Minisaarna: Palmusunnuntai – Herra ratsastaa Jerusalemiin
Sunnuntai 24.3.2024. Herran ratsastus Jerusalemiin. Palmusunnuntai. Suuri viikko alkaa.
Julkaistu | Julkaisua muokattu
Teksti: Marko Mäkinen | Kuva: RIISA
Aamupalveluksessa
(Matt. 21:1–11, 15–17)
Evankeliumissa Jeesus saapuu lähelle Öljymäen Betfagea ja lähettää opetuslapsensa edeltä hakemaan aasinvarsaa, jonka hän kertoo löytyvän lähikylästä, jotta toteutuisi profeetan sana tytär Siionille: sen kuningas tulee lempeänä, ratsastaen aasilla, työjuhdan varsalla (Jes. 62:11, Sak. 9:9).
Opetuslapset tuovat aasinvarsan ja asettavat sen selkään vaatteita. Ihmiset levittävät vaatteita ja oksia Herran eteen. He huutavat: ”Hoosianna, Daavidin Poika! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Hoosianna korkeuksissa!” (Ps 118:25,26)
Kun Jeesus saapuu perille, koko Jerusalem alkaa kuohua ja ihmiset kyselevät, kuka Jeesus on. Toiset kertovat heille, että Jeesus on profeetta, Galilean Nasaretista.
Temppelissä oppineet kysyvät Jeesukselta, kuuliko tämä, mitä ihmiset huusivat. Jeesus vastaa heille kysyen, olivatko he koskaan lukeneet sanaa, jonka mukaan lasten ja imeväisten suusta Jumala on hankkinut kiitoksen (Ps. 8:3). Tämän sanottuaan Jeesus lähtee yöksi Betaniaan.
***
Ihmiset uskoivat luvatun Messiaan saapuvan profeettojen lupausten mukaan, mutta odottivat maallista valtakuntaa.
Kunnian Kuninkaan matka kohti kärsimystä alkaa ilotervehdyksillä. Vain pieni hetki, ja ihmiset alkaisivat huutaa ristiinnaulitsemista.
Jeesus suostuu vapaaehtoisesti kaikkeen tähän ihmisten ja koko maailman pelastuksen tähden. Jumalan rakkaus murtautuu maailmaan matkalla kohti kärsimystä ja kuolemaa, kukistaakseen lopulta kaikki kuoleman vallat.
Liturgiassa
(Joh. 12:1–18)
Evankeliumissa Martan sisko Maria voitelee Jeesuksen jalat kalliilla öljyllä. Juudas Iskariot moittii voiteen tuhlausta, mutta Jeesus toteaa Marian tehneen tämän hänen hautaamistaan varten.
Oppineet tahtovat tappaa myös Lasaruksen, jonka Jeesus herätti kuolleista, koska monet uskoivat sen takia Herraan. Pian tämän jälkeen Vapahtaja ratsastaa aasilla Jerusalemiin. Kansanjoukko heittää tielle vaatteita ja palmunoksia huutaen Hoosianna-tervehdystä (”Pelasta, Herra!”) Kuninkaalle, joka tulee Herran nimeen, profeettojen ennustuksen mukaan.
Jeesuksen matka kohti ristiä ja kuolemaa alkaa. Kansa tervehtii Kunnian Kuningasta iloiten esimakuna tulevasta pääsiäisen riemusta.
Sitä ennen Juudas kuitenkin pettää kaikkeuden Kuninkaan, ja Herran saapumisesta iloitseva joukko kääntyy häntä vastaan vaatien ristiinnaulitsemista.
Langenneen ihmisyytemme korjaamisen ja kuoleman kukistamisen hetki on lähellä. Jeesuksen risti ja ylösnousemus tekevät paluun rakastavan Jumalan luo jälleen mahdolliseksi. Siitä alkaa kasvumme todellisiksi ja aidoiksi ihmisiksi ja Jumalaa ylistäväksi kirkoksi.
Neitseen Marian ilmestys – mitä tiedämme enkeleiden roolista Jumalan sanansaattajina?
Jumalanäidin, Neitsyt Marian ilmestys on keskeinen pelastushistorian käännekohta, sillä tuolloin ilmoitettiin Jumalan ihmiseksi syntyminen pelastuksen loppuun saattamiseksi. Juhlan kreikankielinen nimi (kreik. Εὐαγγελισμός) viittaa siihen, että enkeli ilmoitti Neitsyt Marialle ilosanoman hyvin lyhyessä muodossa. Se avautui vaihe vaiheelta Jeesuksen teoissa ja opetuksessa, joista evankelistat ovat todistaneet.
