Maailmalta

Tarton piispa Elija nukkui kuolonuneen – iankaikkinen muisto!

Viron apostolisesta ortodoksisen kirkon piiristä on kantautunut suru-uutinen. Tiistaina 17. joulukuuta iltapäivällä Herra kutsui luokseen pitkän ja raskaan sairauden uuvuttaman Tarton pyhitetyn piispan Elijan.

Julkaistu Julkaisua muokattu
Teksti: EAÕK, Susanna Somppi Kuva: Nikos Papachristou
Piispa Elija syntyi 11. toukokuuta 1977 Tartossa. Hän suoritti vuonna 2000 Tarton yliopiston teologian laitoksella kandidaatin tutkinnon ja maisterin tutkinnon kolme vuotta myöhemmin. Hän täydensi opintojaan Perugian, Pietarin, Voronezin ja Riian yliopistoissa.
Vuonna 2024 menehtynyt Tarton piispa Elija
Tarton piispa Elija menehtyi 17. joulukuuta 2024.
Uransa alussa hänet vihittiin diakoniksi 28. heinäkuuta 2006 ja pappismunkiksi 15. huhtikuuta 2007. Arkkimandriitan arvon hän sai 9. lokakuuta 2008.
Elija palveli Karksi-Nuiassa diakonina ja myöhemmin pappina. Syksystä 2007 talveen 2009 hän palveli pappina myös Arussaaressa. Kesäkuussa 2008 hänet valittiin Tarton piispaksi, ja piispaksi vihkimisen toimitti Tallinnan ja koko Viron metropoliitta Stefanos 10. tammikuuta 2009.
Kunnes uusi piispa valitaan, Tarton piispan sijaisena (locum tenens) toimii kirkon vihkimykseltään vanhin piispa, Tallinnan ja koko Viron metropoliitta Stefanos.

Arkkipiispa Elialta surunvalittelut

Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Elia esittää surunvalittelunsa metropoliitta Stefanokselle Suomen ortodoksisen kirkon verkkosivuilla (Avaa uuden sivuston):
– Viron veljeskirkon Tarton esipaimenen Eelijan siirtyminen tuonilmaisiin paljastaa meille sen näkymättömän siteen, joka yhdistää meidät toisiimme yli kaikkien rajojen. Tämä side ei tunne maantieteellisiä etäisyyksiä, kielimuureja tai edes ajan asettamia rajoja – se on side, joka ylittää kuoleman kynnyksen ja kantaa meitä kohti ikuisuutta.
Kun muistelemme poisnukkunutta esipaimenta, emme sure kuin ne, joilla ei ole toivoa. Päinvastoin, meille on annettu varmuus siitä, että kuolema on vain portti täydellisempään yhteyteen Kristuksen kanssa. Piispa Eelija astuu nyt siihen samaan pyhään rukouksen virtaan, jossa kaikki edesmenneet pyhät isämme ja äitimme ovat jo meitä odottamassa. Rukoilkaamme, että Kristus, meidän Jumalamme, joka on kukistanut kuoleman omalla kuolemallaan, ottaisi uskollisen palvelijansa sielun sinne, missä vanhurskaat lepäävät. Siellä, missä kipu, suru ja huokaukset väistyvät Jumalan kirkkauden äärettömän valon tieltä, ja missä elämä virtaa loppumattomana, muistuttaa arkkipiispa Elia muistosanoissaan.
Piispa Eelijan hautajaiset toimitetaan perjantaina 20. joulukuuta Tarton Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen katedraalissa (Magasini 1, Tartto). Suomen ortodoksista kirkkoa edustaa Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Markku Salminen. Liturgia alkaa klo 9 ja hautauspalvelus klo 11. Hautauspalveluksen jälkeen piispa Eelija haudataan Räpinän Pyhän Sakariaan ja Elisabetin kirkon pihaan, alttarin seinän viereen.
 
Iankaikkinen muisto!
 
Juttua on päivitetty 19.12.2024 klo 14:46 lisäämällä tieto hautajaisista.

Jaa tämä juttu

Maailmalta

Sisar Vassa korostaa ajan pyhittämistä – sekä arvostelee tiukasti patriarkka Kirilliä

Arkkipiispa Elian Rooman-matkalla outo käänne: satunnaista kohtaamista hyödynnettiin disinformaatiossa

Tarton piispan vihkimys toimitettiin pyhän Platon Tallinnalaisen muistopäivänä
Näytä kaikki
Arki & ihmiset

Joulun odotusta hoivakodissa: Milo-koira pukeutuu punaiseen nuttuun, ja kotikirkkoon pääsee vaikka pyjamassa

Ortodoksisessa Hoivakoti Helenassa kuljetaan rauhaisin askelin kohti joulun juhlaa. Suurelle osalle asukkaista jumalanpalvelukset ovat erottamaton osa hyvää hoitoa.

Julkaistu Julkaisua muokattu
Teksti: Mari Vainio, Susanna Somppi Kuva: Hoivakoti Helenan arkisto

Hoivakoti Helena sijaitsee Helsingin Vallilassa, pääkaupungin suurten teiden liittymäkohdassa. Yli satavuotiaan talon edestä autojen virta kulkee valtoimeen Lahden moottoritielle ja toisaalle kohti Tuusulan väylää. Liikenne on jatkuvaa, kaupungin meno ja melske ei lopu koskaan. Samassa kiinteistössä sijaitsee myös hoivakodin kotikirkko.

Hoivakoti Helenassa on kuitenkin aina rauhallinen tunnelma. Sen neljässä ryhmäkodissa kuljetaan juuri nyt levollisesti kohti joulua. Tulevasta juhlasta muistuttaa jouluiseksi koristeltu ympäristö. Ulkona loistavat jouluvalot, kyntteliköt ikkunalla, joulukuusi ja koristeet kuljettavat kohti valon juhlaa.

– Joulu on erityisen lempeää aikaa. Sen tunnelmaa tuetaan yhteisellä tekemisellä, erilaisilla vierailuilla ja konserteilla. Niistä iloitsevat niin asukkaat, heidän omaisensa kuin me työntekijätkin, kertoo Hoivakoti Helenan laatu- ja kehitysjohtaja Anna Tchervinskij.

Hoivakoti Helenan joulukoira ilahduttaa vanhuksia
Hilma Piipponen, 96, pitelee "joulukoiraa" eli kääpiövillakoira Miloa, joka on sonnustautunut asianmukaisesti punaiseen nuttuun.

Muusikot Riku Salminen ja Jussi Miilunpalo ovat jo soittaneet hoivakodissa joululauluja. Maa on niin kaunis -laulu kaikui konsertin lopuksi yhdessä laulaen. Ennen joulua nautitaan vielä Uspenskin katedraalin mieskuoron ja Pyhän Kolminaisuuden kirkon (Troitsan) kuoron joulukonserteista.

Vaikka Helena-koti on ensikädessä venäjänkielisen ja ortodoksisen perinteen säilyttämiseen erikoistunut hoivakoti, tekee se yhteistyötä myös muun muassa läheisen luterilaisen Paavalin seurakunnan kanssa, joka ennen joulua toimittaa hoivakodissa hartaushetken. Ja välillä kajautetaan vielä haitari soimaan. Kodin asukkaiden rakastama hanuristi Lilja Melnikova laulattaa joululauluja suomeksi ja venäjäksi.

Joulu on kaikkien kristittyjen juhla, mutta Hoivakoti Helenassa asukkaille tärkeimpiä ovat ortodoksiset jumalanpalvelukset, jotka toimitetaan omassa talossa, Pyhien marttyyrien Veran, Nadezhdan, Ljubovin ja heidän äitinsä Sofian kunniaksi pyhitetyssä kotikirkossa.

– Jouluaattona kirkossa toimitetaan vigilia ja liturgia joulupäivänä, jolloin ortodoksit pääsevät jakamaan yhdessä myös Pyhän Ehtoollisen.

– Juhlava joululounas nautitaan aattona. Joulupaastoa ei hoivakodissa erityisesti huomioida. Monella iäkkäällä asukkaalla on aliravitsemuksen vaara, ja heidän kanssaan seurataan tarkasti viranomaisten ravinto-ohjeistuksia. Kuitenkin viikoittain keskiviikko ja perjantai ovat kala- ja kasvispäiviä.

Ennen joulua leivotaan yhdessä – vietetään oikein leivontaviikkoa! Silloin pyöritellään porukalla pipareita ja torttuja. Mukana on usein myös vapaaehtoisia työntekijöitä, jotka ovat tärkeä osa Hoivakoti Helenan yhteisöä.

