Sydämellisesti tervetuloa Suomeen, patriarkka Bartolomeos – lento laskeutui perjantai-iltana
Hänen Kaikkipyhyytensä, Ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen lento Istanbulista Helsinkiin laskeutui perjantaina 8. syyskuuta noin kello 19:00 aikaan Helsinki-Vantaan lentoasemalle.
Julkaistu | Julkaisua muokattu
Teksti: Susanna Somppi | Kuva: Andreas Salminen
Patriarkan delegaatioineen toivottivat tervetulleeksi maahamme Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo, Ulkoministeriön protokollapäällikkö Mika Koskinen, Kreikan suurlähettiläs Natalia Karageorgou, Turkin lähetystösihteeri Hakan Özdemir.sekä ylidiakoni Andreas Salminen ja arkkipiispan teologinen sihteeri Jelisei Heikkilä.
Myöhemmin perjantaina patriarkan on määrä osallistua arkkipiispa Leon isännöimälle tervetuliaispäivälliselle.
Huomenna patriarkka Bartolomeos vierailee muun muassa Kaunisniemen leirikeskuksessa noin kello 11:30 alkaen, jolloin hän tapaa kirkkomme nuoria – ja nauttii nokipannukahvit! Paikalla toimitetaan myös rukouspalvelus Ukrainan sodan uhreille ja kuullaan Ukrainan suurlähettilään Olga Dibrovan tervehdys.
Huominen päivä huipentuu patriarkaaliseen kiitosrukouspalvelukseen Uspenskin katedraalissa kello 17 alkaen. Palvelukseen siirrytään ristisaatossa Pyhän Kolminaisuuden kirkolta kello 16:00. Ristisaattoa kuvataan muun muassa dronen avulla, jotta ikimuistoiset hetket tallentuvat mahdollisimman monin eri tavoin.
Lauantai-illan päätteeksi on vuorossa Suomen ortodoksisen kirkon autonomian 100-vuotisjuhlaillallinen kutsuvieraille.
Juttua on korjattu 8.9.2023 klo 21:11 siltä osin, että kentällä ei ollut ennakkotiedoista poiketen Turkin suurlähettiläs, vaan Turkin lähetystösihteeri Hakan Özdemir.
Patriarkka Bartolomeoksen vierailu 8.-12.9. juhlistaa kirkkomme 100-vuotista autonomiaa – katso ohjelman aikataulu täältä
Vierailun virallisen ohjelman kellonajoin ilmoitetut osiot ovat kaikille avoimia tilaisuuksia – lämpimästi tervetuloa!
Julkaistu | Julkaisua muokattu
Teksti: Suomen ortodoksinen kirkko | Kuva: Timo Mertanen, Jukka Alava
Tarjolla on myös muuta juhlaohjelmaa: Suomen ortodoksisen kanttorikuoron ja Ortodoksisen kamarikuoron konsertit (Avaa uuden sivuston) ja Pyhän Kolminaisuuden kirkon kohtaamispaikan (Avaa uuden sivuston) ohjelma sekä Pyhän Kolminaisuuden kirkolta lauantaina 9.9. kello 16 Uspenskin katedraalille kulkeva ristisaatto.
09.45 Tutustuminen Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkkoon Klaukkalassa (Kuonomäentie 80, Klaukkala)
11.30–13.30 Vierailu Helsingin ortodoksisen seurakunnan leirikeskuksessa Kaunisniemessä (Kaunisniementie 18, Läyliäinen)
Rukoushetki Ukrainan sodan uhreille
Ukrainan suurlähettilään tervehdys
Leirikeskukseen tutustuminen ja kirkkokansan (erityisesti nuorten) tapaaminen
Lounas, kahvit järven rannalla
17.00 Kiitosrukoushetki Uspenskin katedraalissa (Kanavakatu 1)
Patriarkka Bartolomeoksen puhe
Palvelusta voi seurata verkkolähetyksenä Helsingin ortodoksisen seurakunnan YouTube -kanavalta ja kirkon sivuilta
Kutsuvierasillallinen, Suomen ortodoksisen kirkon autonomian 100-vuotisjuhla
Sunnuntai 10.9.
10.00 Patriarkaalinen liturgia Uspenskin katedraalissa (Kanavakatu 1)
Patriarkka Bartolomeos saarnaa
n. 13.00 Kaikille yhteinen lounas ravintola Sipulissa (Kanavaranta 7)
Vierailu Sörnäisten vankilassa
Tutustuminen ortodoksiseen vankilatyöhön Suomessa
Kreikan suurlähettilään tapaaminen
Maanantai 11.9.
Uskontojohtajien aamiaistapaaminen
Arkkipiispa Leon tervehdyssanat
Ajankohtaispuheenvuorot: patriarkka Bartolomeos, Yaron Nadbornik
11.00–12.30 Nuorten planeetta -seminaari Luontokeskus Haltiassa (Nuuksiontie 84, Espoo)
Keynote -puhujana patriarkka Bartolomeos
Muut puhujat: Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri, professori Eeva Furman, kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff ja arkkimandriitta Mikael
Papiston tapaaminen, pieni vedenpyhitys ja lounas (Suomen ortodoksisten pappien liitto)
Piispainkokouksen ja patriarkan tapaaminen
Helsingin seurakunnan tarjoama kutsuvierasillallinen
Tiistai 12.9.
