Arki & ihmiset

Uskonnonopettaja Maura Ihatsu on monelle tuttu myös sosiaalisen median tuotannostaan sekä UO-ope Maura YouTube-kanavastaan (Avaa uuden sivuston). Uuden työnsä kasvatustyöntekijänä Ihatsu aloittaa kouluvuoden alkaessa elokuun 2024 alussa.

– Uudelta työltäni odotan ja toivon ennen kaikkea, että voisin olla hyödyksi seurakunnalleni: toisille työntekijöille, uskonnonopettajille ja seurakuntalaisille. Minulla on valtavasti opittavaa. Toivon, että osaan olla itseäni kohtaan myötätuntoinen – toisilta taas toivon kärsivällisyyttä.

Tähän saakka Ihatsu on toiminut entisen Hämeenlinnan ortodoksisen seurakunnan alueen uskonnonopettajana vuodesta 2009 lähtien. Koulutukseltaan hän on teologian sekä hallintotieteiden maisteri. Hän on saanut viime vuoden marraskuussa Ortodoksisten Nuorten Liitolta kunniamaininnan ortodoksisia perinteitä, kulttuuria ja opetusta valottavista sosiaalisen median julkaisuista ja laajasta videotuotannostaan. 

Ihatsu antaa kuitenkin tunnustusta myös toisille.

– Itseäni ilahduttaa aina uudelleen havaita, miten valtavan monipuolisesti lahjakkaita ja omistautuneita ihmisiä seurakuntaamme ja kirkkoomme kuuluu. Tämä ei ole ainoastaan minun havaintoni, vaan sen on pannut merkille ekumeeninen patriarkkamme Bartolomeoskin, joka mainitsi meidän arvostavan sekä älyllistä koulutusta että hengellistä kasvua. Patriarkka huomautti, että olemme kyenneet vaikuttamaan ympäröivään yhteiskuntaan aktiivisesti pyrkimällä olemaan osa sitä ja näin toimimaan siinä hapatteena. Näinhän tulisikin kristittyjen toimia.

Positiivisia haasteita – mutta myös huolestuttavia ilmiöitä

Ihatsu tunnistaa nykyajassa myös haasteita, joista päällimmäiset ovat kaikeksi onneksi myönteisiä – etenkin, mikäli kirkkomme kykenee vastaamaan niihin.

– Seurakunnalla ja kirkolla on positiivisena haasteena vastata kasvavan kirkkoon liittyvien tarpeisiin. Jo valmiiksi monikulttuurinen kirkkomme on saanut uutta potkua ukrainalaisista, joiden läsnäolon syy on tietenkin jatkuva murheen aihe, mutta ukrainalaiset itse ovat meille lahja.

Nykyajan trendi on myös tutkimusten osoittama nuorten – ja etenkin nuorten miesten – kasvava kiinnostus hengellisyyttä ja uskoa kohtaan.

– Tämä tuo mukanaan suuren vastuun. Katekumeeniopetus vaatii päivittämistä tämän päivän tarpeisiin.

Ihatsu mainitsee toisaalta positiivisen kehityksen uhkatekijöitä, joiden voittamiseksi on tehtävä töitä hartiavoimin.

– Kirkon piirissä on havaittavissa huolestuttavaa liikehdintää: uuskonservatismi ja kulttuurisota-ilmiö sekä ”nettiortodoksisuus” ovat nostaneet päätään. Voimme vastata tähän meille ominaisin keinoin, eli korostamalla ortodoksista maailmankuvaa ja ihmiskuvaa. Sekä katekumeenit että me kirkkoon jo liitetyt kaipaamme jatkuvaa ohjausta. Jollemme saa sitä seurakunnasta, haemme sen muualta. Papistomme on koulutettua ja omistautunutta, mutta heilläkin on inhimilliset rajansa. Ehkä opetusta voisi siirtää enemmän nettiin ja maallikkojen vastuulle? On ilahduttavaa, että tätä suuntausta on jo havaittavissa.

Esimerkkeinä Maura Ihatsu mainitsee isä Rauno Pietarisen, joka on jo muutaman vuoden opettanut aktiivisesti netissä opetusvideoidensa välityksellä sekä uudemman Mamren tammisto-kanavan, joka tuottaa YouTubessa laadukkaita opetusvideoita. Osansa kehuista saavat myös Aamun Koitto, jota Ihatsu pitää ”valtavan monipuolisena” julkaisuna ja Ortodoksisto, joka niin ikään tuottaa säännöllisesti uutta verkkosisältöä. Ihatsu ei unohda myöskään viestinnästä vastaavia henkilöitä.