– Vapaaehtoiset käyvät luonamme viikoittain. He ulkoilevat asukkaiden kanssa, juttelevat ja pitävät seuraa, saattavat vaikeasti liikkuvia asukkaita palveluksiin ja konsertteihin, Tchervinskij mainitsee kiitollisena.

Vanhus leipoo piparkakkuja hoivakoti helenassa
89-vuotias Ekaterina Tikki paneutuu piparkakkujen leivontaan antaumuksella.

Monella vapaaehtoisella on ollut aiemmin joku läheinen Hoivakoti Helenassa. Paikka ja sen kirkon jumalanpalvelukset ovat tulleet arvokkaaksi osaksi elämää.

– Hoivakoti on tunnelmaltaan niin kodinomainen, että monista tuntuu kuin tulisi oman perheen luo.  

Joulupukki tai Pakkasukko ei tänä vuonna paikalle ehdi, mutta omaiset vierailevat vanhusten luona.

– Usein he ovat mukana konserteissa ja palveluksissa. Ystävät ja perheenjäsenet tuovat läheiselleen joulukukkia, suklaata, pieniä lahjoja ja luovat näin osaltaan joulun tunnelmaa.

Lisäksi vapaaehtoiset VHYS:n (Venäläinen hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa ry) naistoimikunnan naiset ovat neuloneet jokaiselle asukkaalle lahjaksi villasukat.

Ortodoksista jumalanpavelusta toimitetaan hoivakodissa
Jumalanpalvelukset kuuluvat monelle vanhukselle oleellisena osana hyvään hoitoon. Muun muassa hengellisistä tarpeista on hyvä mainita hoitotahdossa.

Omaisten luo ei moni asukas enää lähde.

– Asukkaiden kunto on heikko, he ovat kovin hauraita. Vastuu heidän liikkumisestaan kotona tuntuu pelottavalta. On helpompi viettää joulua Hoivakoti Helenan hoivaa tukevassa ympäristössä.

Kuitenkin perheiden kanssa tehdään mahdollisimman paljon yhteistyötä. Hoivakodissa toivotaan, että omaiset olisivat mahdollisuuksien mukaan mukana hoitosuunnitelmien laatimisessa ja kertoisivat omat toiveensa vanhusten hoidosta.

Hoitotahtoa noudatetaan tarkoin

Anna Tchervinskij haluaa pitää kiinni siitä, että hoivakoti Helenan asukkaat voivat vaalia omaa ortodoksista perintöään. Asukkaiden joukossa on paitsi venäjänkielisiä ja ortodokseja, myös suomenkielisiä ja luterilaisia.

– Kaikkien hoitotahtoa noudatetaan, vakuuttaa Tchervinskij.

Hoivakotia ylläpitää Pyhän Helenan säätiö. Hoivakodissa on neljä ryhmäkotia ja oma valmistuskeittiö. Kahden hengen huoneessa voi asua pariskuntakin.

– Luin taannoin artikkelin, jossa esiteltiin luksushoivakotia, ja ajattelin, että eihän tuo juurikaan eroa Hoivakoti Helenasta. Meillä on paitsi ortodoksinen kotikirkko ja juhlasali, myös viihtyisä saunaosasto – ehkä ei ihan spa-tasoa, mutta varsin viihtyisä kuitenkin, kehaisee säätiön puheenjohtaja Jefim Brodkin. Hänet tunnetaan myös Helsingin ortodoksisen seurakunnanvaltuuston puheenjohtajana.

Kun media puskee ulos päivästä toiseen masentavia uutisia vanhustenhoidon tilasta. Miten tällaiseen paikkaan sitten oikein pääsee? Brodkin huokaisee hiukan.

– Juuri tässä astutaan sote-viidakkoon. Lyhyesti sanottuna meille tullaan hyvinvointialueen kautta, ja tiettyjen kriteereiden pitää tällöin täyttyä, kuten että vanhus ei selviydy enää kotonaan edes kotihoidon turvin. Meille ei siis ole ohituskaistaa – mutta sitten taas omalla kustannuksella voi tietysti ostaa myös hoivakotipalvelua, Brodkin selittää.

Alkusysäyksenä toimii yhteydenotto oman hyvinvointialueen vanhusten hoidosta vastaavaan henkilöön. Toki vanhus voi itse toivoa pääsyä nimenomaan Hoivakoti Helenaan, ja toiveen voi kirjata myös hoitotahtoon.

– On varmastikin kaikille osapuolille hyvä ratkaisu, jos ja kun venäjänkielisiä vanhuksia ohjataan meille, koska täällä hoitajat osaavat venäjää. Monet asukkaat ovat tosin kaksikielisiä, mutta yleensä muistin heikentyessä jäljelle jää oma äidinkieli, sanoo Anna Tchervinskij.

Hoivakodin esitteessä mainitaan, että kullekin asukkaalle laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma, ja että jokaisella vanhuksella on nimetty omahoitaja.

Hoivakoti Helenassa järjestetään konsertti 2024
Hoivakoti Helenassa järjestetään myös konsertteja. Vanhuksia viihdyttämässä kävivät laulaja Riku Salminen ja pianosäestäjä Jussi Miilunpalo.

Suurin osa muistisairaita vanhuksia

Asiakaskunta koostuu noin 95-prosenttisesti muistisairaista. Pyörätuolissa istuen musiikkia kuuntelee tutun näköinen henkilö: ikonimaalari Liisa Kuningas, jota haastateltiin Aamun Koittoon 2023.

Kuningas sanoo viihtyvänsä hoivakodissa hyvin, ja sama pätee mitä ilmeisimmin myös Oksana-sairaanhoitajaan, joka on työskennellyt samassa paikassa 27 vuotta.

– Se kertoo varmasti jo aika paljon, etten ole vaihtanut työpaikkaa. Itse asiassa tämä ei ole niinkään työpaikka, vaan toinen koti, Oksana sanoo.

Sitten hän alkaa asetella Liisan hartiahuivia yhteiskuvaa varten.

Vaikka rauhallisen joulun odotuksen aikana asiaa on vaikea kuvitella, silti ortodoksisen maailman kahtiajako heijastuu omalla tavallaan myös tähän hetkeen. Moskovan patriarkaatin ja Ekumeenisen patriarkaatin välirikko on todellisuutta – samoin kuin Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, jota Moskovan patriarkaatti on asettunut tukemaan päämiehensä, patriarkka Kirillin johdolla.

Nykyään edellä mainittujen kirkkokuntien välillä ei ole ehtoollisyhteyttä.

– Se on surullista, niin surullista. Ja se koskee meitä kaikkia (ortodokseja), Anna Tchervinskij sanoo.

Sen sijaan Tchervinskij vakuuttaa, että kaikki halukkaat hoivakodin asukkaat saavat mahdollisuuden osallistua kotikirkon jumalanpalveluksiin ja ehtoolliseen niin halutessaan. Jumalanpalveluksia ja sakramentteja toimittaa isä Markus Kinkki.

– Jos hoitaja sanoo, että asukkaan pukeutuminen on huonona päivänä vaivalloista, niin vastaan, että asukas voi osallistua kotikirkon palvelukseen vaikka pyjamassa. Asu ei ole tärkeä, vaan se, että heidän hoitotahtoaan kunnioitetaan – ja monet ovat kirjanneet siihen nimenomaan halunsa osallistua ortodoksisen uskon harjoittamiseen.

Jefim Brodkin kertoo, että vaikka Hoivakoti Helenan kirkko ei ole Helsingin seurakunnan kirkko, se on osa Suomen ortodoksista kirkkoa ja toimii kanonisesti arkkipiispa Elian alaisuudessa. Hoivakodissa on käytössä Suomen ortodoksisen kirkon noudattama kalenteri, ja jumalanpalvelukset toimitetaan kuten missä tahansa seurakuntakirkossa. Jumalanpalveluksissa käytetään suomea ja kirkkoslaavia, koska asukkaissa on sekä suomen- että venäjänkielisiä.

Asukkaita ei jaotella sen mukaan, ovatko he kenties Helsingin ortodoksisen seurakunnan, Moskovan patriarkaatin alaisen Pyhän Nikolaoksen seurakunnan tai minkään Suomen seurakunnan jäseniä.

– Kaikki ovat meille tervetulleita niin asukkaiksi tai vierailemaan – riippumatta siitä, mihin kirkkoon tai seurakuntaan kuuluu tai on kuulumatta, Brodkin sanoo.

Työvoimaa on tarjolla

Annan mukaan Hoivakoti Helenassa ei kärsitä työvoimapulasta.