Julkaistu | Julkaisua muokattu
Teksti: Vladimir Sokratilin | Kuva: sedmak iStock
Kirkon opettajien huomio kiinnittyi myös siihen, että ylienkelin tervehdys ”Iloitse, armoitettu!” saattaa olla ensimmäinen Jumalan ihmiselle osoittama tervehdys syntiinlankeemuksen jälkeen. Ylienkeli Gabriel ilmestyy Neitsyt Marialle jailmoittaa hänelle ilosanoman, jonka mukaan hänelle syntyy Jumalan Poika.
Tapahtumasta on ilmeisesti ollut olemassa lukuisia todistuksia ja kertomuksia alkuseurakunnan aikaan. Niihin perustuukin apostoli Luukkaan kertomus tapahtumista: ”Jo monet ovat ryhtyneet työhön ja laatineet kertomuksia niistä asioista, jotka meidän keskuudessamme ovat toteutuneet, sen mukaan kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta alkaen olivat silminnäkijöitä ja joista tuli sanan palvelijoita. Niin olen nyt minäkin, otettuani alusta asti kaikesta tarkan selon, päättänyt kirjoittaa yhtenäisen esityksen” (Luuk.1:1-3).
Luukkaan lisäksi Jeesuksen syntymää edeltävästä ilmoituksesta on kerrottu lyhyesti Matteuksen evankeliumissa sekä ns. apokryfisissä teksteissä –Jeesuksen lapsuuden pseudo-Matteuksen evankeliumissa (500-luvun loppu–600-luvun alku) ja Jaakobin protoevankeliumissa.
Vaikka jälkimmäinen ei saanutkaan kirkon virallistaman tekstin asemaa, ainakin ennen vuotta 165 laadittu Jaakobin protoevankeliumi oli hyvin tunnettu ja laajasti luettu alkuseurakunnassa.
Syntiinlankeemus tuhosi tasapainon
Syntiinlankeemuksessa Jumalan ”sangen hyväksi” luoma maailma oli menettänyt tasapainonsa. Siksi ihmisen syntiinlankeemuksesta oli tullut kosminen tapahtuma, joka johti häiriöihin koko luomakunnassa. Jumalan suunnitelma oli kyseenalaistettu – tuhoisin seurauksin.
Ihminen on luotu mikrokosmokseksi, eli osaksi luomakunnan kokonaisuutta. Hän on yhteydessä kaikkeen luotuun, niin aineelliseen kuin hengelliseenkin. Tämä yhteys myös henkiolentojen maailmaan mahdollisti syntiinlankeemuksen. Alusta pitäen ihminen on ollut kykenevä kommunikoimaan niin Jumalan kuin paholaisenkin kanssa. Siksi myös syntiinlankeemuksen seuraukset ulottuvat kaikkiin ja kaikkeen.
Syntiinlankeemus on tapahtunut ihmisen väärän, mutta vapaan valinnan seurauksena, johon häntä kannusti vastustaja. Jumalan pelastustyön käännekohta, ilmoitus Vapahtajan syntymästä, alkaa niin ikään henkiolennon, ylienkeli Gabrielin, ja Neitsyt Marian kohtaamisella. Ylienkeli saattaa ihmisen tietoon Jumalan tahdon, johon hämmästynyt ja liikuttunut Maria nöyrästi ja vapaasta tahdostaan alistuu, ja mahdollistaa näin omalta osaltaan koko luomakunnan pelastuksen.
Enkelit Jumalan sanansaattajina
Kerrottuaan Johannes Kastajan syntymää edeltävistä tapahtumista evankelista Luukas jatkaa: ”Kun Elisabet oli kuudennella kuukaudellaan, Jumala lähetti enkeli Gabrielin Nasaretin kaupunkiin Galileaan neitsyen luo, jonka nimi oli Maria” (Luuk.1:26).
Historiassa Jumala ilmoittaa tahtonsa sanansaattajiensa eli enkelien välityksellä. Enkeleiden ulkomuoto on vaihtelevainen, koska he eivät kuuluu näkyvään maailmaan. Raamatussa Jumala on puhunut ihmiselle käyttäen eri viestintämuotoja: profeettojen kautta (Hepr.1:1), mutta myös lähettäen enkeleitä sanansa saattajiksi (1.Moos. 18:1, 2, 18:22, 19:1 ja 2.Moos.3, 1—5). Toiset heistä saattoivat näyttää ihmishahmoilta (4.Moos.22), toiset taas eivät (vrt. palava, mutta tulessa palamaton orjatappurapensas 2.Moos.3:2).