Turkin suurlähettilään tapaaminen
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön tapaaminen Mäntyniemessä
Lähtö Tallinnaan Viron apostolisen ortodoksisen kirkon autonomian 100-vuotisjuhlaan
Kuvituskuva ylhäällä on otettu patriarkka Bartolomeoksen aiemmalla Suomen-vierailulla. Kuva: Timo Mertanen
Jumalanäidin syntymä on askel lähemmäs pelastusta: ”Sinä olet silta Jumalan tykö”
Jumalanäidin, Neitsyt Marian syntymää käsitellään muun muassa ortodoksisen kirkon liturgisissa teksteissä.
Julkaistu | Julkaisua muokattu
Teksti: Vladimir Sokratilin | Kuva: Henna Hietainen/RIISA
Kirkko uskoo, että Jumalan pelastussuunnitelma oli selkeä alusta asti, ja siksi monien pelastushistorian ja henkilöiden merkitys selvisi ihmisille vasta Jumalan Pojan ihmiseksi syntymisen jälkeen ja sen valossa. Näin on myös Jumalanäidin, Neitsyt Marian elämän vaiheiden laita.
Raamatussa kerrotaan, kuinka ihminen menetti syntiinlankeemuksessa alkuperäisen yhteyden Luojaansa ja jätti sen seurauksena elinympäristönsä – Paratiisin. Kuitenkin Jumala lohdutti häntä antamalla ensimmäisen lupauksen pelastuksesta, joka tulisi naisen kautta (1.Moos.3:15).
”Me ylistämme Sinua, oi Jumalansynnyttäjä, joka vapautit meidät muinaisesta tuomiosta, saatoit esiäitimme entiseen asemaansa ja sovitit Jumalan ihmissuvun kanssa, sillä Sinä olet silta Jumalan tykö.”
Kirkon opetuksen mukaan Jumalanäidin, Neitsyt Marian rooli pelastushistoriassa ja Messias-Vapahtajan tuleva syntymä oli lukuisten vanhatestamentillisten profetioiden aiheena. Kuitenkin käsitys Jumalan syntymästä ihmiseksi ja sen kautta tulevasta pelastuksesta oli Vanhan Liiton aikana vielä tuntematon. Jumala valmisteli ihmistä tähän ihmeeseen monien koettelemusten kautta lähettämällä profeettoja, jotka askel askeleelta auttoivat ihmisiä vastaanottamaan sanoman todellisen Messiaan, ihmiseksi syntyneen Jumalan Pojan synnystä.
”Lainsäätäjä Mooses ei voinut muinoin yliluonnollisista näyistä käsittää Sinun suurta salaisuuttasi, oi kunniallisin Neitsyt, sillä hän ei ollut oppinut ajattelemaan Sinua maisin kuvauksin. Sentähden ihmeestä hämmentyneenä vain lausui: Kiitetty olet Sinä, isiemme Jumala!”
Kuvituskuva: Käkisalmen Jumalanäidin ylistys -ikoni. Kuva. Henna Hietainen
Kaunis ikoni ilmentää Jumalanäidin roolia upealla tavalla
Jumalanäidin roolin pelastushistoriassa tekee näkyväksi ikoni ”Jumalanäidin ylistys”, jossa Neitsyt Maria kuvataan istumassa valtaistuimella Kristus-lapsi sylissään Vanhan liiton profeettojen ympäröimänä niin, että jokaisella profeetalla on kädessään kirjekäärö ja tunnusesine, jonka hänen lausumassaan profetiassa kuvaili Jumalanäitiä. Kirjekääröihin on kirjoitettu kunkin profeetan lausuman profetian alkusanat.
”Profeettain jumalallinen kuoro vertasi Sinua vuoreen, taivaan porttiin ja hengellisiin portaisiin, sillä Sinusta ikään kuin vuoresta lohkesi ihmiskäsittä kivi, ja Sinun ikään kuin portin kautta kulki Herra, ihmeitätekevä Jumala.”
Keskeisimpiä Jumalanäitiä ennalta kuvaavista teksteistä luetaan ortodoksisissa kirkoissa vigiliassa Jumalanäidin syntymäjuhlan aattona. Tunnetuin niistä on Jaakobin näystä, joka näki taivaan ja maan yhdistävät portaat, joita pitkin enkelit laskeutuivat alas ja menivät ylös (1.Moos. 28:10-17).
Monet kirkon opettajat kautta aikojen pitivät kyseistä näkyä Neitsyt Marian kuvauksena, koska hänessä toteutui alkuperäinen Jumala eli ”taivas” ja ihminen eli ”maa”, kun hänestä tuli Jumalihmisen, Jeesuksen Kristuksen, äiti. Myös profeetta Hesekielin profetian suljetusta portista, josta yksin Jumala saattoi käydä, katsottiin kertovan Jumalanäidin ainaisesta neitsyydestä eli Jeesuksen Kristuksen ihmeellisestä sikiämisestä Pyhästä Hengestä ja syntymästä Neitsyt Mariasta (Hesek. 43:27 ja 44:1-4). Niin ikään tunnetaan kertomus talosta, jonka Jumalan viisaus on rakentanut, ja jonka uskotaan kuvailevan Jumalan sijoittumista Mariaan (Sananlaskut. 9:1-11).