– Meille tarjoutuu töihin sekä venäläistaustaisia että ukrainalaisia hoitajia. Usein heille tulee yllätyksenä, että venäjän kieltä osaavina ja lähtömaansa ammatin perusteella he eivät voikaan sujahtaa tänne hoitotyöhön noin vain, vaan niin koulutuksen kuin kielitaidonkin täytyy olla kunnossa ja täyttää esimerkiksi Valviran kriteerit. Meillä työkieli on suomi, ja esimerkiksi kaikki potilaskirjaukset tehdään suomeksi.

Ortodoksisuus näkyy myös keittiön ruokalistalla: sen suunnittelussa huomioidaan paitsi vuoden kierto satokausineen, myös ortodoksisen kirkon juhlat ja paastoajat – toki asukkaille sopivalla tavalla. Ruokalistalta löytyy usein vanhuksille tuttuja, perinteisiä ruokia niin suomalaisesta kuin venäläisestäkin makumaailmasta.

Jotain kertonee sekin, että Hoivakoti Helena sijoittui Helsingin jaetulle ensimmäiselle sijalle THL:n valtakunnallisessa Kerro palvelustasi -asiakastyytyväisyyskyselyssä. Hoivakoti kertoo kuulumisistaan aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa.

Kääpiövillakoira Milo on hoivakodin vanhuksen sylissä
Elena Yurnevan, 76, sylissä viihtyy kääpiövillakoira Milo, joka puolestaan on saavuttanut kunnioitettavan kahdeksan vuoden iän.

Lucia vierailee tammikuussa

Uusi vuosi vaihtuu asukkaille vähän kuin huomaamatta. Nukkumaan mennään aikaisin ja toivotaan, ettei kotia ympäröivä kaupungin humu ja hälinä häiritse unta. Monen muistisairaan ajatukset kulkevat enemmän menneen kuin tulevan luo.

Tammikuun alussa 3.1. Suomen Lucia vierailee hoivakodissa ja teofanian juhlana toimitetaan kirkossa jälleen vigilia ja liturgia. Juuri jumalanpalveluksia ja hengellisiä keskusteluja asukkaat toivovat kaikkein eniten. Oma ortodoksinen kirkko ja sen traditiot ovat tärkeitä.

Toiveet toteutuvatkin tulevana vuonna: 14.1. 2025 lähtien alkavat seurakunnan toimittamat viikoittaiset jumalanpalvelukset Hoivakoti Helenan kirkossa tiistaisin klo 09.30, mikä on suuri ilo. Kaikki ovat tervetulleita mukaan.

Kristus syntyy – kiittäkää!

Pääkuva ylhäällä: 90-vuotias Pirkko Leukkunen eläytyy joulutunnelmiin ahkerien apulaisten kanssa.

Jaa tämä juttu

Arki & ihmiset

Unelmien aika tulee vielä – juuri nyt ukrainalainen Oksana Horbanova elää päivän kerrallaan

Esteetön ja tuoksuton liturgia päätti Lauran ”erämaavaelluksen”

Ortodoksinen moottoripyöräpyhiinvaellus suuntautuu Viroon toukokuussa – ilmoittaudu mukaan!
Näytä kaikki
Minisaarna

Minisaarnat 16.-31.12.2024: Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymä

Minisaarnat loppuvuodeksi on laatinut isä Marko Mäkinen.

Julkaistu Julkaisua muokattu
Teksti: Marko Mäkinen Kuva: Dan Lundberg/Wikimedia Commons

Maanantai 16.12.2024 

Luukkaan neljännentoista viikon maanantai

(Mark. 9:42‒10:1)
Evankeliumissa Jeesus sanoo, että ihmiselle, joka johdattaa lankeemukseen yhdenkin näistä vähäisistä, jotka uskovat häneen, on parempi joutua heitetyksi mereen myllynkivi kaulassa.

Jos käsi, jalka tai silmä viettelee, on parempi katkaista tai repäistä se pois, jotta voisi päästä käsi-, jalka- tai silmäpuolena sisälle elämään eikä joutuisi helvetin sammumattomaan tuleen.

Jokainen suola suolataan tulella, ja suola on tarpeellista. Jos suola menettää suolaisuutensa, sillä ei voi enää suolata. Jokaisella tulee olla tämä suola itsessään, ja jokaisen tulee elää sovussa toinen toisensa kanssa.

Tämän kerrottuaan Jeesus lähti Juudean alueelle. Suuri ihmisjoukko seurasi häntä, ja Jeesus opetti heitä tapansa mukaan.

***

Opetuslapset olivat aiemmin kiistelleet siitä, kuka heistä on suurin. Nyt Jeesus opettaa, että heidän pitää elää sovussa keskenään .

Keskinäistä yhteyttä vahingoittava asenne viettelee toiset pois Jumalan luota. Puhe eri ruumiinjäsenten repimisestä on vertauskuva, joka tarkoittaa kiusausten torjumista vaikeuksista välittämättä.

Puhe suolasta tarkoittaa sopuisaa elämää, sillä se saa uskonyhteyden säilymään. Jeesus kutsuu meitä muuttamaan asenteitamme, että löytäisimme perille Jumalan valtakuntaan, auttaisimme myös toisia löytämään perille ja kasvaisimme todellisesti kirkoksi

(Tämä Raamatun lukujakso on nimetty sunnuntaisin luettavien Luukkaan evankeliumin jaksojen mukaan, mutta arkipäivinä luetaan Markuksen evankeliumia.)

Tiistai 17.12.2024

Luukkaan neljännentoista viikon tiistai (Mark. 10:2‒12)

Evankeliumissa Jeesuksen luo tulee kirjanoppineita, jotka koettelivat Jeesusta kysymällä, saako mies hylätä vaimonsa. Jeesus kysyy, mitä Mooses on säätänyt. He vastaavat Mooseksen antaneen luvan kirjoittaa erokirjan vaimon hylkäämiseksi. Jeesus sanoo Mooseksen antaneen tämän säädöksen heidän kovasydämisyytensä takia.

Jumala kuitenkin loi alussa ihmisen mieheksi ja naiseksi. Kun mies jättää vanhempansa ja liittyy vaimoonsa, he tulevat yhdeksi lihaksi. Jumalan yhdistämää ei ihmisen tule erottaa.

Opetuslapset kysyvät tästä jälkeenpäin Jeesukselta yksityisesti. Jeesuksen mukaan se, joka hylkää vaimonsa ja menee naimisiin toisen kanssa, on avionrikkoja ja tekee väärin vaimoaan kohtaan. Sama koskee vaimoa.

***

Jeesus opettaa, että avioliitossa mies ja nainen tulevat yhdeksi. He luopuvat entisestä, mutta saavat kaiken, kun heistä tulee yksi. Kirkon opettajat pitävät tätä kuvana Jumalaan liittymisestä.

Jeesus kehottaa uskollisuuteen avioliitossa. Hän nimeää uskottomuuden (ja siihen rinnastettavat asiat) avioeron perusteeksi.

Jeesus kutsui kovasydämisiä kirjanoppineita katumukseen. Olipa väärä tekomme mikä tahansa, mielenmuutos ja katumus alkaa siitä, että havahdumme ja näemme tehneemme väärin toista kohtaan. Katumalla palaamme Jumalan yhteyteen ja korjaamme sen mikä on korjattavissa.

(Tämä Raamatun lukujakso on nimetty sunnuntaisin luettavien Luukkaan evankeliumin jaksojen mukaan, mutta arkipäivinä luetaan Markuksen evankeliumia.)

Keskiviikko 18.12.2024

Luukkaan neljännentoista viikon keskiviikko

Jumalan valtakunta kuuluu lasten kaltaisille

(Mark. 10:11‒16)

Evankeliumissa Jeesus sanoo puolisonsa hylkäämisen ja avioitumisen toisen kanssa ilman perusteltua syytä olevan aviorikos.

Kun Jeesuksen luo tuodaan opetuslapsia, jotta hän siunaisi heidät, opetuslapset moittivat tuojia. Jeesus närkästyy ja kehottaa, että he sallisivat lasten tulla hänen luokseen estelemättä: lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta. Siksi se, joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan kuin lapsi, ei pääse sinne. Jeesus ottaa lapset syliinsä ja siunaa heidät.

***

Jeesus korostaa avioliiton arvoa ja perhe-elämän merkitystä. Siksi myös kirkolle avioliitto on erityisen tärkeä ja arvokas kutsumus, vaikka ei ainoa elämäntapa.

Parhaimmillaan matka kohti Jumalan valtakuntaa alkaa lapsuudesta. Kirkko onkin kutsuttu vaalimaan lasten hyvinvointia ja evankeliumin mukaista opetusta.

