(Mark. 13:1‒8)

Evankeliumissa eräs opetuslapsista kehottaa Jeesusta katsomaan temppeliä ja sen mahtavuutta. Jeesus sanoo hänelle, että kaikki revittäisiin maahan.

Öljymäellä Pietari, Jaakob, Johannes ja Andreas kysyvät, milloin kaikki tämä tapahtuu ja mikä on merkki tällaisen ajan koittamisesta. Jeesus kehottaa varomaan niitä, jotka tulevat hänen nimeensä ja eksyttävät monia. Kuullessaan taistelun ääniä ja sanomia sodista heidän ei pidä pelästyä, sillä näin täytyy käydä, vaikka se ei olekaan vielä kaiken loppu. Kansat ja valtakunnat nousevat toisiaan vastaan, tulee maanjäristyksiä ja nälänhätää. Tämä on synnytystuskien alku.

***

Suuretkin ajalliset asiat katoavat lopulta. Niiden katoaminen on kuitenkin merkki lopusta eli Jumalan valtakunnan koittamisesta.

Jeesus antaa opetuslapsille joitakin tämän ajan merkkejä, mutta he eivät saa tietää tarkkaa ajankohtaa.

Jeesus rohkaisee sanoillaan. Kaikki, mitä meille tapahtuu Jumalan johdatuksesta tai sallimuksesta, koituu lopulta sielujemme pelastukseksi.

(Mark. 12:38‒44)

Evankeliumissa Jeesus kehottaa varomaan lainopettajia, jotka kulkevat mielellään pitkissä viitoissa ja odottavat, että heitä tervehditään, ottavat etummaiset sijat ja kunniapaikat, mutta samalla vievät leskiltä talot ja latelevat pitkiä rukouksia näön vuoksi. Sitä ankarampi tulee olemaan heidän tuomionsa.

Jeesus näkee, miten rikkaat antavat temppelin uhriarkun luona paljon, mutta köyhä leskivaimo laittaa pari lanttia. Jeesus kertoo opetuslapsille leskivaimon laittaneen enemmän kuin kukaan muu, sillä toiset antoivat liiastaan, tämä antoi vähästään – kaiken, mitä hänellä oli elämistään varten. 

***

Jeesuksen varoitus tekopyhyydestä, joka ilmeni ulkoisissa muodoissa, etummaisten sijojen tavoittelussa ja pitkissä, näön vuoksi luetuissa rukouksissa, on varoitus myös kirkolle.

Jumalan valtakunnan yhteys ei ole ulkoisia asioita, parasta asemaa tai edes pitkiä muodollisia rukouksia, sillä Jumala etsii ihmisen sydäntä. 

Esimerkkinä Jumalan aidosta seuraamisesta on se salainen palvelutyö, jota leskivaimo teki toisten tietämättä vähillä varoillaan ja sydämestään. Jumalan valtakunta on ennen kaikkea salaista ja sisäistä sydämen kilvoittelua ja rukousta sekä toisten palvelemista. Meidät on kutsuttu etsimään sisäistä elämää, joka näkyy arjen teoissa.

(Mark. 12:28‒37)

Evankeliumissa lainopettaja kysyy Jeesukselta, mikä on laissa suurin käsky. Jeesus vastaa: “Tärkein on tämä: ´Kuule Israel: Herra, meidän Jumalamme, on ainoa Herra. Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja koko voimalla´. Toinen on tämä: ´Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.´ Näitä suurempaa käskyä ei ole.”

Lainopettaja sanoo Jeesuksen puhuneen totta. Jeesus sanoo, ettei hän ole kaukana Jumalan valtakunnasta.

Temppeliin tultuaan Jeesus kysyy, miten lainopettajat voivat sanoa, että Messias on Daavidin poika, koska Daavid on sanonut Pyhän Hengen innoittamana: “Herra sanoi minun herralleni: Istu oikealle puolelleni. Minä kukistan vihollisesi, panen heidät jalkojesi alle.”

Sitten Jeesus kysyy, miten luvattu Messias voisi olla ainoastaan Daavidin poika. Suuri kansanjoukko kuunteli Jeesusta innokkaasti.

***

Jeesus tiivistää tärkeimmät käskyt rakkauteen Jumalaa ja lähimmäistä kohtaan. Nämä käskyt sisältävät kaikki muut käskyt. 

