopalvelus, su 29.6. klo 10 liturgia ja vedenpyhitys
HEINÄKUU
Ti 8.7. Jumalansynnyttäjän Kazanilaisen ikonin juhla
Jumalansynnyttäjän Kazanilaisen ikonin kirkko (Itäinen tullikatu 17, Loviisa, Kaakkois-Suomen seurakunta). Su 20.7. klo 17 vigilia, ma 21.7. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia.
Jumalansynnyttäjän Kazanilaisen ikonin kirkko (Kartanontie 45, Järvenpää, Helsingin seurakunta). Ma 7.7. klo 17.30 vigilia, ti 8.7. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia.
Ristisaatto Valamon luostarista Lintulan luostariin Jumalansynnyttäjän Konevitsalaisen ikonin kunniaksi. Ti 8.7. klo 6 liturgia luostarin pääkirkossa, kävellen kulkevien matkaanlähtö klo 8.15. Ristisaattoon laivalla lähtevien matkaanlähtö laivarannasta klo 10, laivapaikat varattava etukäteen myyntipalvelusta. Klo 13 rukouspalvelus ja mahdollisuus ruokailuun Lintulassa. Klo 14.30 akatistos Jumalansynnyttäjälle Lintulan luostarin pääkirkossa. Paluumatkalle lähtö klo 15.30, laiva Valamossa klo 17.30, kävellen kulkevien paluu noin klo 19. Laivassa toimitetaan tulomatkalla ehtoopalvelus.
To 10.7. Jumalansynnyttäjän Konevitsalaisen ikonin juhla
Valamon luostari (Valamontie 42, Heinävesi) Ke 9.7. klo 18 vigilia pääkirkossa, to 10.7. klo 9 III hetki ja liturgia pääkirkossa, klo 12 rukouspalvelus Jumalansynnyttäjälle pääkirkossa, klo 18 IX hetki, ehtoopalvelus, pieni ehtoonjälkeinen palvelus ja akatistos Jumalansynnyttäjälle.
Ristisaatto Valamo-Lintula (kävellen ja/tai laivalla) Kts. 8.7.
Jumalansynnyttäjän Konevitsalaisen ikonin tsasouna (Viensuuntie, Lontsinniemi, Lieksa, Joensuun seurakunta, yksityinen pyhäkkö) To 10.7. klo 10 vedenpyhitys ja liturgia.
La-Su 12.–13.7. Pyhän Johannes Sonkajanrantalaisen kanonisointipäivän juhla
Pyhän profeetta Hannan kirkko (Kirkkotuvantie 3, Sonkajanranta, Joensuun seurakunta). La 12.7. klo 12 ristisaatto, vedenpyhitys ja ehtoopalvelus (ristisaattoon sopivat varusteet mukaan; omaa juotavaa ja sopivaa evästä). Su 13.7. klo 10 liturgia ja akatistos pyhälle marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalaiselle.
La-Su 12.–13.7. Kuivajärven praasniekka
Pyhän Nikolaoksen tsasouna (Kuivajärventie 196, Kuivajärvi, Pohjois-Suomen seurakunta, Kainuun kappeliseurakunta). La 12.7. klo 18 ehtoopalvelus, su 13.7. klo 10 liturgia, ristisaatto ja vedenpyhitys.
Su 13.7. Ylienkeli Gabrielin juhla
Ylienkeli Gabrielin tsasouna (Konttisentie 13 b – joissakin karttahauissa Konttinen 13 b, Lieksa, Joensuun seurakunta, yksityinen pyhäkkö) Su 13.7. klo 10 vedenpyhitys ja liturgia.
Ti 15.7. Pyhä apostolienvertainen Vladimir Kiovalainen
Pyhien apostolienvertaisten Vladimir Kiovalaisen ja Magdalan Marian kirkko (Täktomintie 5, Hanko, Helsingin seurakunta). Praasniekkaa vietetään pyhäkön nimikkopyhien muistopäivien (15.7. ja 22.7.) välisenä sunnuntaina, tänä vuonna 19.–20.7., jolloin juhlitaan kirkon 130-vuotisjuhlaa. Kts. 20.7.
La 19.7. Pyhittäjä Serafim Sarovilaisen pyhäinjäännösten löytäminen
Pyhän Serafim Sarovilaisen tsasouna (Koulukatu 7, Lapua, Vaasan kappeliseurakunta). La 19.7. klo 9.30 liturgia.