Niiden lisäksi profeetta Mooseksen näkyä liekeissä olleesta orjantappurapensaasta, jota tuli ei kuluttanut, ja jonka kautta Jumala puhui hänelle (2.Moos.3:2-), tulkittiin myös vertaukseksi Jumalanäidistä, joka kantoi Jumalan Poikaa ruumissaan. Samaa tarkoitusta katsottiin palvelevan Jumalan Aaronin kautta aikaansaama todistusihme, jolloin hänen sauvansa puhkesi lehteen (4.Moos.17). Myös profeetta Jesaja puhui Jumalan merkistä, jolloin ”neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel” (Jes.7:17).
”Oi Puhdas, Sinusta lausutut jumalalliset ennustukset ovat täyttyneet syntymässäsi. Uskossa profeetat kutsuivat Sinua Valon häämajaksi ja portiksi, hengelliseksi kallioksi, palamattomaksi pensaaksi ja Daavidin juuresta versoneeksi sauvaksi.”
Kaikkia näitä ja monia muita vanhatestamentillisia tekstejä peilaavat 799-800-luvun jälkeen laaditut Jumalanäidin syntymän juhlan jumalanpalvelustekstit. Ne selittävät ikään kuin eri näkökulmista tapahtuman merkitystä ihmiskunnan pelastushistoriassa.
Evankelistat keskittyivät Kristuksen elämään
Evankelistat eivät kerro mitään Neitsyt Marian elämän alkuvaiheista, koska heidän kertomuksensa fokusoitui ihmiseksi syntyneen Jumalan Pojan, Jeesuksen Kristuksen elämään, toimintaan ja opetukseen. Sen sijaan jo toisella vuosisadalla seurakunnissa laajasti tunnettiin Jaakobin evankeliumi (kirjoitettu 100-luvun loppupuolella) ja Tuomaksen evankeliumi (100-luvulta), jotka taustoittivat Jumalanäidin elämänvaiheita.
Vaikka Kirkko ei virallistanut näiden apokryfisten tekstien liturgista käyttöä, osaa niissä kerrotuista asioista pidetään todenperäisinä. Siksi monet kyseisistä teksteistä käännettiin eri kielille jo alkukirkon aikana. Myöhemmin kirkkoisät saattoivat hyödyntää tätä tietoa laatiessaan jumalanpalvelustekstejä ja opetuspuheita Jumalanäidin juhlapäivinä.
”Uskovaiset, ylistäkäämme psalmein ja kiitosvirsin Jumalansynnyttäjän jaloa syntymää ja kumartakaa uskossa Häntä, joka lupasi Daavidille, että Hän syntyy Daavidin sukukunnasta.”
Neitsyt Marian syntymä Joakimin ja Annan perheeseen oli monien Vanhan Liiton ajan odotusten täyttymys. Kirkkoisät kiinnittivät huomion siihen, että perheessä yhtyivät kaksi tärkeintä vanhatestamentillista palvelutehtävää: Daavidin suvun jalo kuninkaallisuus ja Aaronin suvun korkea ylipapillisuus, sillä Marian isä Joakim oli Daavidin sukua, ja hänen äitinsä Anna puolestaan Aaronin sukua.
”Tämä on pelastuksemme alku, sillä katso, sukupolvia sitten Äidiksi, Neitseeksi ja Jumalan astiaksi määrätty syntyy hedelmättömästä. Iisain kannosta versonut vesa on puhjennut kukkaan! Riemuitkoon esi-isä Aadam ja Eeva iloitkoon, sillä Aadamin kylkiluusta tehty saa autuaan tyttären ja perillisen. Eeva sanoo: ”Minulle on syntynyt Lunastaja, joka vapauttaa minut tuonelan kahleista.” Iloitkoon Daavid ja soittaen ylistäköön Jumalaa, sillä Neitsyt syntyy hedelmättömästä äidistä meidän sielujemme pelastukseksi.”
Kirkkoisät kiinnittivät huomiota siihen, että perheessä yhtyivät kaksi tärkeintä vanhatestamentillista palvelutehtävää: Daavidin suvun jalo kuninkaallisuus ja Aaronin suvun korkea ylipapillisuus, sillä Marian isä Joakim oli Daavidin sukua, ja hänen äitinsä Anna puolestaan Aaronin sukua.
Jaakobin evankeliumin mukaan hartaus ja uhrautuminen muiden puolesta olivat arkea Marian perheessä. Rikas Joakim saattoi tuoda kaksinkertaisen uhrin Jumalalle (1.luku). Siitä huolimatta Marian vanhemmat olivat pitkään lapsettomia, mikä oli suuri koettelemus siihen aikaan, koska lasten uskottiin olevan Jumalan siunaus, ja lapsettomuutta taas pidettiin Jumalan rangaistuksena vakavasta synnistä.