– He ovat jatkuvasti ajan hermolla. Osaamisesta ja visiosta meillä ei totisesti ole puutetta!

Kohtaamisen tulee olla arvostavaa, ei mitätöivää

Loppujen lopuksi Maura Ihatsu haluaa keskittää huomion kaikkein tärkeimpään.

– Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja Hänen kaltaisuuteensa, ja Kirkko on Kristuksen ruumis, jonka jäseniä olemme. Nämä uskomme kulmakivet muuttuvat helposti teologisiksi fraaseiksi, jollei niitä pysähdy välillä pohtimaan. Eikö niissä ole ratkaisu kaikkiin haasteisiimme? Ajattelu ja pyrkimys ymmärrykseen, avoimuus, kohtaaminen ja keskustelu ovat välttämättömiä kristityn kilvoittelussa. 

Ymmärryksen lisääminen ja avoimuus edellyttävät myös erilaisuuden ja erilaisten mielipiteiden olemassaolon hyväksymistä, ja ennen kaikkea toisen ihmisen arvostamista.

– Erilaisuutta, erimielisyyttä ja ristiriitoja tulee aina olemaan. Se ei oikeastaan ole edes ongelma. Mielipiteistä ei kuitenkaan tulisi tehdä itselleen ideologiaa eikä identiteettiä, eikä toisesta ihmisestä vastustajaa, sillä nämä estävät rehellisen keskustelun. Meillä onkin keskusteleva, ajatteleva, moninaisuutta vaaliva ja tasa-arvoa kohti pyrkivä, ekumeeninen kirkko. Se on suuri ilon ja kiitollisuuden aihe, josta kannattaa pitää kiinni.

 

Pääkuva ylhäällä: 

– Meillä on keskusteleva, ajatteleva, moninaisuutta vaaliva ja tasa-arvoa kohti pyrkivä, ekumeeninen kirkko. Se on suuri ilon ja kiitollisuuden aihe, josta kannattaa pitää kiinni, Maura Ihatsu sanoo.

Jaa tämä juttu

Ajassa

12.5. kello 9.55 Pyhien isien sunnuntain liturgia, äitienpäivä (Avaa uuden sivuston)

19.5. kello 9.55 Helluntain liturgia, Pyhän Kolminaisuuden päivä (Avaa uuden sivuston)

26.5. kello 9.55 Kaikkien pyhien sunnuntain liturgia (Avaa uuden sivuston)

16.6. kello 9.55 liturgia (Avaa uuden sivuston)

30.6. kello 9.55 liturgia (Avaa uuden sivuston)

14.7. kello 9.55 liturgia (Avaa uuden sivuston)

28.7. kello 9.55 liturgia (Avaa uuden sivuston)

11.8. kello 9.55 liturgia (Avaa uuden sivuston)

14.8. kello 17 vigilia, Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen juhla, uspenie, Uspenskin katedraalin temppelijuhla (Avaa uuden sivuston)

15.8. kello 9.30 liturgia (Avaa uuden sivuston)Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen juhla, uspenie, Uspenskin katedraalin temppelijuhla (Avaa uuden sivuston)

18.8. kello 9.55 liturgia (Avaa uuden sivuston)

25.8. kello 9.55 liturgia (Avaa uuden sivuston)

8.9. kello 9.55 liturgia (Avaa uuden sivuston)

13.9. kello 17 vigilia, Kunniallisen ja eläväksitekevän Ristin löytämisen ja  ylentämisen juhla (Avaa uuden sivuston)

14.9. kello 9 liturgia, Kunniallisen ja eläväksitekevän Ristin löytämisen ja  ylentämisen juhla (Avaa uuden sivuston)

22.9. kello 9.55 liturgia (Avaa uuden sivuston)

29.9. kello 9.55 liturgia (Avaa uuden sivuston)

Kuvituskuva ylhäällä: Patriarkka Bartolomeoksen Suomen-vierailun aikana syyskuussa 2023 Uspenskin katedraali täyttyi ääriään myöten.