Kirkon elämää ohjaavat monet traditioon liittyvät käskyt ja säädökset. Myös niiden perustana ovat nämä Jeesuksen mainitsemat käskyt. 

Rakkaus Jumalaa ja lähimmäistä kohtaan auttaa elämään Jumalan tahdon mukaan ja soveltamaan kirkon elämän ohjenuoria oikealla tavalla.

(Mark. 12:18‒27)

Evankeliumissa Jeesuksen luo tulee oppineita, jotka kielsivät ylösnousemuksen. He kysyvät Jeesukselta, kenen vaimo ylösnousemuksessa on kolmesti leskeksi jäänyt nainen. Jeesus vastaa heidän kulkevan eksyksissä, koska he eivät tunne kirjoituksia eivätkä Jumalan voimaa.

Jeesus kertoo, ettei kuolleista ylösnousemuksessa enää avioiduta, sillä ylösnousseet ovat kuin enkelit taivaassa. Sitten hän sanoo kuolleista ylösnousemukseen viitaten, että Jumala ilmaisi Moosekselle olevansa Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala: Hän on elävien Jumala, ei kuolleiden Jumala. Ylösnousemuksen kieltäjät olivat pahasti eksyksissä.

***

Kuten Jeesus opettaa, Jumala on elävien Jumala. Elämä ei pääty tähän aikaan, vaan jatkuu ikuisesti.

Ylösnousemuksessa ihmiset elävät enkelien tavoin taivaissa saatuaan uudenlaisen kirkastetun olemuksen. Näin jokainen ihminen on jo syntymässään saanut kutsun ikuiseen elämään. Kaikki kristityt on kutsuttu enkelielämään Jumalan yhteydessä.

Mitä elämässämme ikinä tapahtuukin, kolmiyhteinen Jumala on kanssamme kaikkien pyhiensä kanssa. Taivaallinen joukko ympäröi jokaista Jumalan omaa. Kirkon ylösnousemususkoon kätkeytyy ihmeitätekevä Jumalan voima.

(Mark. 12:13‒17)

Evankeliumissa oppineet lähettävät edustajiaan Jeesuksen luo saadakseen hänet puheistaan kiinni. He sanovat tietävänsä, että hän puhuu totta ja on ihmisistä riippumaton. Siksi he pyytävät Jeesusta kertomaan, onko oikein maksaa keisarille veroa vai ei.

Jeesus ymmärtää, että oppineet yrittävät saada hänet ansaan. Sitten hän pyytää antamaan denaarin rahan ja kysyy, kenen kuva rahassa on. Kun oppineet vastaavat, että siinä on keisarin kuva, Jeesus kehottaa antamaan keisarille sen, mikä hänen on ja Jumalalle sen, mikä kuuluu Hänelle. Oppineet hämmentyvät Jeesuksen vastauksesta.

***

Jeesukselle esitetty kysymys oli ansa, mutta hän vastaa siihen. Vastaus ei kuitenkaan anna mahdollisuutta syyttää Jeesusta mistään.

Vastauksessaan Jeesus osoittaa, millä tavoin kristittyjen tulee elää tässä maailmassa: osana yhteiskuntaa sitä palvellen, mutta aina myös Jumalan tahdon mukaan.

Petollinen kysymys varoittaa meitä myös tekopyhyydestä, jolla saatamme lähimmäisiämme ansaan. Kukin palvelee Jumalaa sillä paikalla, johon Herra on hänet asettanut. Eri kilvoitusmuodoilla ei ole paremmuusjärjestystä.

Liturgiassa

(Luuk. 19:1‒10)

Evankeliumissa rikas veronkerääjä Sakkeus kiipeää puuhun nähdäkseen Jeesuksen. Jeesus kutsuu häntä tulemaan kiireesti alas, koska hän aikoo vierailla tämän luona.

Ihmiset paheksuvat Jeesuksen vierailua syntisen miehen kodissa, mutta Sakkeus lupaa antaa puolet omaisuudestaan köyhille ja maksaa vääryydellä keräämänsä tulot nelinkertaisesti takaisin. Silloin Jeesus sanoo pelastuksen tulleen Sakkeuksen perheen osaksi ja julistaa, miten Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan nimenomaan kadonneita.