Usko Messiaan synnystä Aabrahamin jälkeläisestä ajoi lapsettomat pariskunnat miltei toivottomuuden partaalle. Siksi Marian syntyminen hedelmättömistä vanhemmista koettiin kaikessa paradoksaalisuudessaan olevan erityinen Jumalan siunaus Häneen toivonsa panneille Joakimille ja Annalle: vastaus heidän rukouksiinsa sekä merkki Marian tulevan tehtävän erityisyydestä.
”Joakimin ja Annan harras rukous ja monet huokaukset hedelmättömyyden ja lapsettomuuden tähden tulivat otollisina Heran korviin. Joakim rukoili hartaasti ylhäällä vuorella ja Anna kesti ylenkatsetta puutarhassa, mutta nyt heistä on syntynyt maailmaan elämän tuottava hedelmä. Nyt hedelmätön synnyttää Jumalansynnyttäjän, meidän Elämämme kasvattajan.”
Näin ”sukupolvia sitten Äidiksi, Neitseeksi ja Jumalan astiaksi määrätty” oli tarkoitettu syntymään, kun aika oli täyttynyt, jotta hänestä syntyisi ihmiseksi Jumalan Poika, Vapahtaja ja odotettu Messias, Jeesus Kristus.
”Edeltä määrätty maja, jossa meidän sovituksemme Jumalan kanssa oli tapahtuva, alkoi nyt olemisensa. Hän tuli synnyttää meille inhimillisen muodon ottava Sana, jonka kautta me olemme olemattomuudesta olemiseen tulleet. Hänelle me laulamme ja kaikkina aikoina Häntä ylistämme.”
Minisaarna: Kaikkeinpyhimmän Valtiattaremme Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä
Perjantaina 8. syyskuuta 2023.
Julkaistu | Julkaisua muokattu
Teksti: Marko Mäkinen | Kuva: Bartolomé Esteban Murillo/Wikimedia Commons, Suomen ortodoksinen kirkko
Luuk. 10:38–42, 11:27–28
Evankeliumissa Jeesus saapuu vieraaksi Martan ja Marian kotiin. Maria asettuu kuuntelemaan Jeesuksen opetusta Martan hääriessä tehtävissään. Martta hätäili monista asioista, vaikka vain yksi oli tarpeen, Jeesus sanoo, mutta Maria oli valinnut hyvän osan. Myöhemmin eräs nainen väkijoukosta kutsuu Jeesuksen synnyttänyttä ja imettänyttä äitiä autuaaksi. Jeesus sanoo, että autuaita ovat kaikki, jotka kuulevat Jumalan sanan ja noudattavat sitä.
***
Kirkon perinteen mukaan Neitsyt Maria syntyi lapsettomille Joakimille ja Annalle. Ihmiskunnan pelastuksen aika lähestyi. Iloitsevat vanhemmat lupasivat pyhittävät lapsensa Jumalalle.
Mariaa johdattelivat Jumalan mielen mukaiseen elämään rakastavat vanhemmat. Kaikille vanhemmille ja lasten läheisille onkin annettu tärkeä kasvatuksellinen ja rukouksellinen tehtävä.
Evankeliumissa kerrotaan toisesta hyvän osan valinneesta Mariasta. Sellaisen osan valitsi myös Jeesuksen äiti, joka suostui Jumalan tahtoon synnyttääkseen koko maailman Vapahtajan ja jota kirkko siksi ylistää autuaaksi. Neitsyt Marian tavoin autuaita eli ikionnellisia ovat ne, jotka tekevät hyvän valinnan, ottavat vastaan Jumalan sanan ja seuraavat sitä elämänsä kilvoitusmatkalla.
Katekumeeniopetus johdattaa ortodoksisuuteen – tule rohkeasti mukaan!
Katekumeenikurssit alkavat usein syyskuussa, ja seurakuntien tiedotusta katekumeenikurssien ajankohdista voi seurata niiden omilla verkko- ja Facebook -sivuilla.
Julkaistu | Julkaisua muokattu
Teksti: Susanna Somppi, Maria Hattunen | Kuva: Heikki Santasalo
Jos tie ortodoksisuuteen on hyvin alussa ja katekumeeniksi hakeutuminen arastuttaa, ortodoksisuuteen perehdyttävä kurssi tai luentosarja voi olla sopiva, tarpeeksi matalan kynnyksen vaihtoehto.
Katekumeeniopetuksen lisäksi seurakunnilla tai tiistaiseuroilla voi olla esimerkiksi omaa luentotarjontaa, jota kannattaa hyödyntää. Joissain seurakunnissa järjestetään säännöllistä, kirkon oppiin ja ortodoksiseen elämäntapaan perehdyttävää seurakuntaopetusta tai hengellisen kirjallisuuden lukupiirejä, kuten Raamattupiirejä.