Jeesus kutsuu meitä oppimaan lapsilta, että mekin voisimme tulla osallisiksi Jumalan valtakunnasta. Lapsen vilpittömällä mielellä Jeesuksen luo tulevat saavat häneltä erityisen siunauksen.

(Tämä Raamatun lukujakso on nimetty sunnuntaisin luettavien Luukkaan evankeliumin jaksojen mukaan, mutta arkipäivinä luetaan Markuksen evankeliumia.)

Torstai 19.12.2024

Luukkaan neljännentoista viikon torstai

Materian sokaiseman on vaikea päästä Taivasten valtakuntaan

(Mark. 10:17‒27)

Evankeliumissa eräs mies polvistuu Jeesuksen eteen ja kysyy, mitä hänen tulisi tehdä periäkseen iankaikkisen elämän. Jeesus muistuttaa Jumalan käskyjen noudattamisesta. Mies kertoo noudattaneensa niitä nuoruudestaan lähtien. Jeesus katsoo miestä rakastaen ja sanoo, että häneltä puuttuu yksi asia: hänen pitää mennä, myydä omaisuutensa ja antaa rahat köyhille voittaakseen aarteen taivaassa ja sitten seurata häntä. Mies synkistyy ja lähtee pois surullisina, sillä hänellä on paljon omaisuutta.

Jeesus sanoo opetuslapsilleen, että paljon omistavien ja omaisuuteensa luottavien on vaikea päästä Jumalan valtakuntaan. Siksi kamelin on helpompi mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan. Opetuslapset ovat ihmeissään ja kysyvät, kuka sitten voi pelastua. Jeesus sanoo sen olevan ihmiselle mahdotonta, mutta Jumalalle kaikki on mahdollista.

***

Rikkaan miehen luottamus omaisuuteensa oli niin suurta, että se esti häntä seuraamasta Jeesusta. Siksi Herra kutsui häntä köyhyyskilvoitukseen.

Maalliset asiat voivat tulla pelastuksen esteeksi. Opetuslapset ihmetellessä kuka sitten voi pelastua, Jeesus kertoo, että kaikki on Jumalan vallassa.

Jotkut kirkon pyhät ihmiset ovat rikkaudestaan luopuen antautuneet kilvoittelemaan köyhyydessä, toiset ovat palvelleet rikkauksillaan Jumalaa ja lähimmäisiä. He ovat esimerkkinä meille vastanneet myöntävästi Jumalan rakkauden kutsuun ja seuranneet Herraa.

(Tämä Raamatun lukujakso on nimetty sunnuntaisin luettavien Luukkaan evankeliumin jaksojen mukaan, mutta arkipäivinä luetaan Markuksen evankeliumia.)

Perjantai 20.12.2024

Luukkaan neljännentoista viikon perjantai

Kristuksen syntymän esijuhla

(Mark. 10:23‒32)

Evankeliumissa Jeesus kertoo, miten vaikeaa paljon omistavien on päästä Jumalan valtakuntaan. Siksi kamelinkin on helpompi mennä neulansilmästä kuin rikkaan pelastua. Opetuslasten ihmetellessä kuka sitten voi pelastua, Jeesus sanoo kaiken olevan Jumalalle mahdollista.

Pietari kysyy, miten heidän käy, sillä he olivat luopuneet kaikesta Jeesusta seuraten. Jeesus sanoo, että jokainen, joka hänen ja evankeliumin tähden on luopunut talostaan tai perheenjäsenistään tai puolisostaan, saa takaisin satakertaisesti jo tässä maailmanajassa; uusia perheenjäseniä ja peltoja, vaikka kohtaa myös vainoja, ja tulevassa ajassa iankaikkisen elämän. Monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi. Nämä sanat herättävät opetuslapsissa ja muissa ihmisissä hämmennystä.

***

Jeesuksen seuraaminen voi tarkoittaa sitä, että läheiset hylkäävät, jopa vainoavat. Tästä kertovat monien pyhien ihmisten elämäkerrat.

Jeesusta seuraten ihmisen voittaa satakertaisesti jo tässä ajassa. Lopulta hän saa omakseen ikuisen elämän.

Meitä kutsutaan seuraamaan Jeesusta rohkeasti ja pelkäämättä, tulemaan viimeisiksi, jotta hän tekisi meistä ensimmäisiä. Vapahtaja pitää omistaan huolen ja antaa hyviä lahjoja sekä tässä että tulevassa elämässä.

(Tämä Raamatun lukujakso on nimetty sunnuntaisin luettavien Luukkaan evankeliumin jaksojen mukaan, mutta arkipäivinä luetaan Markuksen evankeliumia.)

Lauantai 21.12.2024

Luukkaan neljännentoista viikon lauantai

Kristuksen syntymää edeltävä lauantai

Päivän teksti

(Luuk. 16:10‒15)

Evankeliumissa Jeesus kutsuu vähäisessä luotettavaa luotettavaksi myös paljossa samoin kuin vähässä vilpillistä vilpilliseksi paljossa. Jos he eivät hoida hyvin väärää rikkautta, kuka uskoisi heille todellista, ja jos he eivät luotettavasti hoida toisen omaisuutta, kuka antaisi heille heidän omansa. Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Toista rakastaessaan hän halveksii toista. Siksi kukaan ei voi palvella Jumalaa ja mammonaa.

Ne oppineet, jotka olivat rahanahneita, ivailevat Jeesusta. Hän sanoo heidän olevan ihmisten edessä hurskaita, mutta Jumala näki heidän sydämensä. Ihmisten edessä arvokas on Jumalalle iljetys.

***

Jeesus suuntasi sanansa vastustajilleen ja paljasti heidän asenteensa. Heistä oli tullut omaisuutensa ja hurskaan asemansa vankeja, vaikka heidän piti olla Jumalan palvelijoita.

He yrittivät palvella kahta herraa ja näin päätyivät hylkäämään elämän Herran. Heistä tuli hurskaita vain ulkoisesti ilman sydäntä.

Jeesus kutsuu myös meitä etsimään todellista sydämen hurskautta ilman hurskauden näyttelemistä, ja palvelemaan Herraa.

Sunnuntai 22.12.2024

Kristuksen syntymän esijuhla

Pyhien isien sunnuntai

(Matt. 1:1‒25)

Evankeliumissa kuvataan ensiksi Jeesuksen polveutumista Daavidin suvusta. Sitten kerrotaan, miten Joosef aikoo hylätä kihlattunsa, mutta Herran enkeli kertoo Marian olevan raskaana Pyhästä Hengestä. Maria synnyttäisi pian pojan, jonka nimeksi tulee antaa Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä. Näin täyttyvät profeettojen lupaukset.

Siksi Jeesusta kutsutaan myös nimellä Immanuel, Jumala meidän kanssamme. Tämän kuultuaan Joosef avioituu Marian kanssa ja antaa lapselle nimen Jeesus.

***

Jeesus polveutuu lupauksen mukaan Daavidista. Jeesuksen nimi merkitsee pelastajaa. Hänessä Jumala on kanssamme. Hän todellinen ihminen ja todellinen Jumala.

Pelastus toteutui Jumalan Pojan syntyessä ihmiseksi. Neitsyt Maria ja Joosef suostuivat Jumalan tahtoon ja osallistuivat Jumalan työhön.

Jumala huolehtii pelastuksestamme ja kutsuu tavallisia ihmisiä – yksinäisiä ja perheellisiä, eronneita ja uusperheessä eläviä – tulemaan Kristuksen palvelijoiksi. Olemme Kristuksen syntymää yhdessä juhlivaa Jumalan kansaa. Joulun ihme kutsuu muistamaan toisia, sillä onhan Jumala muistanut meistä jokaista.

Maanantai 23.12.2024

Luukkaan viidennentoista viikon maanantai

Kristuksen syntymän esijuhla

(Mark. 10:46‒52)

Evankeliumissa Jeesus kohtaa sokean kerjäläisen Bartimaioksen, Timaioksen pojan. Kun hän kuulee, että ohikulkija on Jeesus Nasaretilainen, hän alkaa huutaa: ”Jeesus, Daavidin Poika, armahda minua!” Muut käskevät miestä vaikenemaan, mutta tämä huutaa entistä kovemmin.

Jeesus pysähtyy ja kehottaa hakemaan miehen luokseen. Jeesus kysyy mitä hän toivoi. Mies pyytää, että saisi jälleen näkönsä. Jeesus sanoo: ”Mene, uskosi on pelastanut sinut.” Mies paranee täysin ja lähtee kulkemaan Jeesuksen mukana.

***

Kirkon opettajat eivät pidä sokean parantamista ainoastaan fyysisen ja ajallisen vamman korjaamisena, vaan myös langennen ihmisyyden parantamisena.