Jaa tämä juttu

Maailmalta

Runsas joukko Pohjois-Suomen seurakunnan ja Tampereen seurakunnan nuoria suuntaa Oulun hiippakunnan nuorten pyhiinvaellusmatkalle Pohjois-Makedoniaan. Mukaan lähtee yhteensä 24 nuorta ympäri hiippakuntaa, mukaan lukien kolme hiippakunnan nuorisovaltuuston jäsentä. Matkan hengellisenä johtajana toimii metropoliitta Elia sekä aikuisina vastuunkantajina hiippakuntasihteeri, diakoni Artturi Hirvonen, Tampereen seurakunnan kasvatustyöntekijä Lidija Cederström-Hänninen sekä kanttori Markus Hänninen.

Matkaohjelma on suunniteltu yhteistyössä paikallisen matkatoimiston kanssa. Matkan aikana vieraillaan lukuisissa luostareissa ja yövytään muun muassa Bigorskin pyhän Johannes Kastajan luostarissa sekä Pyhän Naumin luostarissa Ohridjärven rannalla kauniissa maisemissa.

Kysyttäessä miksi yhteinen nuorten matka on tärkeä, metropoliitta Elia korostaa Oulun hiippakunnan laajaa maantieteellistä aluetta:

– Hiippakuntamme nuoret harvoin saavat tavata muita ortodoksinuoria, ja yksi matkan tavoite onkin, että heidän ortodoksinen identiteettinsä vahvistuisi yhteisellä pyhiinvaelluksella. Siihen ainakin Balkanin seudun rikas luostariperinne antaa hyvät mahdollisuudet, kertoo metropoliitta Elia.

Isä esipaimen korostaa, että matkan tulevia kohokohtia ovat yhteiset jumalanpalvelukset ja Herran pyhään ehtoolliseen osallistuminen luostareissa.

Matkaa varten on saatu avustusta Oulun ortodoksisen hiippakunnan säätiöltä sekä Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry:ltä, jonka Instagram-tililtä voi seurata matkan etenemistä.

Jaa tämä juttu

Kulttuuri

Apokalyptiikka on uskonnollinen aatevirtaus, jossa maalataan tuhoa ja pelastusta. Pyhät ja pahat, valkeus ja pimeys käyvät suurta kamppailua voitosta. Apokalyptiikan jäljet näkyvät niin juutalaisuudessa, kristinuskossa kuin islamissa. Apokalyptiikasta on myös maallisia versioita.

Apokalypsi nyt! Perikadon politiikka -teos julkaistaan maanantaina 13.5.2024 klo 14.00–15.00 Helsingin yliopistossa, Metsätalo, Unioninkatu 40, sali 2. Tilaisuutta voi seurata myös Helsingin yliopiston Zoom-kanavan (Avaa uuden sivuston) kautta. 

Tilaisuudessa puheenvuorot pitävät Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro. julkaisun toimittajat TT, Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Niko Huttunen ja FT, Venäjän kulttuurihistorian dosentti Elina Kahla. Lopuksi puhuu Yhdysvaltain uskontopolitiikan asiantuntija Markku Ruotsila.

Uusi julkaisu johdattaa apokalyptiikan uskonnollisilta alkulähteiltä sen nykysovelluksiin Yhdysvalloissa, Venäjällä, islamilaisessa jihadismissa ja ympäristöajattelussa.

Yhdysvalloissa apokalyptiikka on maan poliittisen teologian perusasetus, joka on historiassa saanut yhä uusia muotoja. Sen kylkeen asemoituvat niin QAnon, salaliittoteoriat kuin teoriat liskokansasta.

Apokalyptinen venäläinen maailma -ideologia saarnaa vääjäämätöntä kärsimystä ja pyhää sotaa, Venäjän erityistä roolia taistella Pahan voimia vastaan maailmanlopun estämiseksi. Jäljet näkyvät Ukrainassa.

Islamilaisessa maailmassa läheisen lopun odotus on erittäin yleistä. Jihadistit hyödyntävät tätä uskoa luodakseen kiireen ja ehdottomuuden ilmapiiriä: nyt on taisteltava, sillä viimeinen tuomio on tulossa.

Ympäristökatastrofin maallistuneesta apokalyptiikasta esimerkin tarjoavat Pentti Linkola ja Günter Anders. Andersin mukaan ”silloinen [kristillinen] sanoma oli iloinen. Se sanoi: ’Tulevaisuus on jo alkanut.’ Nykyinen sanoma on sitä vastoin yksinkertaisesti kammottava. Se kuuluu: ’Tulevaisuudettomuus on jo alkanut.”