Useimmissa seurakunnissa ovat aktiivisia myös erilaiset toimintapiirit, esimerkiksi tiistaiseurat tai Valamon ystävien paikallisosastot. Toimintapiirien järjestämissä tapahtumissa on usein puhumassa joko teologiaan tai johonkin ortodoksisen kulttuurin erityisalueeseen perehtyneitä asiantuntijavieraita. Seurakunnissa aikuiskasvatuksesta vastaavat seurakunnissa hengellisen työn tekijät – diakonit, papit ja kanttorit.
Rohkeasti kirkkoon
Katekumeeniopetusta ei ole syytä vierastaa suotta: kyseisen opetuksen tarkoituksena on tarjota tietoa, jonka varassa itse kukin voi tehdä päätöksen liittyä Kirkkoon – tai olla liittymättä. Katekumeeniopetuksessa tutustutaan muun muassa ortodoksiseen jumalanpalveluselämään ja perehdytään ortodoksiseen ihmiskuvaan, sakramenttiopetukseen ja dogmatiikkaan. Tämän lähestymistavan etuna on, että myös seurakuntayhteisö tulee pikkuhiljaa tutuksi.
Myös aikuiskriparit, yhteiset pyhiinvaellusmatkat ja muut tapahtumat voidaan nivoa osaksi seurakunnan aikuiskasvatustyötä.
Erinomainen tapa lähestyä ortodoksista uskoa on osallistua rohkeasti jumalanpalveluksiin ja muihin seurakunnan tilaisuuksiin. Jumalanpalvelukseen voi osallistua olematta ortodoksi – vain ehtoollisesta osallistuminen on mahdollista vasta kirkkoon liittyneille.
Suomen ortodoksisen kirkon verkkosivuille on koottu pieni tietopaketti jumalanpalveluksiin osallistumiseen liittyen (Avaa uuden sivuston). Kynnystä madaltanee myös ajatus siitä, että kirkossa jokaisen kuuluisi keskittyä omaan rukoukseensa eikä tarkkailla muiden tekemisiä. Nyrkkisääntö siis on, että kaikki ovat tervetulleita eikä kirkkoon astumista kannata lainkaan arastella.
Juttua muokattu 5.9.2023 klo 09:36 vaihtamalla sana ”kirkkokäyttäytyminen” ilmaisuun ”tietopaketti jumalanpalveluksiin osallistumiseen liittyen.”
Piispainkokouksen päätös: ”Pyhän Johannes Sonkajanrantalaisen omenapuu” ei ole kosketusreliikki
Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous käsitteli pyhän marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalaisen kunnioitusta Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arsenin esityksestä 31. elokuuta 2023.
Julkaistu | Julkaisua muokattu
Teksti: Susanna Somppi | Kuva: Vladimir Sokratilin
Taustaksi mainitaan, että Joensuun ortodoksisen seurakunnan alueella on levitetty viime vuosina yksityisten ihmisten toimesta käsitystä ”pyhän Johannes Sonkajanrantalaisen omenapuusta” kosketusreliikkinä. Sen lisäksi todetaan, että pyhän Johanneksen kanonisoinnin yhteydessä määriteltyä kuolinpäivää on kyseenalaistettu.
Päätösesityksen mukaan piispainkokous toteaa, ettei jonkun myöhemmin pyhäksi todetun ihmisen istuttamia kasveja pidetä kosketusreliikkeinä ortodoksisessa perinteessä eikä niitä sellaisinaan tule esittää. Piispainkokous toteaa myös, että pyhän Johannes Sonkajanrantalaisen muistoa vietetään vuosittain 8. maaliskuuta, kuten asia on määritelty kanonisoinnin yhteydessä. Sen lisäksi hänen muistoaan voidaan viettää hänen pyhien joukkoon liittämispäivinään 12.–13. heinäkuuta.
Aamun Koitto kertoi 20. huhtikuuta julkaistussa jutussaan omenapuusta, jota Karhapään suku on kutsunut ”Johanneksen omenapuuksi”. Jutussa on mainittu muun muassa, että omaiset ovat pitäneet pyhän Johanneksen kuolinpäivänä 8. päivää huhtikuuta, mutta kirkkomme viettää pyhän marttyyrin ja tunnustajan muistopäivää 8. maaliskuuta. Jutun leipätekstiä on täsmennetty huomauttamalla, että tiedot pyhän Johannes Sonkajanrantalaisen kuolinpäivästä vaihtelevat eri lähteistä riippuen.
Minisaarna: 14. helluntain jälkeinen sunnuntai – häähuone odottaa kutsuttuja
Sunnuntaina 3. syyskuuta 2023.
Julkaistu | Julkaisua muokattu
Teksti: Marko Mäkinen | Kuva: Utroja0/Pixabay
Matt. 22:2–14
Jeesuksen vertauksessa taivasten valtakunnasta kuningas valmistaa pojalleen häät. Hän lähettää palvelijat viemään kutsuja, mutta kutsutut pahoinpitelevät ja surmaavat joitakin heistä halveksien näin kutsun antajaa. He saavat väkivallanteostaan rangaistuksen. Sitten kuningas lähettää palvelijat keräämään ihmisiä teiltä ja toreilta. Häähuone täyttyy pahoista ja hyvistä. Eräs kutsun saaneista saapuu kuitenkin ilman häävaatetta ja hänet heitetään ulos pimeyteen. Monet ovat kutsuttuja, Jeesus sanoo, mutta harvat valittuja.
