Etiopian ja Eritrean ortodoksien Meskel-juhlaa vietetään myös Suomessa

Demera-kokot syttyvät juhlan aattona jutun teon aikaan vuonna 2025. Kaivopuiston rantaan Helsingissä saapuu koko ajan lisää Debere Selam Medhanialem Eritrean Orthodox Tewahdo -kirkon jäseniä. Yksi tuo tullessaan leipiä, toinen risuja, kolmas vaahtosammuttimen. Oikeasti juhlan olisi pitänyt alkaa jo puolitoista tuntia sitten.

– African time, kirkon jäsen Daniel Girmay naurahtaa.

Juhla alkaa kuuden maissa isä Yosief Abedomin johdolla. Satakunta ihmistä kokoontuu pian sytytettävän kokon ympärille rukoilemaan ja kuuntelemaan pyhiä tekstejä. Taustalla liehuvat Eritrean ja Suomen liput. Laskeva aurinko värjää maiseman kullanpunertavaksi.

Samaan aikaan Meskeliä viettävät Helsingin Oulunkylässä Debre Amin Abune Tekle Haymanot Etiopian Ortodoksinen Tewahedo Kirkko ja Hamre Nohe St. Maryam Eritrealainen Ortodoksinen Tewahdo Kirkko Suomessa.

Juhlaan osallistuvat myös koptikirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon edustajat. Kahdeksan aikaan syttyy kokko, josta lentää kipinöitä korkealle ilmaan. Lasten silmät loistavat.

Etiopian ja Eritrean ortodoksit Suomessa

Etiopian Tewahedo-kirkko erosi Egyptin koptilaisen kirkon alaisuudesta vuonna 1959. Eritrean kirkko erosi puolestaan Etiopian kirkosta vuonna 1993 eli samana vuonna kuin Eritrea itsenäistyi Etiopiasta. Nykyään Etiopian Tewahedo-kirkossa on noin 60 miljoonaa ja Eritrean Tewahdo-kirkossa noin 2 miljoonaa jäsentä.

Debre Amin Abune Tekle Haymanot Etiopian Ortodoksinen Tewahedo Kirkkoon kuuluu Suomessa yli 700 henkilöä. Yhteisön johtohahmo on isä Lema Besufikad. Yhteisöllä on myös kolme muuta pappia.

Eritrealaisilla ortodokseilla on Suomessa kaksi yhteisöä: Hamre Nohe St. Maryam Eritrealainen Ortodoksinen Tewahdo Kirkko Suomessa (pappina isä Angesom) sekä Debere Selam Medhanialem Eritrean Orthodox Tewahdo Church, jolla on kaksi pappia (isät Yosief Abedom ja Kibreab Bereket).

Meskeliä juhlittu 300-luvulta lähtien

Meskel tarkoittaa suomeksi ristiä. Meskel-juhlaa vietetään 27.9. Kristuksen oikean ristin löytymisen muistoksi. Periaatteessa kyse on samasta ristin löytämiseen liittyvästä juhlasta, jota ortodoksit ja katoliset viettävät muualla maailmassa 14. syyskuuta.

Isä Lema avaa juhlan merkitystä seuraavasti:

– Meskel on yksi Etiopian ortodoksisen Tewahedo-kirkon tärkeimmistä uskonnollisista juhlista pääsiäisen [Fasika] ja joulun [Genna] ohella. Vaikka pääsiäistä pidetään kristinuskon keskeisenä juhlana, Meskelillä on erityinen paikka Etiopian perinteessä, koska se muistuttaa kuningatar Helenan (Pyhän Helenan) löytämästä oikeasta rististä 300-luvulla. Etiopian kristityille se ei ole vain historiallinen tapahtuma, vaan myös uskon, ykseyden ja valon symboli.