Pyhän Serafim Sarovilaisen rukoushuone (Juvolantie 1968, Savonlinnan Haukiniemi, yksityinen pyhäkkö). Kts. 26.7.
Su 20.7. Profeetta Elia, pyhittäjä Maria Pariisilainen
Profeetta Elian kirkko (Kirkkopuistonkatu 28, Iisalmi, Kuopion seurakunta). La 19.7. klo 17 vigilia, su 20.7. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia.
Pyhän profeetta Elian tsasouna (Vesitornintie 15, Pyhäsalmi, Kuopion seurakunta). Su 27.7. klo 9.30 liturgia ja vedenpyhitys.
Pyhän profeetta Elian tsasouna (Kirkkotie 9, Tervo, Kuopion seurakunta). La 19.7. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia.
Pyhän Elian kirkko (Lapinlahdentie 2, Helsinki, Helsingin seurakunta). La 19.7. vigilia klo 17, tarkista liturgian aikataulu osoitteesta hos.fi (Avaa uuden sivuston).
Pyhän profeetta Elian tsasouna (Malanintie 4, Sotkuma, Taipaleen seurakunta). La 19.7. klo 17 vigilia, su 20.7. klo 10 liturgia, vedenpyhitys ja ristisaatto
Pyhän profeetta Elian tsasouna (Laurilantie 9, Juuka, Taipaleen seurakunta, Nurmeksen kappeliseurakunta). La 19.7. klo 17 vigilia, su 20.7. klo 9.30 pieni vedenpyhitys ja liturgia.
Pyhien profeetta Elian ja pyhän Annan tsasouna (Tsasounanpolku 2 /Narsinkatu 2, Pietarsaari, Vaasan kappeliseurakunta). La 20.7. liturgia klo 9.30.
Profeetta Elian kirkko (Kirkkotie 15, Ilomantsi, Ilomantsin kappeliseurakunta). La 19.7. klo 15.30 ristisaatto keskustasta (torilta) kirkkoon, klo 17 ehtoopalvelus, klo 18 Iljan praasniekan tsuajut. Su 20.7. klo 9 liturgia, ristisaatto, vedenpyhitys ja litania, klo 12 Iljan praasniekan päiväjuhla.
Pyhän profeetta Elian kirkko (Iljankatu 14, Lieksa, Joensuun seurakunta). La 19.7. klo 17 vigilia, su 20.7. klo 10 vedenpyhitys ja liturgia.
Pyhittäjämarttyyri Maria Pariisilaisen tsasouna (Kallvikinniementie 35, Vuosaari, Helsinki, Kulttuurikeskus Sofia). La 19.7. liturgia klo 10.
Pyhien apostolienvertaisten Vladimir Kiovalaisen ja Magdalan Marian kirkko (Täktomintie 5, Hanko, Helsingin seurakunta). La 19.7. vigilia klo 17, litania ja iltatee vanhalla hautausmaalla klo 19. Su 20.7. klo 10 liturgia ja ristisaatto meren rantaan, jossa vedenpyhitys. Paluu kirkolle, jossa lounas ja kirkon 130-vuotisjuhla. Palvelukset toimittaa arkkipiispa Elia yhdessä muun papiston kanssa.
Ti 22.7. Pyhä apostolienvertainen Magdalan Maria
Pyhien apostolienvertaisten Vladimir Kiovalaisen ja Magdalan Marian kirkko (Täktomintie 5, Hanko, Helsingin seurakunta). Kirkon 130-vuotisjuhla, kts. 20. heinäkuuta.
Pyhän apostolienvertaisen Magdalan Marian tsasouna (Ysitie 55, Niemisjärvi, Jyväskylän seurakunta, yksityinen pyhäkkö) La 19.7. klo 10 liturgia ja pieni vedenpyhitys. Kesäretkivinkki perheille, nuorille ja lapsille: maaseudun maisemissa ja rauhassa jumalanpalvelus ja paikan päällä jännittäviä eläimiä!
To 24.7. Marttyyrit Boris ja Gleb
Pyhien Boriksen ja Glebin tsasouna (Siskelintie, Keväjärvi, Lapin kappeliseurakunta). Ke 23.7. klo 17 vigilia, to 24.7. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia.