***
Vapahtaja ei sopinut ensiksi kutsuttujen ajatuksiin ja toiveisiin. Siksi juhlakutsu esitettiin pahoille ja hyville, niille, jotka suhtautuivat kutsuun ja kutsun esittäjään myönteisesti. Ulkopuolelle joutui se, joka ei välittänyt pukeutua.
Kirkkoveisussa kuvataan, miten nähdessämme Vapahtajan häämajan kaunistettuna huomaamme, ettei meillä ei ole vaatetta mennäksemme sisälle. Silloin voimme anoa Kristusta valaisemaan sielumme puvun ja pelastamaan meidät.
Sielun pukemisella kirkko tarkoittaa erityisesti kastetta, mirhavoitelua, katumuksen sakramenttia ja ehtoollista sekä osallisuutta kirkon elämään. Pöytä on jo katettu. Kutsu esitetty niin hyville kuin pahoillekin.
Patriarkka Bartolomeos paimenkirjeessään uuden kirkkovuoden alkaessa: ”Tulevaisuuden toivomme muodostuu ekologisen ja yhteiskunnallisen toiminnan yhdistelmästä”
”Tässä yhteydessä meidän on otettava myös huomioon ja todella sisäistettävä Venäjän Ukrainassa käymän valloitussodan kammottavat, ekologisesti tuhoisat seuraukset. Kaikki sota merkitsee vakavaa uhkaa luonnolle, ja niinpä jokainen sota on sotaa luomakuntaa vastaan”, Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos kirjoittaa.
Bartolomeos, Jumalan armosta Konstantinopolin, Uuden-Rooman arkkipiispa ja ekumeeninen patriarkka, koko kirkon täyteydelle: Armoa, rauhaa ja laupeutta koko luomakunnan Luojalta, Herraltamme ja pelastajaltamme Jeesuksesta Kristukselta.
Kunnioitettavimmat veljet esipaimenet ja rakkaat lapset Herrassa,
Uskomme pään ja täydellistäjän armosta astumme tänään uuteen kirkkovuoteen. On 35. kerta, kun juhlimme psalmien ja veisujen säestäminä luonnollisen ympäristömme suojelemisen päivää.
Iloitsemme niistä vastineista, joita ekumeenisen patriarkaatin aloitteet ovat herättäneet niin kristillisessä maailmassa kuin myös toisten uskontojen parissa sekä eri parlamenteissa ja poliitikkojen keskuudessa, kansalaisyhteiskunnassa, tieteen ja ekologisten liikkeiden parissa ja myös nuorten taholta. Onhan viime kädessä niin, että ekologinen kriisi on kohdattavissa globaalilla tasolla vain kansainvälisellä siedätyshoidolla, eli asian esillä pitämisellä, ja toiminnalla.
Edelleen ilmaisemme tyytyväisemme siitä, että ihmiset ovat totisesti ymmärtäneet välittömän yhteyden ekologisten ja yhteiskunnallisten asioiden välillä, ja etenkin sen tosiasian, että luonnonympäristön tuhoutumisen vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti kaikkein köyhimpiin keskuudessamme. Tulevaisuuden toivomme muodostuu ekologisen ja yhteiskunnallisen toiminnan yhdistelmästä, sillä kestävä kehitys ja edistys ovat saavutettavissa vain silloin, kun pidämme huolta luomakunnan eheydestä ja suojelemme ihmisen arvoa ja ihmisoikeuksia.
On tyypillistä, että nykyään painotetaan ihmisoikeuksien laajentumista ekologisiin asioihin. Puhutaan todellakin oikeuksien ”neljännestä sukupolvesta”, jolla pyritään ihmisoikeuksien ekologisten edellytysten varmistamiseen. Nämä edelliset oikeudet käsittävät yksilön oikeudet, sekä poliittiset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ja solidaarisen yhteistyön oikeudet. Taistelu ihmisoikeuksien puolesta ei voi jättää huomiotta sitä tosiasiaa, että ilmastonmuutos uhkaa itse ihmisoikeuksia, esimerkiksi juomakelpoisen veden, viljelykelpoisen maan tai puhtaan ilman puutteiden muodossa, mutta myös yleisellä tasolla ”ympäristön taantumisen” takia. Ekologisen kriisin seuraukset on kohdattava ennen muuta ihmisoikeuksien tasolla. On itsestään selvää, että nämä oikeudet niiden kaikissa muodoissaan ja ulottuvuuksissaan muodostavat jakamattoman ykseyden ja näin myös niiden suojeleminen merkitsevät yhtä ja samaa.
Taistelu ihmisoikeuksien puolesta ei voi jättää huomiotta sitä tosiasiaa, että ilmastonmuutos uhkaa itse ihmisoikeuksia, esimerkiksi juomakelpoisen veden, viljelykelpoisen maan tai puhtaan ilman puutteiden muodossa, mutta myös yleisellä tasolla ”ympäristön taantumisen” takia.