Apokalypsi nyt! Perikadon politiikka -teoksen kirjoittajat ovat Mika Aaltola, Niko Huttunen, Elina Kahla, Santeri KytönevaMarco NilssonVesa OittinenHeikki Pesonen, Markku Ruotsila ja Sakari Säynäjoki.

Julkaisu on osa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tutkimusjulkaisuja.

Apokalypsi nyt! -kirja tilattavissa Kirkon tutkimuksen ja koulutuksen MyGrano-verkkokaupasta (Avaa uuden sivuston)

Lisätietoja:
Elina Kahla, Helsingin yliopisto, elina.kahla@helsinki.fi (Avaa uuden sivuston)
Niko Huttunen, Helsingin yliopisto, niko.huttunen@helsinki.fi (Avaa uuden sivuston)

Jaa tämä juttu

Minisaarna

Herran taivaaseen astumisen aamupalveluksessa

Ylösnousemusevankeliumi III

(Mark. 16:9–20)

Evankeliumissa ylösnoussut Herra ilmestyy Magdalan Marialle, josta hän oli ajanut ulos seitsemän pahaa henkeä. Hän vie ylösnousemussanoman murheissaan itkeville opetuslapsille, mutta nämä eivät usko häntä.

Sitten Jeesus ilmestyy kahdelle opetuslapselleen, mutta toiset eivät usko heitäkään. Sitten Herra ilmestyy yhdelletoista opetuslapselleen heidän aterioidessaan, nuhtelee heidän epäuskoaan ja sydämensä kovuutta. Herra antaa heille käskyn mennä kertomaan evankeliumin sanomaa kaikkialle maailmaan, kastamaan ja tekemään tunnustekoja. Sitten Jeesus otetaan ylös taivaaseen ja hän istuu Isän oikealle puolelle. Herra toimii apostoliensa kanssa ja vahvistaa heidän julistuksensa monilla tunnusmerkeillä.

Kristuksen taivaaseenastuminen -ikoni
Kristuksen taivaaseenastumista kuvaava ikoni 1400-luvulta. Kuva: Wikimedia Commons

***

Ylösnousemususko vahvistui apostoleissa vähitellen. Vakuututtuaan siitä heistä tuli hyödyllisiä koko maailmalle.

Kirkko ja lukuisat kirkon pyhät ihmiset todistavat Jumalan ihmeistä, joita usko Kristukseen saa aikaan Jumalan armovoiman vaikutuksesta.

Kirkon jäseninä olemme osa apostolisen jatkumon todistusta. Jokaisella meistä on oma paikkamme kirkon jäsenten joukossa, kukaan ei ole tarpeeton.

Herran taivaaseen astumisen liturgiassa

(Ylösnousemusevankeliumi VI)

(Luuk. 24:36–53)

Evankeliumissa Jeesus ilmestyy opetuslapsilleen, toivottaa heille rauhaa, näyttää haavansa ja syö heidän kanssaan. Hän opettaa heille kuolemansa ja ylösnousemuksensa täyttäneen profeettojen ennustukset.

Jeesus lähettää oppilaansa julistamaan ilosanomaa kaikille kansoille, mutta kehottaa heitä odottamaan Pyhän Hengen lahjaa antamaa voimaa. Sitten Jeesus nousee heidän nähtensä ylös taivaaseen. Opetuslapset kumartuvat maahan ja osoittavat näin kunnioitustaan. Lupauksen täyttymistä odottaessaan he ylistävät Jumalaa Jerusalemin temppelissä.

***

Syömällä opetuslastensa kanssa Jeesus osoitti heille, että hän on todellisesti, ruumiillisesti ylösnoussut profeettojen todistama Vapahtaja. Opetuslapset saivat tehtävän kertoa tätä ilosanomaa koko maailmalle. Tehtävän toteuttamiseksi he tarvitsivat Pyhän Hengen voiman.

Tämän jälkeen Vapahtaja nousi ruumiillisesti taivaaseen ja kohotti ihmisyyden kirkkauteen, jotta mekin voisimme päästä Jumalan luo. Opetuslapset valmistautuivat Pyhän Hengen lahjan vastaanottamiseen pyhäkössä Jumalaa ylistäen.

Kirkko on Jumalan huone, Kristuksen ruumis, Pyhän Hengen asuinsija ja apostolien todistus. Jokaiselle, joka tahtoo löytää Vapahtajansa, esitetään kutsu tulla osalliseksi kirkon elämästä. Ihmisyytemme korottaminen alkaa Kristuksen luota, kirkon yhteydessä.