***

Hurskaina itseään pitäneet ihmiset halveksivat Sakkeusta. He myös arvostelivat Jeesuksen vierailua kelvottomana pidetyn ihmisen kotona.

Uuden elämän mahdollisuus saa Sakkeuksen toimimaan. Hän korjaa rikkomustensa jälkiä siinä, missä voi. Ihmisten halveksimasta kodista tuli Vapahtajan läsnäolon paikka. Kadonnut löytyi.

Sakkeusta ja Jeesusta arvostelevat ihmiset jäivät siunauksen ulkopuolelle. Syntisenä tuomittu, Vapahtajaa kaipaava ihminen oli lähempänä Jumalan valtakuntaa kuin ulkoisesti kelvolliset, kylmäsydämiset jumalanpalvelijat. Tässä kohtaa tarvitsemme terveellistä itsetutkistelua.

(Matt. 4:1‒11)

Evankeliumissa Henki vie Jeesuksen autiomaahan Paholaisen kiusattavaksi. Kun Jeesus on paastonnut neljäkymmentä päivää ja yötä, hänen tulee nälkä.

Silloin Paholainen kehottaa Jumalan Poikaa käskemään kiviä muuttumaan leiviksi. Jeesus vastaa tähän Raamatun sanalla siitä, ettei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta. 

Sitten Paholainen vie Jeesuksen Jerusalemin temppelin harjalle ja käskee häntä heittäytymään alas vedoten Jumalan lupaukseen lähettää enkelinsä avuksi. Jeesus vastaa Raamatun sanalla, ettei tule kiusata Herraa.

Sitten Paholainen vie Jeesuksen korkean vuoren huipulle ja lupaa antaa hänelle kaikki valtakunnat loistoineen, jos hän polvistuu hänen eteensä. Jeesus käskee Saatanaa poistumaan, koska Kirjoitusten mukaan tulee kunnioittaa ja palvella ainoastaan Jumalaa.

Paholainen jättää Jeesuksen rauhaan ja enkelit palvelevat häntä.

***

Ihmiseksi syntynyt Jumalan Poika kohtaisi kiusauksia niihin lankeamatta. Hänestä on tullut syntisten ystävä, ymmärtäjä ja auttaja. Herran julkinen toiminta alkoi kiusauksilla.

Jeesuksen esimerkki neuvoo vastustamaan elämässä koettuja kiusauksia Raamatun sanalla. Niitä opimme kirkon pyhissä palveluksissa ja itse lukemalla.

Lankeemuksia silti tapahtuu. Jeesus, kauaskin pois kulkeneiden auttaja, on katuvia lähellä. Myös kirkko ottaa pettyneet ja murtuneet vastaan.

(Mark. 12:1‒12)

Evankeliumissa Jeesus kertoo vertauksen miehestä, joka istutti ja rakensi viinitarhan, jonka hän vuokrasi viljelijöille. Sitten hän muutti pois maasta. Myöhemmin mies lähetti palvelijansa perimään osan sadosta. Vuokraviljelijät pieksivät palvelijat, joitakin he tappoivat. Lopulta he surmasivat tarhan omistajan pojan, koska kuvittelivat saavansa tilan näin haltuunsa. Siksi viinitarhan omistaja ottaisi viljelijät hengiltä ja antaisi tilan toisille. Siihen viittaa myös Jesajan sana, jonka mukaan kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi.

Kansan oppineet haluavat ottaa Jeesuksen kiinni, sillä he ymmärsivät sanojen viittaavan heihin, mutta he pelkäävät kansan reaktiota.

***

Jeesus varoittaa aikansa oppineita eksymästä ja kehottaa kuuntelemaan profeettojen ilmoitusta luvatusta Vapahtajasta.  Jeesuksen sanat ovat neuvon sanoja myös meille, ettemme omien järkeilyjemme takia eksyisi pois hänen yhteydestään.

Oppineet eivät tahtoneet ottaa Jeesusta vastaan. Myös meillä voi olla erilaisia syitä, jotka estävät kääntymästä ja seuraamasta Herraa. Uusi elämä avautuu, kun ylitämme nämä esteet Vapahtajan laupeuden avulla.