Aikojen saatossa kertyneen kokemuksen perusteella ihmiset alkoivat tunnistaa enkeleiden hierarkian, koska jotkut niistä esiintyivät omilla nimillään (ylienkelit Mikael, Gabriel ja Rafael). Heidän ilmestymisensä ja tuomansa ilmoitukset sinetöivät tapahtumien merkityksen keskeisiksi pelastushistorian kulun kannalta.
Vanhan Liiton aikana ylienkeli Gabriel (hepr. ”Jumala osoittaa vahvuutensa/voimansa”) on miehen kaltainen olento, joka selittää Danielille tämän näkyjen merkityksen (Dan.8:15-19; 9:21-23). Ylienkeli Gabrielin maine Jumalan pelastussanoman tuojana on vakiintunut muun muassa juutalaisessa Haggai –perinteessä, jossa kaikki Raamatun nimeltä mainitsemattomat viestintuojaenkelit yhdistetään ylienkeli Gabrieliin.
Uuden Testamentin kirjoituksissa Gabriel tuo Sakariaalle sanoman Johannes Edelläkävijän ja Kastajan synnystä (Luuk.1:9-19). Näin ollen ei ole sattumaa, että juuri Gabriel tuo Neitsyt Marialle ilosanoman (Luuk. 1:26-38). Jaakobin protoevankeliumin mukaan ylienkeli Gabriel selittää hämmentyneelle ja Marian raskaudesta masentuneelle Joosefille tapahtuman todellisen merkityksen.
Takaisin Jumalan yhteyteen
Kirkon liturgisessa perinteessä suurilla juhlilla on esi- ja jälkijuhlajaksonsa, jotka auttavat kirkossa kävijää vastaanottamaan ja myös sisäistämään juhlan sanoman ikään kuin ”ajan kanssa”.
On myös muodostunut tavaksi, että juhlaa seuraavana päivänä vietetään sen ”keskeisen subjektin” eli tekijän muistoa. Näin esimerkiksi Pyhän Hengen päivä seuraa helluntaita, eli Pyhän Hengen vuodattamisen juhlaa, ja Jumalanäidin juhlaa vietetään Kristuksen syntymän toisena päivänä. Pyhän vanhurskaan Simeonin muisto sijoittuu Herran temppeliintuomisen seuraavaan päivään ja Johannes Edelläkävijää ja Kastajaa muistellaan kirkoissa heti Herramme Jeesuksen Kristuksen kastetta seuraavana päivänä.
Neitsyt Marian ilmestyksen jälkeisenä päivänä kirkko viettää ylienkeli Gabrielin muistoa, ikään kuin sinetöidäkseen juhlatroparin sanoman: ”Tämä päivä on pelastuksemme alku ja iankaikkisuudesta kätketyn salaisuuden ilmoitus: Jumalan Poika tulee Neitseen Pojaksi, ja Gabriel armon ilosanoman julistaa.” (Jumalanäidin Neitsyt Marian ilmestyksen tropari, 4.säv.).
Gabrielin ilmoitus Neitsyt Marialle pani alulle pelastushistorian lopullisen vaiheen, jolloin ihmiseksi syntynyt Jumalan poika uhrasi itsensä ristiinnaulittavaksi ihmisten syntien tähden. Näin Hän sai aikaan lopullisen sovinnon Jumalan ja ihmisen välillä ja palautti luomakuntaan sen alkuperäisen järjestyksen, jolloin taivas ja maa ovat jälleen yhtä osana Jumalan valtakuntaa.
Jutun pääkuvaksi on vaihdettu ikoni 25.2.2024 klo 20:15.
Sielunhoito sairaalassa: Onko ikonin paikka tosiaan pöytälaatikossa?
Artikkelin kirjoittaja avaa kysymyksiä sairaalasielunhoidosta aloittaen omasta kokemuksestaan. Tuolloin vakavasti sairaalle puolisolle tuotu ikoni olikin yhtäkkiä häipynyt hyllyn päältä pöytälaatikkoon.