Jeesuksen puoleen kääntyminen, kohtaaminen hänen kanssaan, avasi silmät. Tämä tapahtui Herran sanojen voimasta.

Jeesus paransi myös hengellisen sokeuden ja mies lähti seuraamaan Herraa. Tälle uskon matkalle Jeesus kutsuu myös meitä, jotka olemme osallisia langenneesta ihmisyydestä. Siksi anomme Vapahtajan sanaa odottaen: Herra, armahda minua!

(Teksti on sama kuin Matteuksen seitsemännentoista viikon maanantain evankeliumi. Tämä raamatunlukujakso on nimetty sunnuntaisin luettavien Luukkaan evankeliumin jaksojen mukaan, mutta arkipäivinä luetaan Markuksen evankeliumia.)

Tiistai 24.12.2024

Jouluaatto

Ehtoopalveluksessa tai liturgiassa

(Luuk 2:1‒20)

Evankeliumissa keisari Augustus käskee toimittaa verollepanon koko valtakunnassa. Joosef ja Maria lähtevät verollepanoa varten kotikaupunkiinsa Daavidin Betlehemiin. Maria synnyttää ja kapaloi lapsensa seimeen, sillä heille ei ollut tilaa majatalossa.

Yöllä paimenille ilmestyy enkeli ja ilmoittaa ilosanoman koko maailman Vapahtajan syntymästä ja kehottaa heitä menemään seimen luo. Enkelijoukko ylistää: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.

Paimenet rientävät Betlehemiin ja kertoivat mitä lapsesta oli sanottu. Maria kätkee kuulemansa sydämeensä ja paimenet palasivat takaisin kiittäen ja ylistäen Jumalaa.

***

Koko maailman Valtias ja Vapahtaja syntyy ihmisten keskelle vaatimattomaan talliluolaan ja asetetaan kapaloituna eläinten ruokakaukaloon.

Tavalliset paimenet työssään saavat enkelien ilotervehdyksen ja kohtaavat vastasyntyneet Vapahtajan.

Ketään ei ole unohdettu. Vapahtaja on saapunut: Kristus syntyy, kiittäkää!

Keskiviikko 25.12.2024

Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymä

(Matt. 2:1–12)

Evankeliumissa idästä saapuneet tietäjät kysyvät Herodekselta, missä on äsken syntynyt juutalaisten kuningas, jonka tähden he näkivät taivaalla. Herodes ja kansa pelästyvät uutista. Oppineet kertovat, että hallitsijan on profeetan mukaan määrä syntyä Juudean Betlehemissä.

Herodes haluaa saada asiasta selkoa ja lähettää tietäjät matkaan. Tähti opastaa heidät Vapahtajan syntymäpaikalle. Suuri ilo valtaa heidät, kun he kohtaavat Marian ja lapsen. He kumartuvat maahan ja antavat vastasyntyneelle Kuninkaalle lahjaksi kultaa, suitsuketta ja mirhaa.

Jumala varoittaa tietäjiä unessa palaamasta enää Herodeksen luo.

***

Kristuksen syntymä Neitsyt Mariasta kertoo Jumalan ilmestymisestä ihmisten keskelle. Koko maailman Luoja on tullut maailmaansa.

Ensimmäisten joukossa vastasyntynyttä Vapahtajaa kumartavat kaukaisesta maasta tulleet tietäjät. Tämä ennakoi koko maailman pelastusta.

Joulun ihme kutsuu meitä kumartamaan Herraa, joka ihmisrakkaudessaan tulee käsin kosketeltavaksi. Sielunvihollisen, kuoleman ja synnin vallan kukistamisen aika koitti Jumalan Pojan ihmiseksi syntymässä. Valtias tahtoo asettua myös meidän ihmisyytemme majaan. Lapsi on syntynyt jokaista ihmistä varten.

Kristus syntyy, kiittäkää!

Torstai 26.12.2024

Kristuksen syntymän jälkijuhla

Jumalansynnyttäjän juhla

Toinen joulupäivä

Kristuksen syntymän jälkijuhla

(Matt. 2:13‒23)

Evankeliumissa enkeli ilmestyy Joosefille ja kehottaa ottamaan Marian ja lapsen ja pakenemaan Egyptiin, koska Herodes aikoi surmata Jeesuksen. He pakenevat Egyptiin toteuttaen profeetan lupauksen siitä, että Herra kutsuu Egyptistä Poikansa.

Jeremian ennustuksen mukaisesti Herodes surmauttaa alle kaksivuotiaat poikalapset Betlehemissä ja sen lähistöllä.

Herodeksen kuoltua enkeli kehottaa Joosefia perheineen lähtemään takaisin kotimaahansa, mutta asettuu Nasaretiin. Näin toteutui profeettojen ennustus, jonka mukaan häntä kutsutaan nasaretilaiseksi.

***

Jumalan Pojan tie alkoi pakolaisuudella ja kuoleman uhalla. Kaikessa kuitenkin toteutui Isän Jumalan hyvä suunnitelma.

Pahuuden voimat yrittivät kukistaa Jumalan teot, mutta joutuivat pettymään. Jeesuksen pakolaisuuskin toteutti Jumalan suunnitelmaa.

Hänestä tuli lopulta nasaretilainen profeettojen ennustuksen mukaan. Jeesus oli nimittäin Daavidin vesa eli verso (neser), joka viittaa Nasaretiin.

Perjantai 27.12.2024

Luukkaan viidennentoista viikon perjantai. Kristuksen syntymän jälkijuhla.

Jeesus kertoo vertauksen miehestä, joka vuokrasi viinitarhansa viljelijöille

(Mark. 12:1‒12)

Evankeliumissa Jeesus kertoo vertauksen miehestä, joka istutti ja rakensi viinitarhan, jonka hän vuokrasi viljelijöille. Sitten hän muutti pois maasta. Myöhemmin mies lähetti palvelijansa perimään osan sadosta. Vuokraviljelijät pieksivät palvelijat, joitakin he tappoivat. Lopulta he surmasivat tarhan omistajan pojan kuvitellen saavansa tilan näin haltuunsa. Siksi viinitarhan omistaja ottaisi viljelijät hengiltä ja antaisi tilan toisille. Siihen viittaa myös Jesajan sana, jonka mukaan kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi.

Kansan oppineet haluavat ottaa Jeesuksen kiinni, sillä he ymmärsivät sanojen viittavan heihin, mutta he pelkäävät kansan reaktiota.

***

Jeesus varoittaa aikansa oppineita eksymästä ja kehottaa kuuntelemaan profeettojen ilmoitusta luvatusta Vapahtajasta.

Jeesuksen sanat ovat neuvon sanoja myös meille, ettemme omien järkeilyjemme takia eksyisi pois hänen yhteydestään.

Oppineet eivät tahtoneet ottaa Jeesusta vastaan. Myös meillä voi olla erilaisia syitä, jotka estävät kääntymästä ja seuraamasta Herraa. Uusi elämä avautuu, kun ylitämme nämä esteet Vapahtajan laupeuden avulla.

(Teksti on sama kuin Matteuksen seitsemännentoista viikon perjantain evankeliumi. (Tämä raamatunlukujakso on nimetty sunnuntaisin luettavien Luukkaan evankeliumin jaksojen mukaan, mutta arkipäivinä luetaan Markuksen evankeliumia.)

Lauantai 28.12.2024

Kristuksen syntymän jälkeinen lauantai

Kristuksen syntymänä jälkijuhla

(Matt. 12:15‒21)

Evankeliumissa Jeesuksen perässä kulkee paljon väkeä ja hän parantaa kaikki sairaat, mutta varoittaa puhumasta hänestä julkisesti, jotta toteutuisi profeetan sana palvelijasta, jonka hän on valinnut ja rakkaasta, johon hän on mieltynyt. Jumala laskee henkensä hänen ylleen ja hän julistaa kansoille oikeuden. Hän ei huuda eikä riitele. Hän ei muserra särkynyttä ruokoa eikä sammuta savuavaa lampunsydäntä. Hän saattaa oikeuden voittoon ja hänen nimeensä kansat panevat toivonsa.

***

Evankeliumin julkiselle julistamiselle tulisi vielä oma aikansa. Sitä ennen Jeesus valmisti ihmisiä tämän ajan koittamista varten.

Hän ottaa vastaan heikot ja epäröivät. hän tuo mukanaan oikeuden ja toivon.

Hänen luotaan löydämme lohdutuksen ja uuden elämän alun.