Meskelin aattona kokoonnutaan yhteen aukioille, joilla tanssitaan, rukoillaan ja lauletaan. Kohokohta on Demera-kokon sytyttäminen, josta isä Lema kertoo seuraavaa:

– Perimätiedon mukaan kuningatar Helena ohjattiin tulen savun avulla paikkaan, johon risti oli haudattu. Siksi kokko edustaa jumalallista johdatusta, uskon riemuvoittoa ja valon voittoa pimeydestä. Ihmiset kokoontuvat tulen ympärille, rukoilevat ja laulavat, ja sitä pidetään siunauksen lähteenä tulevalle vuodelle.

Etiopiassa suurin, monta metriä korkea ja keltaisilla meskel-kukilla koristeltu kokko on Meskel-aukiolla Addis Abebassa. Eritreassa vastaava aukio on Bahti Meskerem Square Asmarassa.

Meskel-juhlaa on juhlittu Itä-Afrikassa mahdollisesti yli 1600 vuoden ajan: kristinusko omaksuttiin alueella jo 300-luvulla. Meskeliä juhlivat Etiopiassa ja Eritreassa myös katoliset sekä protestantit. Vuodesta 2013 lähtien Meskel-juhla on kuulunut Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisen yleissopimuksen piiriin (Avaa uuden sivuston). Suomessa Meskeliä vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2016 (Avaa uuden sivuston).

Joinain vuosina eritrealaiset ja etiopialaiset juhlivat Meskeliä Suomessa yhdessä, kun taas joinain vuosina yhteisöt järjestävät erilliset juhlat. Pääasiallinen syy erillisille juhlille on kieli: etiopialaiset puhuvat äidinkielenään amharaa ja eritrealaiset tigrinjaa. Kielierot nousevat esiin saarnoissa, lauluissa ja juhlapuheissa. Liturginen kieli on molemmilla yhteisöillä ge’ez.

Isä Lema summaa asian seuraavasti:

– Etiopian ja Eritrean ortodoksiset kirkot olivat sama kirkko kolme vuosikymmentä sitten. Siksi niillä on sama uskonperinne ja liturgia. Juhlan merkitys ja kokon symboliikka ovat identtiset molemmissa yhteisöissä. Paikallisia perinteitä heijastavat jotkut laulut ja juhlimisen tavat.

Meskel on yhteenkuuluvuuden juhla

Toimittaja Martha Belay Workenh on syntynyt Etiopiassa, mutta asunut Suomessa lähes puolet elämästään. Suurin osa hänen perheestään asuu Etiopiassa.

Meskel on ollut Martha Workenhille tärkeä pienestä pitäen:

– Lapsena odotin aina illan suurta roihua ja sitä, kun ihmiset kokoontuvat yhteen laulamaan. Se lämmin hehku, savun tuoksu ja ihmisten iloinen nauru ovat jääneet sydämeeni. Juhla alkaa usein kirkollisilla seremonioilla, joissa ihmiset rukoilevat ja laulavat uskonnollisia lauluja yhdessä. Illalla sytytetään suuri demera-kokko, jonka savu nousee taivaalle, ja sen suuntaa katsotaan kuin viestiä tulevasta.

– Lapsuudesta muistan, että kirkossa juhlimisen jälkeen juhla jatkui perheen ja naapureiden kanssa laulaen yhdessä uskonnollisia lauluja. Pukeuduimme kauniisiin, värikkäisiin etiopialaisiin perinnevaatteisiin, eli Yeh Hager Libse -asuihin. Kysyin joka vuosi isältäni savun merkityksestä, ja hän kertoi sen liittyvän toivoon ja Jumalan johdatukseen.

– Nykyään, asuessani Suomessa, juhlin Meskeliä samalla perinteisellä tavalla Debre Amin Abune Teklehaymanot -kirkossa. Pukeudun etiopialaisiin vaatteisiin, kun ystävieni kanssa kokoonnumme kirkon juhlaan. Laulamme uskonnollisia lauluja ja saamme siunauksen. Lopuksi sytytämme yhdessä demeran. Kun tuli on sammunut, hieromme sen tuhkaa otsallemme ristin muotoon merkiksi uskosta, siunauksesta ja yhteydestä Kristukseen.