Julkaistu | Julkaisua muokattu
Teksti: Päivi Billie Gynther | Kuva: Päivi Billie Gyntherin oma albumi
Kun puolisoni vuosia sitten makasi puhe- ja liikuntakyvyttömänä alueellisen keskussairaalan neurologian osastolla, vein potilashuoneen hyllyn päälle, hänen katseensa ulottuville, pyhän ylienkeli Gabrielin ikonin. Seuraavana päivänä yritimme hoitajan kanssa saada hätääntyneen miehen huulilta luetuksi, mitä tärkeää tämä halusi saada sanotuksi.
– Vaimo on päästettävä pois laatikosta!
– Tässähän vaimosi seisoo, yritti hoitaja rauhoitella ja osoitti minua.
Kun mies jatkoi anomistaan, avasin hoitopöydän laatikon, löysin sieltä edellispäivänä tuomani ikonin ja asetin sen takaisin hyllyn päälle. Potilas rauhoittui saman tien. Vakavasti sairaan sanavarastossa vain menivät vaimo ja ylienkeli sekaisin.
Tuo pieni välikohtaus palaili mieleeni kun viime vuoden lopulla istuin Tukholman vuosittaisessa Konsten att hålla ihop ett land -konferenssissa ja kuuntelin puheenvuoroja sairaalasielunhoidon haasteista moniuskontoisissa yhteiskunnissa.Yksi pääpuhujista, sairaalakappalainen Mark Newitt Sheffieldin opetussairaalasta esitteli Skotlannissa kehitettyä mallia, jossa perinteisesti kirkkojen vastuulla ollut sielunhoitotyö on siirretty sairaaloiden tai niiden ylläpitäjien rakenteisiin.
Velvollisuus palkata sairaalasielunhoitajia perustuu lakipykälään, jonka mukaan potilaan uskonnollisiin, sielunhoidollisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin tulee kyetä vastaamaan ja palvelun tulee olla saatavilla kaikille uskonnosta tai elämänkatsomuksesta riippumatta. Sielunhoitopalvelujen riittävyydestä tulee huolehtia samaan tapaan kuin fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien, pesulapalvelujen, ruokahuollon ja vartiointipalvelujen riittävyydestä.
Tämän ikonin Päivi Gynther toi puolisolleen sairaalaan. Vaimon seuraavalla vierailulla se oli kadonnut omalta paikaltaan, mikä sai potilaan hätääntymään.
Skotlannin mallissa sairaalasielunhoitajan ammattiin voi pätevöityä noin vuoden mittaisella yliopistokoulutuksella. Pääsyvaatimuksena edellytetään alempia korkeakouluopintoja, mutta teologista pohjakoulutusta tai uskonnollista vakaumusta ei vaadita. Vaikka ammattinimikkeenä käytetään kristillisestä perinteestä nousevaa termiä ”kappalainen’ (”hospital chaplain”), ei toimia täytettäessä saa suosia mitään tiettyä uskontoa tai vakaumusta, jollei sille löydy erityisiä perusteita. Esitelmöijän mukaan uskontoneutraali sairaalasielunhoito ei ole este sairaaloiden yhteistyölle uskonyhteisöjen kanssa. Pappi, rabbi, imaami tai pakanapapitar kutsutaan paikalle erikseen silloin kun potilaan henkisen hoivan tarpeet laajenevat uskonnolliseen ulottuvuuteen.
Esitelmä jakoi mielipiteitä. Joidenkin mielestä uskontoneutraalien sairaalakappalaisten ammattiryhmä on oivallinen keino vastata moniarvoisen yhteiskunnan tarpeisiin, toisten mielestä se on yleistävä ansa, joka ei palvele hengellisesti omaan tunnustukseensa sitoutuneita potilaita.Sakramenttien toimeenpanoon kuten esimerkiksi ripin vastaanottamiseen tai ehtoollisen nauttimiseen tokikutsutaan papisto, mutta onko muutoin samantekevää millaista viestiä sairaan luona viipyvät kantavat mukanaan?
Maallikkona pysähdyin miettimään ammatillisen osaamisen ja vastuullisuuden ohella myös omaisten ja vapaaehtoisten tukihenkilöiden sairaalamiljöössä kohtaamia jännitteitä.Virallisesti vakuutetaan, että potilaiden ja heidän läheistensä vakaumusta ja tahtoa kunnioitetaan. Henkilökunnan suvaitsemattomuus saattaa kuitenkin ilmetä toisin: vaikkapa ikonin nakkaamisena pois omista silmistä, potilaan pöytälaatikkoon. Niin tai näin, asia kokonaisuutena on tärkeä: moniarvoisen yhteiskunnan sairaalasielunhoidon haasteet ovat ja tulevat olemaan ajankohtaisia, ja niistä on syytä keskustella Suomessakin.