Jaa tämä juttu

Minisaarna

(Joh. 12:36–47)

Evankeliumissa Jeesus kehottaa epäuskoisia kuulijoitaan uskomaan valoon ja tulemaan valon lapsiksi. He eivät uskoneet häneen, vaikka näkivät monet tunnusteot. Näin toteutui profeetta Jesajan ilmoitus: heidän silmänsä olivat sokeita ja sydämensä paatunut, eivätkä he siksi kääntyneet ja parantuneet. Tämän Jesaja ilmoitti nähtyään edeltä Kristuksen kirkkauden. Monet valtaapitävistä uskoivat Jeesukseen, mutta koska he pelkäsivät oppineita, he eivät tunnustaneet uskoaan: he rakastivat ihmisten kunniaa enemmän kuin Jumalan antamaa kunniaa.

***

Evankeliumi kutsuu etsimään Jumalan antamaa kunniaa, ikuista elämää, sen sijaan, että etsisimme pelon vuoksi ihmisten antamaa arvostusta.

Uusi jumalallinen elämä syntyy kääntymällä Kristuksen puoleen. Siitä seuraa hengellinen parantuminen, todellisen ihmisyytemme alku.

Kirkko on sairaala, jossa rikkinäistä tehdään eheitä ja loukatuista jälleen vahvoja. Siksi myös kirkon yhteisönä – meistä jokaisen – tulee etsiä ennen kaikkea Jumalan kunniaa ja hänen laupiasta tahtoaan, sillä hengellinen sokeus turmelee sydänten lisäksi Kristuksen ruumista, kirkkoa. Kääntymys sen sijaan synnyttää uutta elämää.

Kristus nousi kuolleista!

Jaa tämä juttu

Minisaarna

(Joh. 12:19–36)

Evankeliumissa Jeesus kertoo opetuslapsilleen, että oli tullut hetki, jolloin Ihmisen Poika kirkastetaan. Vehnänjyvä putoaa maahan, kuolee ja tuottaa suuren sadon. Elämäänsä rakastavat kadottavat sen, mutta itsensä alttiiksi laittavat saavat osakseen ikuisen elämän. Jeesuksen palvelijoiden tulee seurata häntä.

Jeesus anoo Isää kirkastamaan nimensä hänessä. Ääni taivaasta sanoo näin tapahtuvan. Jeesus kertoo myös, miten tämän maailman ruhtinas syöstään pian vallasta. Kun Jeesus korotetaan maasta, hän vetää kaikki luokseen. Vielä nyt valo on heidän kanssaan vähän aikaa. Heidän tulisi kulkea valossa, ettei pimeys saisi heitä valtaansa ja uskoa häneen tullakseen valon lapsiksi.

***

Ihmisyyden korottaminen taivaaseen tapahtuu Jeesuksen ristin ja ylösnousemuksen perustalla. Jumalan lapseksi tullaan uskomalla Herraan ja seuraamalla häntä kaikissa elämänvaiheissa.

Vapahtaja kutsuu uskomaan häneen ja oppimaan hänestä elämän hyvinä päivinä, jotta synkimmällä hetkellä pimeys ei saisi ketään valtaansa. Tätä kutsutaan kilvoitustieksi. Tätä teitä kirkko ja sen jäsenet on kutsuttu kulkemaan.

Kristus nousi kuolleista!

Jaa tämä juttu

Minisaarna

(Joh. 11:47–57)

Evankeliumissa oppineet kokoontuvat pohtimaan, mitä tehdä Jeesukselle, joka teki paljon tunnustekoja ja jonka toimintaa pidettiin Rooman miehitysvallan vuoksi uhkaavana kansan tulevaisuudelle. Ylipappi Kaifaksen mukaan oli parempi, että yksi mies kuolee kuin koko kansa tuhoutuu. Tämän hän lausui ennustaen, että Jeesus kuolisi koko kansan ja maailman puolesta; kootakseen yhteen kaikki hajallaan olevat Jumalan lapset.

Tästä lähtien oppineiden tavoitteeksi tuli Jeesuksen surmaaminen, minkä vuoksi Jeesus ei voinut enää toimia täysin julkisesti. Monet etsivät Jeesusta pääsiäisjuhlan aikaan Jerusalemista. Oppineet olivat antaneet määräyksen ilmoittaa heille, jos joku tiesi Jeesuksen olinpaikan, jotta he voisivat pidättää hänet.

