Elämäni viimeiset seitsemän vuotta ovat myötäilleet Vanhan testamentin kertomusta, jossa Egyptin faarao näki unia ”laihoista lehmistä ja kuivettuneista tähkistä.” Jumala toteutti salattuja aivoituksiaan antamalla Egyptiin nälänhädän, josta hän antoi etukäteen ilmoituksen maan yksinvaltiaalle. Raamattu sanoo, että Egyptin lisäksi ”kato tuli kaikkiin muihinkin maihin.” (1. Moos. 41)
Sanakirjan mukaan ”kato” on haitallinen ilmiö, joka vähitellen tai äkillisesti aiheuttaa elämää turvaavien rakenteiden vähenemistä, katoamista tai peräti kokonaan tuhoutumista.
Depressio voi lähes huomaamatta liikutella pitkän aikaa ihmisen sisäisessä maailmassa viattoman oloisia ”tuulia”, joista vähitellen kehittyy hurrikaani. Tai se voi riisua ihmisen psyykkiset rakenteet yhtä nopeasti kuin aavikoilta nouseva nopea tuhovoima: heinäsirkkaparvi. Nuo hepokatit eivät kaivele haravalla hampaitaan rallatellen ”jala jallai jala jala veitä” vaan ilmestyvät kuin tyhjästä pimentäen hetkessä mielen taivaan ja syöden vahvarakenteisenkin ihmisen energia- ja psyykevaraston tyhjiksi.
Jos tämä salakavala oireyhtymä murtautuu ihmisen elämään, niin se rajoittaa vakavasti arkista toimintakykyä. Depression vaikeimmat muodot vievät ihmisen ”laihuuden ja kuivettuneisuuden” maailmaan. Minut työnnettiin sinne vuonna 2015.
Kun psyykkinen keulavisiiri repeytyy irti niin ahdistuksen, masennuksen ja toimintakyvyttömyyden ”vettä” alkoi tulvia sisäiseen maailmaani. Sen seurauksena psyyke alkoi kallistella ja ”laivani kansia” hajota. Putosin hetkessä kuin kivi täyden toimintatarmon maailmasta vaikean masennuksen ja syvän uupumuksen pohjaan.
Kuulimme viime vuonna uutisia Itä-Afrikasta. Ensin maanosa kärsi kuivuudesta, sitten tulvista ja lopuksi heinäsirkat söivät sadon. Lopputuloksena oli nälänhätä. Koettelemuksen jälkeen Itä-Afrikka tarvitsee apua ja auttajia voidakseen palata arkeen.
Depressiopotilaan tie on samanlainen. Kuntoutumismatka tasapainoon on vaivalloinen ja arki on mentaalisessa mielessä ”laihuuden ja kuivettuneisuuden” vaihtelua.
Masennus kurittaa myös hengellistä elämää. Depressiopoterossa makaaminen haurastuttaa niin rukous- kuin kilvoituselämääkin. Usko Jumalan rakkauteen ja pimeyden valtojen voittoon virittyy päinvastaisen kokemuksen vuoksi uudelleen sydämen pohjavireeksi yhtä vauhdikkaasti kuin maalinauhan katkaiseminen kilpikonnien mestaruusajoissa.
Kuin henkinen halvaantuminen
Masennus on henkinen halvaantumisen tila, joka jumittaa aivan kaiken elämässä. Tapahtuu energia-amputaatio, jota lähipiirin voi olla vaikea ymmärtää. Älykkyys – kyky ajatella, päätellä ja ymmärtää – ei katoa minnekään. Mikään tyhmyyden ja laiskuuden ylistys masennus ei ole. Olen sairastamisvuosinani tavannut korkeilla älykkyysosamäärillä varustettuja ihmisiä, jotka kamppailevat vaikean masennuksen kanssa.
Kun energisyysvaje saa komppikaverikseen ahdistuksen, omanarvontunnon laskun ja hyvää mieltä tuottavien asioiden katoamisen, niin kasassa ovat sellaiset ainekset, jota terveen ihmisen on enää vaikeaa hahmottaa. Eikä sitä komboa potilas itsekään aina ymmärrä.
Myönnän, etten ole ymmärtänyt psykiatrisesta kentästä aikaisemmin juuri mitään. Olen ollut siihen nähden fariseus.
Heitä, jotka ovat pudonneet normiarjesta alaspäin samalla tavoin kuin Vanhan testamentin patriarkka Joosef, kun hänen veljensä laskivat hänet kaivoon kuolemaan.
Mutta, juuri tämä putoamissuunta onkin kovin erikoinen. Taivaalliset kulkusuunnat yllättävät! Taiteilija Mikko Kuustonen on muotoillut asian fiksusti kappaleessaan Putoan taivaisiin. Kenties hän on vuodattanut siihen tuntoja omasta masennuksestaan, kun hän toteaa: ”Jos kaadunkin, putoan taivaisiin.”
Joosef pudotessaan kaivoon putosi Jumalan tarkkaan suunnitelmaan, vaikka hänen henkilökohtaisena tuntonaan taisi olla vähintäänkin syvä ahdistus. Mutta Kristus liikkuu siellä, missä me emme ikinä arvaisi. Kaivoissa voi pudota taivaisiin!