Tässä yhteydessä meidän on otettava myös huomioon ja todella sisäistettävä Venäjän Ukrainassa käymän valloitussodan kammottavat, ekologisesti tuhoisat seuraukset. Kaikki sota merkitsee vakavaa uhkaa luonnolle, ja niinpä jokainen sota on sotaa luomakuntaa vastaan. Ilma, maaperä ja vesistöt saastuvat pommituksissa, ydinaseiden käytön riski kasvaa, vaarallista säteilyä karkaa sähköä tuottavista ydinvoimaloista, räjähtävät rakennukset nostattavat ilmaan karsinogeenistä pölyä, metsät tuhoutuvat ja hedelmällinen multa köyhtyy – kaikki nämä asiat todistavat niistä mittaamattomista tappioista, joita Ukrainan kansa ja ekosysteemi ovat kärsineet ja joista ne kärsivät yhä. Toistamme ja painotamme: sodan pitää loppua välittömästi ja on ryhdyttävä vilpittömiin neuvotteluihin.
Näiden haasteiden edessä Kristuksen suuri kirkko jatkaa kamppailuaan luomakunnan eheyden puolesta tunnistaen samalla täysin, että luonnosta huolehtiminen ei ole kirkon elämässä siihen liitetty lisäaktiviteetti, vaan nousee oleellisena ilmauksena ja ilmentymänä pyhästä eukaristiasta ja on sen jatke kaikissa muodoissaan todistuksessamme maailmalle. Tämä idea kuuluu myös hiljattain kuolonuneen nukkuneen ekologisen teologian pioneerin, Pergamonin metropoliitta Johanneksen arvokkaaseen ajatusperintöön. Haluten antaa tunnustusta hänen valtavalle panokselleen, päätämme tämän patriarkaalisen paimenkirjeen kirkkovuoden alussa hänen ajatuksillaan pyhästä eukaristiasta ja miten se muodostaa kokonaisvaltaisen vastauksen nykyisiin ekologisiin ongelmiin:
”Jumalallisessa liturgiassa luonnollinen ja aineellinen maailma ovat osallisuuden erottamattomassa yhteydessä kaikkien aistien kanssa. Liturgiassa emme enää tapaa antiteesejä subjektiivisen ja objektiivisen todellisuuden välillä, liturgiassa ei ole läsnä ulottuvuutta, jossa ihmismieli pyrkisi valloittamaan sitä ympäröivän maailman. Tämä maailma ei ole olemassa ’meitä vastaan’, se ei asetu ihmisen objektiksi, vaan liturgiassa maailma tulee omaksutuksi ja osallistuttavaksi. Pyhä ehtoollinen ei merkitse vain yhteyttämme Jumalaan ja toisiin ihmisiin, vaan on myös ruoan ”omaksumista” (assumption) osaksi itseämme, luonnollisen ympäristön hyväksymistä ja kunnioittamista, ei vain sen kuluttamista (consumption). Tällaisen asenteen mukanaan kantama pyhyys, tällaisen suhteen läpäisemä jumalallinen väristys on vastaus ekologiseen ongelmaan, vastaus, joka on täysin vastakkainen teknologisen ajattelun läpäisemälle mielelle. Myös tämän vuoksi pyhä ehtoollinen on kaikkein parasta mitä ortodoksisuus voi nykymaailmalle tarjota.”
Veljet ja lapset Herrassa, toivotamme teille siunattua kirkkovuotta!
Patriarkaaliset palvelukset kirkkomme autonomian 100-vuotisjuhlan aikana: Mitä kaikkea on hyvä tietää?
Kirkkomme 100-vuotisjuhlaan kannattaa saapua julkisilla, sillä Uspenskin katedraalin parkkialue pois käytöstä patriarkka Bartolomeoksen vierailun aikana 9.–10. syyskuuta.
Julkaistu | Julkaisua muokattu
Teksti: Suomen ortodoksinen kirkko, Helsingin ortodoksinen seurakunta | Kuva: Vlada Wahlstén
Suomen ortodoksisen kirkon autonomian 100-vuotisjuhlaan Helsingissä 9.-10.9.2023 odotetaan satoja ja mahdollisesti tuhansiakin osallistujia. Ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen Uspenskin katedraalissa toimittamiin jumalanpalveluksiin saapuu osanottajia eri puolilta Suomea ja ulkomailtakin saakka. Suuren osallistujamäärän vuoksi on suositeltavaa suosia julkisia kulkuvälineitä ja välttää suurien laukkujen tai matkatavaroiden tuomista.
Liturgiaa voi seurata myös ulkona
Kirkon juhlaan saapuvien kannattaa suosia julkisia liikennevälineitä. Uspenskin katedraalin parkkialue ei ole yleisessä käytössä lauantaista 9.9. kello 15 alkaen aina sunnuntaihin 10.9. kello 15 saakka. Tänä aikana parkkialueen portit ovat suljettuina.
Uspenskin katedraalin piha-alue on juhlan ajan varattuna jumalanpalveluksiin osallistuville. Sunnuntaina piha-alueelle on tulossa suuri ulkonäyttö liturgian seuraamiseen. Pihalle pystytetään myös bajamajoja, ensiapupiste sekä varataan tila infopisteelle ja Ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen seurueen autoille.