Pe 25.7. Herran äidinäidin pyhän Annan kuolonuneen nukkuminen
Apostoli Jaakobin ja Herran äidinäidin, pyhän Annan kuolonuneen nukkumisen muistolle pyhitetty kirkko (Kaunisniementie 18, Loppi). Seurakunta järjestää praasniekkaleirin Kaunisniemen leirikeskuksessa.Palvelustiedot päivittyvät myöhemmin – myös muut kuin leirille osallistuvat tervetuloa.
Herran äidinäidin Annan tsasouna (Kuopiontie 260, Nurmes, Taipaleen seurakunta, Nurmeksen kappeliseurakunta). Pe 25.7. klo 9.30 pieni vedenpyhitys ja liturgia.
La 26.7. Pyhittäjämarttyyri Paraskeva Roomalainen
Pyhittäjämarttyyri Paraskevan tsasouna (Honkasalontie 3, Heinävesi, Lintulan luostari). La 26.7. Ristisaatto luostarin kirkosta tsasounalle klo 12.30. Saatto kulkee Paraskevan polkua pitkin Pyhän Paraskevan tsasounalle Koskijärven rantaan. Tsasounalla toimitetaan vedenpyhitys.
Pyhittäjä Serafim Sarovilaisen tsasouna (Juvolantie 1968, Savonlinnan Haukiniemi, yksityinen pyhäkkö), La 26.7. liturgia klo 10.
Su 27.7. Seitsemäs helluntainjälkeinen sunnuntai, Valamon kaikkien pyhien juhla
Valamon kaikkien pyhien kirkko eli vanha kirkko (Valamontie 42, Heinävesi, Valamon luostari). La 26.7. klo 18 vigilia. Su 27.7. klo 8.15 alkaen pieni vedenpyhitys, III hetki ja liturgia sekä ristisaatto kirkon ympäri. Klo 12 rukouspalvelus kaikille Valamon pyhille.
ELOKUU
Pe 1.8. Kunniallisen ja eläväksitekevän ristin esiintuominen, Jumalanäidin paasto alkaa
Pyötikön Pyhän Ristin ylentämisen tsasouna (Kojonniementie 310A, Juuka, Taipaleen seurakunta, Nurmeksen kappeliseurakunta) To 31.7. klo 17 vigilia, pe 1.8. klo 9.30 pieni vedenpyhitys ja liturgia.
Kunniallisen ja eläväksitekevän Ristin esiintuomisen tsasouna (arkkipiispa Elian kotitsasouna, Juthnystuvägen 16, Harrström) Su 3.8. liturgia kello 10.
Ke 6.8. Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkastuminen
Valamon Kristuksen kirkastumisen kirkko (Valamontie 42, Heinävesi, Valamon luostari) Ti 5.8. vigilia kello 18, ke 6.8. klo 8.15 pieni vedenpyhitys, klo 9 alkaen III hetki ja liturgia, ristisaatto pääkirkon ja koko luostarialueen ympäri, uudishedelmien siunaus. Luostarin pääkirkon praasniekka.
Kristuksen kirkastumisen tsasouna (Lieksan kirkkopuisto, Joensuun seurakunta) Ke 6.8. klo 9 vedenpyhitys ja liturgia.
Kristuksen kirkastumisen tsasouna (Tornitie 8, Eno, Joensuun seurakunta) Ke 6.8. klo 9 pieni vedenpyhitys ja liturgia.
Kristuksen kirkastumisen tsasouna (Kirkkotie 12, Viitasaari, Jyväskylän seurakunta) Ti 5.8. vigilia klo 17, ke 6.8. pieni vedenpyhitys ja liturgia klo 9.
Kristuksen kirkastumisen tsasouna (Hoilolantie 42, Tuupovaaran Saarivaara, Joensuun seurakunta) Ti 5.8. klo 17 vigilia ja iltatee nuorisotalolla, ke 6.8. klo 10 Liturgia, pieni vedenpyhitys, Kristuksen kirkastuminen; ruokialu nuorisotalolla; ristisaatto Hoilolaan, jossa ruokailu ja ehtoopalvelus; veneristisaatto Pörtsämön kalmistolle (myös omalla autolla pääsee perille), jossa panihida ja tarjoilua (ota säänmukainen varustus, juomaa ja pientä purtavaa ristisaattoon mukaan).
Kristuksen kirkastumisen tsasouna (Hyttiläntie 27, Maaninka, Kuopion seurakunta) Ke 6.8. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia.