Sunnuntai 29.12.2024

Kristuksen syntymän jälkeinen sunnuntai

Kristuksen syntymän jälkijuhla

(Matt. 2:13‒23)

Evankeliumissa enkeli ilmestyy Joosefille ja kehottaa ottamaan Marian ja lapsen ja pakenemaan Egyptiin, koska Herodes aikoi surmata Jeesuksen. He pakenevat Egyptiin toteuttaen profeetan lupauksen siitä, että Herra kutsuu Egyptistä Poikansa.

Jeremian ennustuksen mukaisesti Herodes surmauttaa alle kaksivuotiaat poikalapset Betlehemissä ja sen lähistöllä.

Herodeksen kuoltua enkeli kehottaa Joosefia perheineen lähtemään takaisin kotimaahansa. Hän asettuu Nasaretiin. Näin toteutui profeettojen ennustus, jonka mukaan häntä kutsutaan nasaretilaiseksi.

***

Jumalan Pojan tie alkoi pakolaisuudella ja kuoleman uhalla. Kaikessa kuitenkin toteutui Isän Jumalan hyvä suunnitelma.

Pahuuden voimat yrittivät kukistaa Jumalan teot, mutta joutuivat pettymään. Jeesuksen pakolaisuuskin toteutti Jumalan suunnitelmaa.

Hänestä tuli lopulta nasaretilainen profeettojen ennustuksen mukaan. Jeesus oli nimittäin Daavidin vesa eli verso (neser), joka viittaa Nasaretiin.

(Teksti on sama kuin toisena joulupäivänä.)

Maanantai 30.12.2024

Luukkaan kuudennentoista viikon maanantai.

Oppineiden viekas kysymys asettaa Jeesukselle ansan

(Mark. 12:13‒17)

Evankeliumissa oppineet lähettävät edustajiaan Jeesuksen luo saadakseen hänet puheistaan kiinni. He sanovat tietävänsä, että hän puhuu totta ja on ihmisistä riippumaton. Siksi he pyytävät häntä kertomaan, onko oikein maksaa keisarille veroa vai ei. 

Jeesus ymmärtää, että he yrittävät saada hänet ansaan. Sitten hän pyytää antamaan denaarin rahan ja kysyy, kenen kuva rahassa on. Kun oppineet vastaavat, että siinä on keisarin kuva, Jeesus kehottaa antamaan keisarille sen, mikä hänen on ja Jumalalle sen, mikä kuuluu hänelle. Oppineet hämmentyvät Jeesuksen vastauksesta.

***

Jeesukselle esitetty kysymys oli ansa, mutta hän vastaa siihen. Vastaus ei kuitenkaan anna mahdollisuutta syyttää Jeesusta mistään.

Vastauksessaan Jeesus osoittaa, millä tavoin kristittyjen tulee elää tässä maailmassa: osana yhteiskuntaa sitä palvellen, mutta aina myös Jumalan tahdon mukaan.

Petollinen kysymys varoittaa meitä myös tekopyhyydestä, jolla saatamme lähimmäisiämme ansaan. Kukin palvelee Jumalaa sillä paikalla, johon Herra on hänet asettanut. Eri kilvoitusmuodoilla ei ole paremmuusjärjestystä.

(Tämä Raamatun lukujakso on nimetty sunnuntaisin luettavien Luukkaan evankeliumin jaksojen mukaan, mutta arkipäivinä luetaan Markuksen evankeliumia.)

Tiistai 31.12.2024

Luukkaan kuudennentoista viikon tiistai

Ylösnousemuksessa ihmiset elävät enkelien tavoin taivaissa

(Mark. 12:18‒27)

Evankeliumissa Jeesuksen luo tulee oppineita, jotka kielsivät ylösnousemuksen. He kysyvät Jeesukselta, kenen vaimo ylösnousemuksessa on kolmesti leskeksi jäänyt nainen. Jeesus vastaa heidän kulkevan eksyksissä, koska he eivät tunne kirjoituksia eivätkä Jumalan voimaa. 

Jeesus kertoo, ettei kuolleista ylösnousemuksessa enää avioiduta, sillä ylösnousseet ovat kuin enkelit taivaassa. Sitten hän sanoo kuolleista ylösnousemukseen viitaten, että Jumala ilmaisi Moosekselle olevansa Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala: hän on elävien Jumala, ei kuolleiden Jumala. Ylösnousemuksen kieltäjät olivat pahasti eksyksissä.

***

Kuten Jeesus opettaa, Jumala on elävien Jumala. Elämä ei pääty tähän aikaan, vaan jatkuu ikuisesti.

Ylösnousemuksessa ihmiset elävät enkelien tavoin taivaissa, saatuaan uudenlaisen kirkastetun olemuksen. Näin jokainen ihminen on jo syntymässään saanut kutsun ikuiseen elämään. Kaikki kristityt on kutsuttu enkelielämään Jumalan yhteydessä.

Mitä elämässämme ikinä tapahtuukin, kolmiyhteinen Jumala on kanssamme kaikkien pyhiensä kanssa. Taivaallinen joukko ympäröi jokaista Jumalan omaa. Kirkon ylösnousemususkoon kätkeytyy ihmeitätekevä Jumalan voima.

(Tämä Raamatun lukujakso on nimetty sunnuntaisin luettavien Luukkaan evankeliumin jaksojen mukaan, mutta arkipäivinä luetaan Markuksen evankeliumia.)

Juttua on täydennetty 17.12.2024 klo 13:27 lisäämällä loppuvuoden Minisaarnat ja vaihtamalla pääkuva jouluikoniin.

Jaa tämä juttu

Minisaarna

Minisaarna: Ortodoksisuuden sunnuntaina juhlimme voittoa ikonienraastajien harhaopista

Minisaarna: Tuomiosunnuntai

Minisaarna: Tuhlaajapojan sunnuntai
Näytä kaikki
Ajassa

Tästä se alkoi! Katso arkkipiispa Elian suuri juhla kuvina – tunnelma ja tapahtuma olivat yhtä ainutlaatuisia

Arkkipiispa Elian toimeen asettaminen 15. joulukuuta 2024 tallentui paitsi uutisiin, kuviin ja some-virtaan, myös sydämiin. Historiallista juhlaliturgiaa oli saapunut seuraamaan Uspenskin katedraaliin satoja ihmisiä, ja etäyhteyksien päässä tunnelmaan eläytyi noin 4 000 katsojaa.

Julkaistu Julkaisua muokattu
Teksti: Susanna Somppi Kuva: Jyri Pitkänen, Vlada Wahlstén, arkkipiispa Elian oma albumi

Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Elia asetettiin toimeensa Uspenskin katedraalissa, jonne oli kokoontunut suuri määrä juhlakansaa.

Jumalanpalvelus alkoi arkkipiispa Elian vastaanottamisella ja toimeen asettamisella, jonka toimitti Itävallan metropoliitta ja Unkarin eksarkki Arsenios Ekumeenisen patriarkaatin nimeämänä edustajana.

Yksi ikimuistoisista hetkistä koettiin, kun metropoliitta Arsenios asetti arkkipiispa Elian päähän valkoisen klobukin – päähineen, jota  Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa kantaa arvonsa merkkinä. Samalla hän lausui ”Aksios!”, jonka jälkeen myös koko katedraali kaikui takaisin ”Aksios!””. Lisäksi metropoliitta Arsenios lausui pyhän synodin nimittämispäätöksen. 

Juhlan myötä kuulijoita hemmoteltiin puheilla, jotka jäävät kirkkomme historian lehdille. Kaikki tässä jutussa mainitut puheet on julkaistu Suomen ortodoksisen kirkon verkkosivuilla (Avaa uuden sivuston). Kerrassaan liikuttava oli hetki, jolloin eläkkeelle jäänyt ja kirkkoamme yli puoli vuosisataa pappina ja piispana palvellut emeritus arkkipiispa Leo piti seuraajalleen kehotuspuheen (Avaa uuden sivuston). Hänen puheensa oli samaan aikaan sekä velvoittava että rohkaiseva.

Niin ikään arkkipiispa Elian oma paimenpuhe (Avaa uuden sivuston) painui monien mieleen eritoten siksi, että lisäksi siinä hahmoteltiin hengellisiä suuntaviivoja alkamassa olevalle ajanjaksolle. Myös metropoliitta Arsenios piti puheen Ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen puolesta uudelle arkkipiispalle, jos kohta sen suomeksi lukemisessa tarvittiin teologisen sihteerin, Jelisei Heikkilän apua. Arkkipiispa Elian toimeen asettaminen ja juhlaliturgia ovat katsottavissa Helsingin ortodoksisen seurakunnan YouTube-kanavalla (Avaa uuden sivuston).

