Pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen muistoarkun yläosa
Kulttuuri

Pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen hopeinen kenotafi kertoo hänen elämästään

Pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen muistopäivää vietetään 12. kesäkuuta. Suomen ortodoksisen kirkkomuseo RIISAn kokoelmiin kuuluva Konevitsan luostarin perustajan muistoarkku kertoo pyhittäjä Arsenin elämästä. Kenotafista kertova artikkeli kuuluu Aamun Koiton Kirkkomme aarteita -sarjaan.
| Teksti: Katariina Husso, Ilona Pelgonen | Kuva: Eri kuvaajia
Pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen muistoarkun yläosa

Pietarilainen hopeamestari Fedor Andrejev Verhovtsev valmisti kenotafin hopeasta vuonna 1842. Hänen valmistamiaan taidokkaita kirkkohopeita palkittiin kansainvälisissä näyttelyissä. Verhovtsevin liike toimi myös Hänen Keisarillisen korkeutensa hovihankkijana. Kenotafin valmistukseen käytettiin vanhan muistoarkun uudelleen valettuja hopeakoristeita ja kauppias Pietari Nesterovin, Aleksanteri Bogdanovin sekä Pietari Pšenitsinin lahjoittamaa hopeaa.

Kenotafin kannessa on reliefi, joka kuvaa skeemamunkin asuun puettua pyhittäjä Arsenia kuolonuneen nukkuneena. Muistoarkun päädyssä on igumeni Johannes, joka siunaa Arsenin paluumatkalle Pohjolaan Jumalanäidin ikonilla.

Pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen muistoarkussa oleva reliefi kuvaa pyhittäjän elämää
Kenotafin päätylevyyn on kuvattu rocaille-kuvioiden kehystämään tilaan igumeni Johannes, joka luovuttaa Arsenille Jumalanäidin ikonin ja siunaa hänet paluumatkalle pohjolaan. Vasemmalla olevasta oviaukosta näkyy kaksi munkkia ja jyrkkänä kohoava vuori, jossa kiemurtelee polku. Polulla näkyy kaksi kulkijaa. Kuva: RIISA/ SalmiPlatform

Sivureliefissa on kuvattu kolme tapahtumaa. Vasemmalla on kaksi myrskyn kourista pelastunutta kalastajaa. Toinen heistä on langennut polvilleen rukoukseen, toinen vetää verkkoja maihin. Keskellä näemme pyhittäjä Arsenin rukoilemassa Jumalanäidin ikonin edessä ja oikealla rantaan ajautuneen veneen sekä kaksi myrskyn Konevitsan saareen heittämää munkkia. He ovat langenneet polvilleen rukoukseen.

Pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen musitoarkussa oleva reliefi
Sivureliefi kertoo pyhittäjän saapumisesta Konevitsan saarelle. Kuva: RIISA/ Pentti Potkonen

Toiseen sivureliefiin on kuvattu pyhittäjä Arsenin hautajaiset.

Kenotafi evakuoitiin Konevitsan saarelta 1939. Konevitsan veljestö löysi uuden kodin ensin Kannonkoskelta ja vuonna 1941 Keiteleen Hiekasta. Siellä sodan jaloista evakuoitu muistoarkku kuitenkin vaurioitui: hopeanhimon valtaan joutunut noviisi varasti kymmeniä luostarin kirkkoesineitä ja myi niitä Helsingissä antiikkiliikkeisiin vuonna 1953. Hän myös leikkasi kenotafista osia, sulatti ja myi hopeat eteenpäin. Varkaus havaittiin varsin pian ja turmellut levyt ja jo osittain sulatettu hopea saatiin takaisin. Luostarille koitui kuitenkin varkaudesta mittava tappio.

Pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen muistoarkun reliefi
Pyhittäjä Arsenin hautajaisia kuvaavassa reliefissä näkyy leikkausjäljet. Kuva: RIISA/ SalmiPlatform

Konevitsan veljestö muutti Heinävedelle Valamon luostariin elokuussa 1956. Luostarin esineistöä, mukaan lukien kenotafin pelastetut osat, siirrettiin Kuopioon seuraavana vuonna avatun kirkkomuseon kokoelmiin. Myöhemmin yksi hopeaharkko myytiin kirkollishallituksen luvalla, ja myynnistä saaduilla tuloilla entisöitiin Konevitsan luostaria esittävä öljyvärimaalaus.

Pääkuva ylhäällä: Pyhittäjä Arsenin kenotafin kansi. Kuva: RIISA/ SalmiPlatform

Pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen muistoarkku
Kenotafi sijaitsi Laatokalla Konevitsan luostarin alakirkon pohjoissivulla. Se oli sijoitettu korokkeelle ja sen päälle oli rakennettu baldakiini eli suojakatos. Kuva: RIISA

 

 

Ylidiakoni Leo Kasanko tarkastelemassa kenotafista peräisin olevaa hopeaharkkoa vuonna 1959
Ylidiakoni Leo Kasanko tarkastelemassa kenotafista peräisin olevaa hopeaharkkoa vuonna 1959. Kuva: RIISA/ Eino Hynninen