Kristuksen kirkastumisen kirkko (Vanha Helsingintie 2, Porvoo, Helsingin seurakunta) Ti 5.8. klo 17.30 vigilia, ke 6.8. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia.
Kristuksen kirkastumisen kirkko (Kirkkokatu 17, Kajaani, Kainuun kappeliseurakunta) Ti 5.8. klo 17 vigilia, ke 6.8. klo 9.30 pieni vedenpyhitys, liturgia ja ristisaatto.
Keski-Vuokon Kristuksen kirkastumisen praasniekka (Keski-Vuokontie, Juuka, Taipaleen seurakunta, Nurmeksen kappeliseurakunta) Ti 5.8. klo 18 ehtoopalvelus, jonka jälkeen klo 19 ekumeeninen sadonsiunaus ja kahvit kylätalolla, ke 6.8. klo 9.30 pieni vedenpyhitys ja liturgia.
Kristuksen kirkastumisen kirkko (Herralantie 120, Suonenjoki, Kuopion seurakunta) La 2.8. klo 17 vigilia, su 3.8. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia.
Kristuksen kirkastumisen kirkko (Jokikyläntie 7, Karvoskylä, Kuopion seurakunta) Ti 5.8 klo 17 vigilia, ke 6.8 klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia.
To 7.8. Jumalansynnyttäjän Valamolaisen ikonin juhla
Jumalansynnyttäjän Valamolaisen ikonin juhla (Valamon Kristuksen kirkastumisen kirkko, Valamontie 42, Heinävesi, Valamon luostari) Ke 6.8. vigilia pääkirkossa klo 18, to 7.8. III hetki ja liturgia klo 9, moleben Jumalansynnyttäjälle klo 12. Klo 18 IX hetki, ehtoopalvelus, pieni ehtoonjälkeinen palvelus ja akatistos Jumalansynnyttäjälle
La 9.8. Pyhittäjä Herman Alaskalainen
Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkko (Kaupinkalliontie 2, Espoo, Helsingin seurakunta).Pe 8.8. klo 17 suuri ehtoopalvelus ja vedenpyhitys, la 9.8. klo 9 aamupalvelus ja liturgia. Palvelukset toimittaa arkkipiispa Elia yhdessä muun papiston kanssa.
Pyhittäjä Herman Alaskalaisen ja suurmarttyyri Georgios Voittajan tsasouna (Räsälänlahdentie 232, Vehmersalmi, kääntyy vasemmalle Kivijärven metsäautotie, Kuopion seurakunta) La 9.8. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia.
Pyhän Herman Alaskalaisen tsasouna (Töriseväntie 1, Kovero, Joensuun seurakunta) Pe 8.8. klo 17 ehtoopalvelus ja pieni vedenpyhitys, la 9.8. klo 9 liturgia.
Pyhittäjä Herman Alaskalaisen tsasouna (Valamontie 42, Heinävesi, Valamon luostarin hautausmaa) Pe 8.8. klo 18 vigilia pääkirkossa, la 9.8. klo 8.15 pieni vedenpyhitys hautausmaalla sijaitsevassa pyhittäjä Herman Alaskalaisen tsasounassa, ja klo 9 samassa paikassa III hetki ja liturgia.
Pyhän Herman Alaskalaisen tsasouna (Arvinniementie 106, Juuka, Taipaleen seurakunta, Nurmeksen kappeliseurakunta) La 9.8. klo 9.30 pieni vedenpyhitys ja liturgia.
Kärsimyksen Jumalanäidin ikonin tsasouna (Virkalahdentie 69, Keuruu, Jyväskylän seurakunta, yksityinen pyhäkkö) La 9.8. klo 10 liturgia ja pieni vedenpyhitys, tsasounan 10-vuotisjuhla.
La 9.8. Rimmin praasniekka
Profeetta Elian rukoushuone (Uljaskan pirtti, Kostamustie 5645, Lentiira, yksityinen pyhäkkö). La 9.8. klo 10 liturgia.
Pe 15.8. Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen, Jumalanäidin paasto päättyy
Uspenskin katedraali (Kanavakatu 1, Helsinki, Helsingin seurakunta) To 14.8. klo 17 vigilia, ristisaatto ja vedenpyhitys, pe 15.8. klo 9 liturgia, jonka toimittavat yhdessä arkkipiispa Elia, metropoliitta Arseni ja piispa Sergei. Helsingissä vietetään 14.8. myös Taiteiden yötä ja tähän kuuluvasta ohjelmasta kerrotaan myös lisää tuonnempana.
Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen tsasouna (Lepokankaantie 6, Sonkajärvi, Kuopion seurakunta) To 14.8. klo 17 vigilia, pe 15.8. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia.
Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen tsasouna (Kivitie 21, Toivala, Kuopion seurakunta) To 14.8. klo 17 vigilia, pe 15.8. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia.
Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen tsasouna (Palokuja 2, Äänekoski, Jyväskylän seurakunta) Vigilia to 14.8. klo 17, pe 15.8. klo 9 pieni vedenpyhitys ja liturgia.
Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen tsasouna (Vastimontie 30, Nurmes, Taipaleen seurakunta, Nurmeksen kappeliseurakunta) Pe 15.8. klo 17 akatistos.
La 16.8. Kristuksen käsittätehdyn ikonin juhla
Kristuksen käsittätehdyn ikonin tsasouna (Heinävaarantie 140, Heinävaara, Joensuun seurakunta) La 16.8. klo 10 pieni vedenpyhitys ja liturgia.
Kristuksen Käsittätehdyn ikonin tsasouna (Pietilänniementie 448, Konnevesi, Kuopion seurakunta) La 16.8. klo 9 liturgia ja pieni vedenpyhitys.
Jumalanäidin suojeluksen kirkko (Kristiinankatu 3, Lappeenranta, Kaakkois-Suomen seurakunta) Kirkon 240-vuotisjuhla: la 16.8. klo 17 vigilia, su 17.8. klo 10 liturgia. Palvelukset toimittaa arkkipiispa Elia yhdessä muun papiston kanssa.
Ti 19.8. Pyhä pappismarttyyri Aleksander Hotovitski
Uspenskin katedraalin kryptakappeli (Kanavakatu 1, Helsinki, Helsingin seurakunta). Palvelustiedot päivittyvät myöhemmin.
To–ma 28.8.–1.9. Pyhittäjä Trifon Petsamolaisen pyhiinvaellus (Pyhiinvaelluksen koko ohjelma: pshv.fi (Avaa uuden sivuston))
Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunnan pyhiinvaelluksella Sevettijärvelle, Norjan Neideniin ja Nellimiin on jo vuosikymmenten perinteet. Tapahtumaan voi saapua omilla kyydeillä tai yhteiskuljetuksella. Linja-autokuljetus on järjestetty Pielavedeltä ja Kuopiosta Iisalmen, Oulun, Rovaniemen, Sodankylän ja Nellimin kautta Sevettijärvelle sekä takaisin. Bussikyytiin mahtuu 40 nopeinta ilmoittautunutta ja ilmoittautuminen kyytiin päättyy 25.5.2025. Hinta Kuopiosta 630€, Oulusta 610€ ja Rovaniemeltä 590€.
Lisätietoa ja ilmoittautumiset: pielalinja@gmail.com tai tekstiviestillä Laura Láng-Matsin numeroon 0400 709940.
Pe 29.8. Pyhän Johannes Kastajan mestauksen muisto
Pyhän Johannes Kastajan mestauksen kirkko (Parantolankatu 3, Ahvenisto, Hämeenlinna, Helsingin seurakunta). Palvelustiedot päivittyvät myöhemmin.
La 30.8. Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläinen, Suomen luonnon päivä
Pyhän Aleksanteri Syväriläisen kappeli (Jauhokuja 3 B 2, Myllypuro, Helsinki, Helsingin seurakunta). Pe 29.8. klo 17.30 vigilia, la 30.8. klo 8.30 vedenpyhitys ja liturgia. Palvelukset toimittaa arkkipiispa Elia yhdessä muun papiston kanssa. Kappelin 10-vuotispraasniekka.
Pyhän Aleksanteri Syväriläisen tsasouna (Ruhtinaantie 1, Kaavin Luikonlahti, Kuopion seurakunta) Pe 29.8. klo 17 ehtoopalvelus, la 30.8. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia.
Georgios Voittajan tsasouna (Vatalantie, Kiihtelysvaara, Joensuun seurakunta) La 30.8. klo 10 liturgia (säänmukaiset ulkoiluvarusteet, tarjoilua liturgian jälkeen ulkona; tsasounalle pitkät ja jyrkät portaat/polku, ei sovi liikuntaesteisille).