Myös Kiovan ja koko Ukrainan metropoliitta Epifani muisti kirkkomme suurta päivää tervehdyksellään, jonka lausui juhlan myöhemmässä vaiheessa Vyshorodin arkkipiispa Agapit – samoin kuin vierailukutsun Ukrainaan. 

Juhlassa nähtiin tunnettuja kutsuvieraita, ja kaikki heidän pitämänsä puheet löytyvät Suomen ortodoksisen kirkon verkkosivuilta – mukaan lukien Suomen evankelis–luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoman puhe, jonka myötä saatiin kuulla mieluisa yllätys: hänen edustamansa kirkko lahjoittaa 50 000 euroa Filantropia ry:n ukrainalaisten parissa tekemään työhön. Valtiovallankin edustajan tervehdys kuultiin myöhemmässä vaiheessa eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon lausumana. 

(Juttu jatkuu kuvien jälkeen.)

Ylidiakoni Juha Lampinen arkkipiispa Elian toimeen asettamisen juhlassa
Hiljaista odotusta. Ylidiakoni Juha Lampinen (vas.) ja Itävallan metropoliitta ja Unkarin eksarkki Arsenios ennen juhlaliturgian alkua Uspenskin katedraalissa.
Yksi liikuttavimmista hetkistä koettiin, kun eläkkeelle jäänyt ja yli 50 vuotta kirkkoamme pappina ja piispana palvellut arkkipiispa Leo piti kehotuspuheen seuraajalleen.
Yksi liikuttavimmista hetkistä koettiin, kun eläkkeelle jäänyt ja yli 50 vuotta kirkkoamme pappina ja piispana palvellut arkkipiispa Leo piti kehotuspuheen seuraajalleen.
Arkkipiispa saa päähänsä klobukin
"Aksios!", kaikui katedraalissa, kun Itävallan metropoliitta Arsenios oli pukenut arkkipiispa Elian Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispan päähineeseen, valkoiseen klobukkiin ja sitten mitraan (kuva alla). Metropoliitta Arseniosta avusti klobukin pukemisessa ylidiakoni Juha Lampinen. Kuvat: Jyri Pitkänen ja Vlada Wahlstén

metropoliitta-arsenios-asettaa-klobukin uuden arkkipiispan-paahan

Arkkipiispa Elia pitää puhetta
Arkkipiispa Elia pitämässä paimenpuhettaan.
Ukrainan suurlähettiläs uspenskin katedraalissa
Myös Ukrainan suurlähettiläs Olga Dibrova kunnioitti juhlaa läsnäolollaan (etualalla oikealla) samoin kuin Kreikan suurlähettiläs Natalia Karageorgou (vasemmalla eturivissä). Lisäksi kuvassa nähdään Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik.

Tyylilleen uskollisena arkkipiispa Elia väläytti juhlaliturgian loppuvaiheessa leveän hymyn ja totesi: ”Huh”, mikä sai kirkkokansan naurahtelemaan.

Juhlaliturgian toimittivat peräti kahdeksan piispaa ja lukuisia papiston jäseniä: arkkipiispa Elian lisäksi toimittamassa olivat Itävallan metropoliitta ja Unkarin eksarkki  Arsenios, Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni, Pamplionin arkkipiispa Daniel (Ukrainan ortodoksinen kirkko, USA, Ekumeeninen patriarkaatti), Pärnun piispa Aleksanteri (Viron apostolinen ortodoksinen kirkko), Vyshorodin arkkipiispa Agapit (Ortodoksinen kirkko Ukrainassa), Ruotsin ja koko Skandinavian metropoliitta Kleopas, ja Haminan piispa Sergei sekä rovasti Markku Salminen, rovasti Madis Palli (Viron apostolinen ortodoksinen kirkko), rovasti Rafael Moravsky (Tsekin ja Slovakian kirkko), rovasti Timo Honkaselkä, rovasti Marko Patronen, rovasti Teo Merras, rovasti Mikko Sidoroff ja pastori Artturi Hirvonen ja ylidiakoni Andreas Salminen, ylidiakoni Juha Lampinen, ylidiakoni Jyrki Härkönen ja ylidiakoni Juha Pössi kanssa.

Liturgiassa opetuspuheen piti rovasti Teo Merras, ja Uspenskin katedraalikuoroa johti dir.cant. Varvara Merras-Häyrynen. Palveluksessa ovat läsnä myös kirkkomme eläkkeellä olevat piispat, metropoliitta Ambrosius ja metropoliitta Panteleimon.

Kiovan ja koko Ukrainan metropoliitta Epifanin tervehdyksen luki juhlassa Vyshorodin arkkipiispa Agapit
Kiovan ja koko Ukrainan metropoliitta Epifanin tervehdyksen luki juhlassa Vyshorodin arkkipiispa Agapit. Puhe sisälsi arkkipiispalle esitetyn kutsun vierailla Ukrainassa. Vasemmalla teologinen sihteeri Jelisei Heikkilä.

Kutsuvieraina nähtiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoma, Helsingin katolisen hiippakunnan piispa Raimo Goyarrola, Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Mayvor Wärn-Rancken, Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtaja Yaron Nadbornik, Suomen tataarien imaami Ramil Belyaev, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallituksen kansliapäällikkö Pekka Huokuna, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallituksen ulkoasian osaston johtaja Kimmo Kääriäinen, kenttäpiispa Pekka Asikainen, Ukrainalaisten yhdistys Suomessa -yhdistyksen puheenjohtaja Vassili Goutsoul, eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho, opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, Ukrainan suurlähettiläs Olga Dibrova, Kreikan suurlähettiläs Natalia Karageorgou ja Kyproksen suurlähettiläs Demetris Samuel.

Palveluksen jälkeen arkkipiispa Elia siirtyi lounaalle kutsuvieraiden kanssa. Siunaukseksi ja muistoksi kirkkokansalle jaettiin profeetta Elian ikoni. Arkkipiispa Elia sai aikanaan munkiksi vihkimisensä yhteydessä uuden nimensä pyhän profeetta Elia Tisbeläisen mukaan. Katedraalin kryptassa oli lisäksi tarjolla kirkkokahvit.

Pääkuva ylhäällä: Kiirettä pitää! Arkkipiispa Elia kiirehtimässä Uspenskin katedraaliin sunnuntaina 15.12.2024 katedraalin isännöitsijä Jukka Vehkaojan avustuksella. Kuva: Jyri Pitkänen

Kirkkokansaa Uspenskissa
Kirkkokansaa oli saapunut paikan päälle sadoittain.
pappi jakaa ikonikortteja
Hiukan yli viikko sitten pappisvihkimyksensä saanut Artturi Hirvonen sai ilon jakaa ikonikortteja siunaukseksi ja muistoksi kirkkokansalle.
Piispoja Uspenskissa yhteiskuvassa
Piispat vasemmalta oikealle: Vyshorodin arkkipiispa Agapit (Ortodoksinen kirkko Ukrainassa), Ruotsin ja koko Skandinavian metropoliitta Kleopas, Itävallan metropoliitta ja Unkarin eksarkki Arsenios, arkkipiispa Elia, Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni, Pamplionin arkkipiispa Daniel (Ukrainan ortodoksinen kirkko, USA, Ekumeeninen patriarkaatti), Pärnun piispa Aleksanteri (Viron apostolinen ortodoksinen kirkko) ja Haminan piispa Sergei.
Arkkipiispa Elia selfiessä
Selfie-hetki kanttori Irina Tchervinskij-Matsin ja kummitytön kanssa.
Arkkipiispa Elia ja katolinen piispa
Arkkipiispa Elia ja Helsingin katolisen hiippakunnan piispa Raimo Goyarrola.
Arkkipiispa Tapio Luoma pitämässä puhetta
Suomen evankelis–luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoman puhe sisälsi jymy-yllätyksen: evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous on päättänyt onnitella arkkipiispa Eliaa lahjoittamalla 50 000 euroa Suomen ortodoksisen kirkon kansainvälisen lähetyksen ja diakonian järjestö Filantropialle Suomessa asuvien ukrainalaisten parissa tehtävään työhön.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho pitämässä puhetta
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho pitämässä tervehdyspuhetta.
Riina Nguyen kiittää arkkipiispaa
Filantropia ry:n toiminnanjohtaja Riina Nguyen kiittää arkkipiispa Tapio Luomaa upeasta lahjasta hyvään tarkoitukseen.
Kummilapset arkkipiispa Elian kanssa
Kummilapset Sofia, Ruti ja Vasili täydensivät arkkipiispa Elian juhlailon. Kuva: Arkkipiispa Elian oma albumi.