***

Jeesuksen ihmiseksi tulon tarkoitus oli ristinkuolema ihmisten elämän edestä. Näin hän kukistaisi kuoleman vallan.

Jeesuksen vastustajat toteuttivat tietämättään Jumalan profeettojen edeltä näkemiä asioita.

Mitä elämässä tapahtuukin, kaikki on Jumalan käsissä. Pahat asiat eivät ole Jumalan tahto eikä kenenkään pidä niitä tehdä, mutta Kaikkivaltias tuntee elämämme vaiheet. Osallisuus Kristukseen merkitsee osallisuutta Herraan, joka on kuollut edestämme ja antaa ikuisen elämän.

Kristus nousi kuolleista!

Jaa tämä juttu

Minisaarna

Sokeana syntyneen sunnuntain aamupalveluksessa

Ylösnousemusevankeliumi VIII

(Joh. 20:11–18)

Evankeliumissa Magdalan Maria itkee Herran tyhjällä haudalla, Enkelit kysyvät häneltä itkun syytä. Maria kertoo, että Herra on viety pois eikä hän tiedä, minne. Kääntyessään hän näkee Jeesuksen seisovan takanaan, mutta luulee tätä puutarhuriksi. Maria pyytää, että saisi Jeesuksen ruumiin takaisin viedäkseen sen pois.

Silloin Jeesus kutsuu Mariaa nimeltä. Maria tunnistaa hänet ja lausuu: Rabbuuni! Opettajani! Maria ei saa kuitenkaan vielä koskea Herraan, koska hän ei ole vielä noussut Isän luo. Jeesus kehottaa häntä kertomaan opetuslapsille, että hän tulisi nousemaan Isän ja heidän Isänsä luo. Maria rientää kertomaan tästä opetuslapsille.

***

Magdalan Maria itkee rakkaudesta Herraan, mutta saa suuren lohdutuksen, kun ylösnoussut Vapahtaja kutsuu häntä nimeltä.

Maria tunnustaa Jeesuksen opettajakseen, ja hänestä tulee Jeesuksen taivaaseen astumisen sanoman ensimmäisiä todistajia.

Itkiessämme sydämemme murheita tai syntejämme Jumalan edessä, ylösnoussut seisoo vierellämme ja kutsuu meitä nimeltä. Opettajamme ja Herramme on murheellisten lohdutus, ylösnousemus ja ilon antaja.

 

Sokeana syntyneen sunnuntain liturgiassa

(Joh. 9:1–38)

Evankeliumissa Jeesus parantaa syntymästään sokean, jonka sokeutta opetuslapset pitävät vanhempien synnin seurauksena. Jeesus kertoo, ettei tästä ollut kyse: niin tapahtui, jotta Jumalan teot tulisivat hänessä julki. Sitten Jeesus sanoo olevansa maailman valo.

Oppineet kuulustelevat parantunutta ja kiistelevät siitä, voiko Jeesus olla Jumalan mies parantaessaan sapattina. Parantunut kummeksuu, etteivät he tiedä, kuka Jeesus on, vaikka tämä paransi hänet. Oppineet ajavat miehen pois syyttäen tätä syntiseksi.

Jeesus kysyy parantamaltaan mieheltä, uskoiko hän Ihmisen Poikaan. Parantunut tunnustaa uskovansa Herraan ja kumartuu maahan.

***

Evankeliumin miehen elämänkohtalo paljastui Jumalan suunnitelmaksi, joka koitui hänen sielunsa pelastukseksi. Sairaus on silti kova koettelemus.

Sokean parantaminen ei lupaa meille parantumista jokaisesta sairaudesta tässä ajassa, mutta julistaa Herran myötätuntoa ja läsnäoloa kaikissa elämänvaiheissa ja -tilanteissa. Ne voivat johdattaa meidät Vapahtajan luo ja läheisyyteen.

Opetuslapset oppivat näkemään sairauden Jumalan laupeuden silmin. Hurskaina pidetyt taas lankesivat pois Jumalan mielisuosiosta väärien asenteidensa vuoksi. Hengellinen asenteissamme näkyvä sokeus on kavala sielun sairaus, jota jokaisen kristityksi itseään kutsuvan on varottava, ja josta Vapahtaja tuli meidät parantamaan. Todellinen valo on tullut luoksemme.

Kristus nousi kuolleista!

Jaa tämä juttu