SYYSKUU
Ma 1.9. Ristin esiintuominen, kirkkovuoden alku, luomakunnan päivä
Erakkolan Pyhän Ristin ja Johannes Krysostomoksen tsasouna (Rasinmäentie 521, Puukari, Taipaleen seurakunta, Nurmeksen kappeliseurakunta, yksityinen pyhäkkö) Su 31.8. klo 17 vigilia ja iltateet, ma 1.9. klo 9.30 pieni vedenpyhitys, liturgia, sadonsiunaus, lounas ja kiitosakatistos.
Pyhän Viisauden kappeli (Kallvikinniementie 35, Vuosaari, Helsinki, Kulttuurikeskus Sofia). La 30.8. liturgia klo 10.
Su 7.9. Jumalansynnyttäjän syntymän esijuhla
Katolis-ortodoksinen ristisaatto Helsingissä Pyhän Henrikin katedraalilta Uspenskin katedraalille. Tiedot päivittyvät myöhemmin.
Ma 8.9. Neitsyt Marian syntymä
Neitsyt Marian syntymän tsasouna (Kytökyläntie 724, Haapavesi, Kuopion seurakunta) La 6.9 klo 17 vigilia, su 7.9 klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia.
Jumalansynnyttäjän syntymän tsasouna (Mutalahdentie 238, Mutalahti, Joensuun seurakunta, Ilomantsin kappeliseurakunta) Su 7.9. klo 17 ehtoopalvelus, ma 8.9. klo 9 liturgia ja vedenpyhitys.
Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymän tsasouna (Tsasounantie 1, Karstula, Jyväskylän seurakunta) Su 7.9. klo 17 vigilia, ma 8.9. klo 10 liturgia ja pieni vedenpyhitys.
Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kappeli (Mikonkatu 25 D 62, 4. krs, Helsinki, yksityinen pyhäkkö, summerissa lukee Nunna Elisabet). Ma 8.9. liturgia klo 10.
Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian rukoushuone (Naaranpajuntie 7, Nummela, Helsingin seurakunta). Palvelustiedot päivittyvät myöhemmin.
Neitseen Marian syntymän kirkko (Vanha Mikkelintie 18, Pieksämäki, Saimaan seurakunta). Palvelustiedot päivittyvät myöhemmin.
Neitseen Marian syntymän tsasouna (Keskikatu 4, Iitti, Helsingin seurakunta, yksityinen pyhäkkö). Palvelustiedot päivittyvät myöhemmin.
Su 14.9. Kunniallisen ja eläväksi tekevän ristin ylentäminen
Ristin ylentämisen tsasouna (Uskelan kirkkotie 23, Salo, Turun seurakunta). La 13.9. klo 17 vigilia, su 14.9. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia.
Pyhän ristin tsasouna (Nurmeksentie 1, Joensuu, Joensuun seurakunta). La 13.9. klo 17, su 14.9. klo 10 pieni vedenpyhitys ja liturgia.
Ristin ylentämisen kirkko (Sakaristonmäki, Kirkonmäenkatu 2, Kouvola, Kaakkois-Suomen seurakunta). La 13.9. klo 17 vigilia, su 14.9. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia.
Ristin ylentämisen tsasouna (Issakantie 113 b, Sonkaja, Joensuun seurakunta, Ilomantsin kappeliseurakunta) La 13.9. klo 17 ehtoopalvelus, su 14.9. klo 9 liturgia, vedenpyhitys ja litania. Kirkkokahvit.
Pyhäkankaan leirikeskuksen kirkko (Pölykankaantie 279, Kangashäkki, Jyväskylän seurakunta). Su 14.9. klo 9 liturgia.
Pyhän Ristin tsasouna (Suomussalmi, Keskuskatu 1, Ämmänsaari, Pohjois-Suomen seurakunta, Kainuun kappeliseurakunta). La 13.9. klo 17 vigilia, su 14.9. klo 10 liturgia, vedenpyhitys ja ristisaatto.
Ke 17.9. Pyhät lapsimarttyyrit Pistis, Elpis ja Agape (Vera, Nadezhda ja Ljubov) sekä heidän äitinsä Sofia
Pyhien lapsimarttyyrien Pistiksen, Elpiksen, Agapen ja heidän äitinsä Sofian kirkko (Hoivakoti Helena, Hämeentie 55, Helsinki, Helsingin seurakunta ). Palvelustiedot päivittyvät myöhemmin.