Kuvituskuva ylhäällä: Kirjoittaja VTT Päivi Billie Gynther on omien sanojensa mukaan ortodoksisuuden rajapinnoista kiinnostunut riviseurakuntalainen Jyväskylästä.
Pääsiäisvieras Kiovasta: teologisen akatemian lehtori ja pappi Orest Zhyhalo saapuu Suomeen
Kiovan ortodoksisen teologisen akatemian lehtori, isä Orest Zhyhalo tapaa vierailullaan ukrainalaisia pakolaisia sekä toimittaa jumalanpalveluksia Helsingissä ja Turussa
Julkaistu | Julkaisua muokattu
Teksti: Vlada Wahlstén | Kuva: Pixabay ja Orest Zhyhalon oma albumi
Helsingin hiippakunta saa 25.3.-3.4. vieraakseen ukrainalaisen papin, Kiovan ortodoksisen teologisen akatemian lehtorin isä Orest Zhyhalon. Isä Orest saapuu Suomeen arkkipiispa Leon kutsusta sekä Kiovan ja koko Ukrainan metropoliitta Epifanin siunauksella.
Isä Orest saapuu Helsinkiin pääsiäisen edellä suurena maanantaina 25.3. Vierailu jatkuu aina kirkkaan viikon keskiviikkoon 3.4. saakka. Vierailunsa aikana isä Orest tapaa ukrainalaisia pakolaisia sekä kirkkomme ukrainalaista yhteisöä, kirkon sidosryhmiä ja seurakuntalaisia pääkaupunkiseudulla ukrainankielisten jumalanpalvelukien yhteydessä.
Lisäksi isä Orest osallistuu Turussa suurena lauantaina 30.3 pääsiäisyön jumalanpalvelukseen ja palaa takaisin Helsinkiin kirkkaan viikon maanantaina 1.4.
Isä Orest on mahdollista tavata Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa ukrainankielisten jumalanpalveluksien yhteydessä Pyhän profeetta Elian kirkossa Lapinlahden hautausmaalla:
Suuri torstai 28.3. kello 8.40 ehtoopalvelus ja liturgia, ehtoollisen asettamisen muisto, jumalanpalvelus toimitetaan ukrainan ja suomen kielillä
Suuri perjantai 29.3. kello 18 aamupalvelus, Kristuksen hautauspalvelus, jumalanpalvelus toimitetaan ukrainan ja suomen kielillä
Suuri lauantai 30.3. kello 9 ehtoopalvelus ja liturgia
Lisäksi hautausmaan kirkossa toimitetaan ukrainan kielellä pääsiäisen jumalanpalvelukset. Pääsiäisyön jumalanpalvelus alkaa 30.3. kello 23.30.
Isä Orest osallistuu lisäksi koululaisliturgiaan Uspenskin katedraalissa kirkkaan viikon tiistaina 2.4. kello 10.
Ainutlaatuinen ukrainalaisten pyhäkköyhteisö Helsingissä
Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa on aloitettu ukrainankielisten jumalanpalveluksien säännöllinen toimittaminen hautausmaan kirkossa Helsingissä. Kirkossa toimitetaan sunnuntaisin kello 10 liturgia ukrainan ja suomen kielellä. Liturgian jälkeen kirkossa toimitetaan litaniat Ukrainassa sodassa edesmenneiden puolesta.
Hautausmaan kirkkoon on nopeasti syntynyt aktiivinen ukrainalaisten yhteisö, joka on ainoa laatuaan Suomessa. Säännöllisesti omalla äidinkielellä toimitetut jumalanpalvelukset, turvallinen tila keskustella ja jakaa kokemuksia sodasta sekä seurakunnan tarjoama hengellinen tuki ovat palautteen perusteella olleet tärkeitä tukipilareita ja yhteisöllinen voima ukrainalaisille Suomessa.
Ukrainan ortodoksisessa kirkossa pääsiäistä vietetään edelleen vanhan ajanlaskun, juliaanisen kalenterin mukaan. Vierailu on näin tärkeä osoitus myös yhteisestä Kristuksen ylösnousemusjuhlan vietosta kalenterista riippumatta ja rohkaisu ukrainalaisille pakolaisille tulla Suomessa mukaan pääsiäisen viettoon.
Ukrainankieliset jumalanpalvelukset ovat kaikille avoimia.
Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous päätti 14. maaliskuuta 2024 pitämässään istunnossa, että Jumalansynnyttäjän Ylistys -ikonin juhlaa aletaan viettää kirkossamme vuodesta 2025 alkaen Herran edelläkävijä Johannes Kastajan syntymän juhlaa edeltävänä sunnuntaina. Juhlalle laaditaan liturgiset tekstit Kuopion ja Karjalan hiippakunnan metropoliitta Arsenin johdolla.
Taustaksi metropoliitta Arsenin esitykselle kerrotaan, että vuonna 1757 Käkisalmen sataman rukoushuoneeseen sijoitettiin Valamosta hankittu suurikokoinen Jumalansynnyttäjän Ylistys -ikoni, jota alettiin vuoden 1831 koleraepidemiasta pelastumisen jälkeen kunnioittaa paikallisesti ihmeitätekevänä. Aamun Koitto on esitellyt Jumalansynnyttäjän ylistys -ikonin Kirkkomme aarteita -sarjassa.
Käkisalmesta evakuoitu ikoni oli vuosikymmeniä kirkkomuseon näyttelytiloissa, kunnes se sijoitettiin kirkollishallituksen päätöksellä syksyllä 2021 Kuopion ja Karjalan hiippakunnan kotikirkkoon liturgiseen käyttöön
Piispainkokouksen päätös: Kirkollista avioliittoon vihkimistä ei voida toimittaa sukupuolen korjaamisen läpikäyneelle henkilölle
Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous käsitteli asiaa 14. maaliskuuta 2024.
Julkaistu | Julkaisua muokattu
Teksti: Susanna Somppi | Kuva: Heikki Santasalo
Piispainkokouksen arvioitavaksi tuli syntymän hetkellä määritellyn sukupuolen suhde myöhemmin saatuun toiseen, juridiseen sukupuoleen.
Asiaa taustoittavassa osiossa todetaan: ”Sukupuolidysforia ei ole uusi ilmiö, mutta se on meidän aikanamme saanut laajemman levinneisyyden. Tähän vaikuttaa myös monet kulttuuriset tekijät. Kysymys ihmisen seksuaalisuudesta on tällä hetkellä keskustelun aiheena osittain myös ortodoksisessa kirkossa. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole tullut esille seikkoja, jotka edellyttäisivät muutoksia kirkon näkemykseen siitä, että lapsen syntymän hetkellä määritelty sukupuoli on ohjeellinen suhteessa kirkon toimittamaan avioliittoon vihkimiseen.”
Juttua muokattu 20.3.2024 klo 16:06 vaihtamalla alkuperäisessä pöytäkirjatekstissä esiintynyt sana ”sukupuolenvaihdos” ilmaisuun ”sukupuolen korjaaminen”.
Juttua muokattu 21.3.2024 klo 09:48 poistamalla pöytäkirjassa ollut osio, jossa viitataan asian lähtötilanteeseen.
Etelä-Savon käräjäoikeus on tuominnut miehen elinkautiseen vankeusrangaistukseen kahdesta murhasta 13.2.2024. Käräjäoikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
Piispainkokous totesi pastorin palautettavaksi maallikoiden joukkoon päätöksensä tekopäivästä lukien Apostolien kanonin 66 sekä OrtL:n 26 §:n 6 momentin ja 111 §:n 4 momentin perusteella.
Surmatyö tapahtui Savonlinnassa tammikuussa 2023.
Aamun Koiton saamien tietojen mukaan murhista syytetty henkilö ei ole ollut pitkään aikaan työsuhteessa Suomen ortodoksiseen kirkkoon. Kaikki Suomen ortodoksisen kirkon piispojen vihkimät papit eivät ole työsuhteessa kirkkoon tai toimi pappeina aktiivisesti.
Päivitys juttuun 23.12.2024 klo 10:45:
Itä-Suomen hovioikeus päätti yksimielisesti pitää voimassa maallikoiden joukkoon palautetun ex-papin aiemmin saaman tuomion kahdesta murhasta. Tuomittu oli valittanut hovioikeuteen esittäen perusteenaan, että hän olisi ollut syyntakeeton. Näin ollen hänet olisi pitänyt jättää tuomitsematta rangaistukseen.
Hovioikeus oli toista mieltä. Se katsoi, että murhat tehtiin vakaasti harkiten ja erityisen raa’alla ja julmalla tavalla. Hovioikeus ei nähnyt perusteita uudelle mielentilatutkimukselle.
Kuuntele