Ennakkotiedoista poiketen linja-autot eivät voi lainkaan ajaa katedraalin aidatulle piha-alueelle. Tämä johtuu turvallisuussyistä.
Huomioithan myös, että uloskäynnit ja Uspenskin katedraalin piha-alueen portit sekä lähialueen kadut tulee pitää vapaina, sillä pelastusajoneuvoilla tulee olla esteetön pääsy alueelle.
Saavu hyvissä ajoin
Uspenskin katedraaliin kannattaa saapua ajoissa. Kirkkosalin ovet aukeavat tuntia ennen jumalanpalveluksen alkua eli lauantaina 9.9. kello 16 ja sunnuntaina 10.9. kello 8:30. Väkeä otetaan sisään saapumisjärjestyksessä kuitenkin niin, että kirkkokansan määrä katedraalissa pysyy viranomaisten määrittämien turvallisuusohjeiden mukaisina.
Uspenskin katedraalin ylätasanteelle ja alatasanteelle varataan tila osallistujille. Niin lauantain 9.9. kello 17 patriarkaalinen kiitosrukouspalvelus kuin sunnuntain 10.9. kello 9:30 patriarkaalinen liturgia lähetetään suoratoistona Helsingin ortodoksisen seurakunnan YouTube-kanavalle. Palveluksia voi näin seurata myös etänä. Lisäksi sunnuntaina patriarkaalista liturgiaa voi seurata alatasanteella suurelta ulkonäytöltä. Ehtoollinen jaetaan myös ulkona jumalanpalvelukseen sunnuntaina osallistuvalle kirkkokansalle.
Pukeudu sään mukaan ja ota mukaan vain välttämättömät
Ristisaattoon ja jumalanpalveluksiin osallistuvien kannattaa valmistautua juhlaan ottamalla mukaan vain välttämättömät tavarat. Tilaisuuteen ei tulisi ottaa mukaan suuria laukkuja tai matkatavaroita. Tarpeen mukaan kannattaa suosia matkatavarasäilytystä esimerkiksi Helsingin päärautatieasemalla. Huomioithan, että Ravintola Sipulissa ei ole niin ikään mahdollisuutta matkatavaroiden säilytykseen. Muistathan myös, että tavaroita ei tulisi jättää vartioimatta.
Mukaan kannattaa ottaa vesipullo sekä säähän sopivat varusteet. Turvallisuuden vuoksi kannattaa kuitenkin välttää suuria sateenvarjoja. Koska kyseessä on kirkkomme suuri juhla, jumalanpalveluksiin voi pukeutua parhaimpiinsa.
Jumalanpalveluksiin suositellaan osallistumaan vain terveenä ja oireettomana.
Ammattilaiset kuvaavat – keskity itse nauttimaan juhlasta
Uspenskin katedraalilla on paikalla useita ammattivalokuvaajia, jotka huolehtivat kirkkomme satavuotisjuhlan ikuistamisesta. Voit siis nauttia tilaisuudesta ja keskittyä rukoukseen ja ainutkertaiseen juhlaan. Puhelin kannattaa laittaa äänettömäksi tai sulkea kokonaan ja laittaa laukkuun tai taskuun. Arvotavarat tulisi pitää lähettyvillään.
Yhteiselle lounaalle ilman ennakkoilmoittautumista
Kirkkomme autonomian 100-vuotisjuhlan yhteinen juhlalounas järjestetään Ravintola Sipulissa heti kello 9:30 alkavan patriarkaalisen liturgian jälkeen. Lounas on juhlaan osallistuville ilmainen, eikä siihen tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Suomen ortodoksinen kirkko tarjoaa lounaalla muun muassa kermaista lohikeittoa sekä creme bruleta. Tarjoiluissa otetaan huomioon yleiset ruoka-aineallergiat. Ravintola Sipulin lounaalla ei ole plaseerausta ja suuren osallistujamäärän vuoksi suurimman osan kannattaa varautua nauttimaan juhlalounas seisten.
Uspenskin katedraalissa on paikalla järjestyksenvalvojia sekä seurakunnan työntekijöitä, jotka ohjeistavat mielellään käytännön asioissa. Katedraalissa on lisäksi juhlan aikana jaossa infolehtinen, josta löytyvät tärkeimmät tiedot ja pohjakartta. Viimeisimmän ohjelman, aikataulut, juhlapuheet ja paljon muuta löydät myös koottuna Suomen ortodoksisen kirkon autonomian 100-vuotisjuhlan sivuilla.
Juttua on muokattu 1.9.23 klo 14:33 poistamalla alkuperäinen tieto siitä, että jumalanpalveluksiin ihmisiä tuovat bussit voisivat ajaa katedraalin parkkialueelle saakka, kunhan saapuvat ajoissa. Uuden turvallisuusarvion mukaan busseja ei kuitenkaan voida päästää ko. parkkialueelle. Lisäksi on lisätty tieto siitä, että kirkkokansaa otetaan vastaan saapumisjärjestyksessä.
Kuuntele