LOKAKUU
Ke 1.10. Jumalansynnyttäjän suojelus, Pokrova
Jumalanäidin suojeluksen kirkko (Patruunantie 59, Juankoski, Kuopion seurakunta) Ti 30.9. klo 17 ehtoopalvelus, ke 1.10. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia.
Jumalanäidin suojeluksen kirkko (Kristiinankatu 3, Lappeenranta, Kaakkois-Suomen seurakunta) Kirkon 240-vuotisjuhla: la 16.8. klo 17 vigilia, su 17.8. klo 10 liturgia. Palvelukset toimittaa arkkipiispa Elia yhdessä muun papiston kanssa. Pokrovan praasniekka: ti 30.9. vigilia klo 17, ke 1.10. vedenpyhitys ja liturgia klo 10.
Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkko (Elfvinginkuja, Kirkkonummi, Pokrovan veljesyhteisö, yksityinen pyhäkkö). Ti 30.9. klo 17 vigilia, ke 1.10. klo 10 liturgia.
Patriarkka Bartolomeos ja paavi Leo XIV tapasivat Vatikaanissa – nämä teemat korostuivat
Tapaamista kuvailtiin lämminhenkiseksi.
Julkaistu | Julkaisua muokattu
Teksti: Käännös englannista: Susanna Somppi | Kuva: Nikos Papachristou
Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos ja vasta valittu paavi Leo XIV tapasivat toisensa maanantaina 19. toukokuuta 2025 Vatikaanissa.
Tapaamisen ilmapiiriä on eri lähteissä kuvailtu lämminhenkiseksi ja jopa sydämelliseksi. Patriarkka Bartolomeos onnitteli uutta paavia henkilökohtaisesti hänen valintansa johdosta. Keskustelussa nousivat esille muun muassa teologisen dialogin jatkamisen ja syventämisen teemat ortodoksisen ja katolisen kirkon välillä.
Lisäksi esiin nousi yhteistyön merkitys rauhan palauttamiseksi ja globaalin vakauden edistämiseksi, kärsivien tukemiseksi ja ympäristön suojelemiseksi. Patriarkka toi esiin myös kirkkojemme väliset lämpimät suhteet. Edesmennyt paavi Franciscus ja patriarkka Bartolomeos tapasivat toisensa toistakymmentä kertaa.
Paavi Leo XIV puolestaan kiitti patriarkkaa hänen läsnäolostaan paavillisen palveluksen alkajaistilaisuudessa ja korosti niin ikään kristittyjen välisen vuoropuhelun ja yhteistyön edistämisen tärkeyttä. Lisäksi paavi ilmaisi haluavansa vierailla Turkissa kuluvan vuoden aikana. Toiveena on juhlistaa yhdessä patriarkan kanssa Nikean ensimmäisen kirkolliskokouksen 1700-vuotisjuhlavuotta. Ekumeeninen patriarkka oli aiemmin kutsunut edesmenneen paavi Franciscuksen maahan juuri tätä tarkoitusta varten. Nyt hän uudisti kutsunsa tämän seuraajalle, paavi Leo XIV:lle.
Ekumeeninen patriarkka lahjoitti paavi Leo XIV:lle Athosvuorella tätä tarkoitusta varten maalatun Jumalanäidin ikonin, Athosvuoren munkkien valmistamaa suitsuketta sekä omia teoksiaan. Vastalahjaksi paavi antoi ekumeeniselle patriarkalle Kristuksen kastetta kuvaavan taideteoksen.
Tämän jälkeen olivat vuorossa paavin tervetuliaissanat ja puhe kirkkojen ja muiden uskontojen edustajille.
Iltapäivällä patriarkka ja hänen seurueensa vierailivat Turkin suurlähetystössä. Sen jälkeen oli vuorossa vierailu Santa Maria Maggioren basilikassa, jossa patriarkka rukoili ja jätti valkoisia ruusuja paavi Franciscuksen haudalle. Tämän jälkeen patriarkka antoi lausuntoja medialle. Muistoja herättävä hetki oli patriarkan vierailu
Pontifical Institute of Oriental -instituutissa, jossa hän oli opiskellut vuosina 1963–1966 erikoistuen kanoniseen oikeuteen.
Kuuntele