Yksi suosituimmista juhlista

Meskel on yksi rakastetuimmista Etiopian ortodoksisen kirkon juhlista, Martha Workenh kertoo ja jatkaa:

– Minulle Meskel on ennen kaikkea yhteenkuuluvuuden juhla. Se muistuttaa Pyhän Ristin löytämisestä ja Jeesuksen suuresta rakkaudesta – siitä, että hän kärsi ja kuoli ristillä meidän puolestamme ja antoi meille elämän. Samalla Meskel muistuttaa siitä, että perinteet ja yhteisöllisyys kantavat meitä sukupolvesta toiseen.

Myös eritrealaissyntyinen Daniel Girmay korostaa Meskelin hengellistä ja yhteisöllistä merkitystä:

– Me kannamme ristiä kaulassamme, mutta muistammeko me ylistää sitä? Kaikkien kristittyjen tulisi juhlistaa ristiä yhdessä. Meskelin aattoa juhlitaan Eritreassa julkisesti, kun taas esimerkiksi pääsiäistä juhlitaan lähinnä perhepiirissä. Meskel-päivänä eritrealaisilla on tapana kyläillä. Joka taloudessa sytytetään silloin pienempi, symbolinen kokko.

– Syyskuu on Eritreassa hienoa aikaa. Sadekausi on päättynyt ja kaikkialla on kukkia. Suomessa pääsee säästä huolimatta samaan tunnelmaan heti, kun kokoonnumme yhteen isolla joukolla. Tämän vuoden juhlaan on kokoontunut väkeä ympäri Etelä-Suomen. Kauempana asuvat tekevät parhaansa päästäkseen juhlatunnelmaan.

Meskel-juhla edellyttää papin läsnäoloa, paperitöitä (kuten pelastussuunnitelman laatimista) sekä logistisia järjestelyjä.

– Meillä ei vielä ole omaa paikkaa, joten joudumme kuljettamaan tavaroita paikasta toiseen. Olemme kiitollisia Suomen ortodoksiselle kirkolle, joka on antanut meidän käyttää tilojaan veloituksetta. Meskel järjestetään vapaaehtoisvoimin, mihin perustuu koko kirkkomme toiminta. Työtä on paljon, mutta kukaan ei valita. Tämä on yksi tapa olla yhdessä muiden eritrealaisten kanssa: Suomeen muuttaneista eritrealaisista noin 90–95 % on ortodokseja, Girmay ehtii kertoa ennen juhlan alkamista.

Etiopian ortodoksinen kirkko osti Pihlajamäen kirkon

Etiopian ortodoksinen Tewahedo-kirkko nousi suuremman yleisön tietoisuuteen viimeistään kesäkuussa 2026, kun se osti Pihlajamäen kirkon (Avaa uuden sivuston) Helsingin seurakuntayhtymältä. Asiasta uutisoivat muun muassa Helsingin Uutiset, (Avaa uuden sivuston) Yle (Avaa uuden sivuston) ja Helsingin Sanomat (Avaa uuden sivuston).

Pihlajamäen kirkon myyntihinta oli 300 000 euroa.

Tewahedo-kirkko kuuluu Kirkkojen maailmanneuvostoon samoin kuin Suomen ortodoksinen kirkko ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Lisäksi se kuuluu ns. orientaaliortodoksisiin kirkkoihin eli Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän ortodoksisiiin kirkkokuntiin.

Kotimaassaan Etiopiassa ortodoksiseen kirkkoon kuuluu noin 40 prosenttia maan väestöstä. Kansainvälisesti Tewahedolla on noin 40 miljoonaa jäsentä.

Pääkuvassa juhlakansaa Meskel-juhlassa 2025. Kuva: Lasse Simonen