Juttuun on lisätty 16.12.2024 klo 20:30 kuvatekstiin lisää kutsuvieraiden nimiä sekä klobukin pukemista esittävä kuva kuvateksteineen.

Jaa tämä juttu

Ajassa

Arkkipiispa Elia Ukrainan täysimittaisen sodan alkamisen vuosipäivänä: Kirkon on uskallettava sanoa, kenen rinnalla se seisoo

Ikonilahjoitus Joensuun seurakuntaan: uudet naispyhien ikonit siunataan ortodoksisuuden sunnuntaina

Hänen Kaikkipyhyytensä Ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen paimenkirje suuren paaston alkaessa: ”Asketismi on toinen nimitys kristilliselle elämälle”
Näytä kaikki
Ajassa

Aksios, aksios, aksios! Aamun Koitto onnittelee arkkipiispa Eliaa lämpimästi!

Julkaistu Julkaisua muokattu
Kuva: Jyri Pitkänen

Jaa tämä juttu

Ajassa

Arkkipiispa Elia Ukrainan täysimittaisen sodan alkamisen vuosipäivänä: Kirkon on uskallettava sanoa, kenen rinnalla se seisoo

Ikonilahjoitus Joensuun seurakuntaan: uudet naispyhien ikonit siunataan ortodoksisuuden sunnuntaina

Hänen Kaikkipyhyytensä Ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen paimenkirje suuren paaston alkaessa: ”Asketismi on toinen nimitys kristilliselle elämälle”
Näytä kaikki
Minisaarna

Minisaarnat 9.–15.12.2024: Hyvän tekeminen täyttää kaikki käskyt

Minisaarnat on laatinut isä Marko Mäkinen.

Julkaistu Julkaisua muokattu
Teksti: Marko Mäkinen Kuva: Vlada Wahlstén

Maanantai 9.12.2024

Luukkaan kolmannentoista viikon maanantai

Viikonpäivän teksti

(Mark. 8:11‒21)

Evankeliumissa oppineet haluavat väitellä Jeesuksen kanssa ja pyytävät häneltä merkkiä taivaasta. Jeesus sanoo, ettei tälle sukupolvelle anneta merkkiä ja lähtee veneellä järven vastarannalle.

Opetuslapset olivat varanneet mukaan ainoastaan yhden leivän. Jeesus puhuttelee heitä ja kehottaa varomaan oppineiden ja Herodeksen hapatetta, mutta opetuslapset puhelivat vain siitä, ettei heillä ollut leipää. Silloin Jeesus kysyy, onko heidän sydämensä paatunut. Jeesus muistuttaa heitä, miten hän enensi viisi leipää viidelletuhannelle ihmiselle niin, että siitä jäi yli kaksitoista vakallista ja jakoi seitsemän leipää neljälletuhannelle niin, että siitä jäi yli seitsemän vakallista. Sitten hän kysyy: ”Ettekö vieläkään käsitä?”

***

Jeesus ei suostu antamaan oppineille merkkiä taivaasta. He etsivät merkkejä, mutta eivät uskoneet, kun Vapahtaja tuli heidän luokseen.

Myös opetuslasten oli vaikea aluksi käsittää, kuka Jeesus on, vaikka he olivat nähneet lukuisat tunnusteot. Jeesus kehottaa heitä varomaan oppineiden ja kuningas Herodeksen hapatetta.

Hapate kuvaa asennetta, joka johti lopulta Jeesuksen torjumiseen ja surmaamiseen. Herra kutsuu meitä sen sijaan muuttumaan sisimmästämme ja uskomaan ja luottamaan häneen.

(Tämä Raamatun lukujakso on nimetty sunnuntaisin luettavien Luukkaan evankeliumin jaksojen mukaan, mutta arkipäivinä luetaan Markuksen evankeliumia.)

Tiistai 10.12.2024

Luukkaan kolmannentoista viikon tiistai

(Mark. 8:22‒26)

Evankeliumissa Jeesuksen luo tuodaan sokea mies, jotta hän koskettaisi tätä. Jeesus taluttaa miehen Betsaidan ulkopuolelle, sylkäisee tämän silmiin, panee kätensä hänen päälleen ja kysyy, näkikö mies mitään. Hän kertoo näkevänsä, mutta hämärästi. Jeesus laittaa kätensä uudestaan miehen silmille. Silloin hän alkaa nähdä selkeästi. Jeesus lähettää miehen kotiinsa ja sanoo, ettei tämä saa poiketa kylään eikä kertoa tapahtuneesta kenellekään.

***
Jotkut kirkkoisistä pitävät Jeesuksen tunnustekoa kasteen ja muiden sakramenttien, pyhien mysteerien esikuvana, koska silloin alamme nähdä vähitellen paremmin ja paranemme hengellisesti.

Jeesus koskettaa halveksittua ja antaa hänelle uuden alun mahdollisuuden. Jumalan Pojan salaisen teon vuoksi kotiin palaa muuttunut mies.

Myös meitä kutsutaan palaamaan kotiin, Kristuksen ja hänen kirkkonsa yhteyteen. Salassa, ihmisen sisimmässä tapahtuvan Vapahtajan kosketuksen seurauksena alkaa ja kasvaa uudenlainen elämä

(Tämä raamatunlukujakso on nimetty sunnuntaisin luettavien Luukkaan evankeliumin jaksojen mukaan, mutta arkipäivinä luetaan Markuksen evankeliumia.)

Keskiviikko 11.12.2024

Luukkaan kolmannentoista viikon keskiviikko

(Mark. 8:30‒34)

Evankeliumissa Jeesus varoittaa kertomasta, että hän on Kristus, luvattu Messias. Jeesus kertoo edeltä, miten hänet surmataan ja miten hän nousee kolmantena päivänä kuolleista. Silloin Pietari vetää Jeesuksen erilleen ja nuhtelee häntä. Jeesus katsoo opetuslapsiinsa ja sanoo ankarasti Pietarille: ”Väisty itseltäni, Saatana! Sinun ajatuksesi eivät ole Jumalasta, vaan ihmisestä!”

Jeesus kutsuu luokseen väkijoukon ja sanoo heille: ”Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.”

***

Opetuslapsien oli vaikea ymmärtää miten luvattu Messias voisi kärsiä, kuolla ja nousta kuolleista. Jeesus nuhtelee Pietaria ankarasti, sillä risti ja ylösnousemus on Jumalan Pojan ihmiseksi tulemisen tarkoitus.

Joidenkin pyhien ihmisten esimerkki kertoo, että ristiinnaulitun Herran seuraaminen voi merkitä kärsimystä ja kuolemaa, marttyyriutta.

Joidenkin toisten pyhien esimerkki kertoo, että Jeesuksen seuraaminen voi olla myös elämän koetuksien ja vaikeuksien kärsivällistä kantamista, veretöntä marttyyriutta. Näin jokaisella on oma polkunsa Jumalan luo.

(Tämä Raamatun lukujakso on nimetty sunnuntaisin luettavien Luukkaan evankeliumin jaksojen mukaan, mutta arkipäivinä luetaan Markuksen evankeliumia.)

Torstai 12.12.2024

Luukkaan kolmannentoista viikon torstai

(Mark. 9:10‒15)

Evankeliumissa kolme opetuslasta pohtii keskenään, mitä Jeesuksen opetus kuolleista nousemisesta saattoi merkitä. He tiedustelevat Jeesukselta pitikö paikkaansa lainopettajien sana, jonka mukaan Elia tulee ensin. Jeesus toteaa, että Elia tulee ensin ja laittaa kaiken kohdalleen. Sitten hän kysyy: ”Mutta miksi sitten on kirjoitettu, että Ihmisen Poika joutuu paljon kärsimään ja kokemaan halveksuntaa?” Sitten Jeesus kertoo Elian jo tulleen: ihmiset tekivät hänelle mitä tahtoivat, kuten Kirjoituksissa on sanottu.

Tämän jälkeen he palaavat yhdessä muiden opetuslasten luo ja näkevät suuren väkijoukon ja lainopettajien väittelevän heidän kanssaan. Ihmiset rientävät Jeesuksen luokse.

***

Jeesus kertoo oppilailleen, että hänen Edelläkävijänsä Johannes on jo tullut, mihin profeettojen lupaus Eliasta viittaa. Ihmiset kohtelivat häntä kuten tahtoivat.

Johannes asetti kaiken kohdalleen Jeesuksen julistustyötä varten. Siitä huolimatta Ihmisen Pojan täytyi kärsiä ja joutua halveksituksi. Hänkin joutui ihmisten riepoteltavaksi.

Kaiken kohdalleen saattaminen merkitsee sekä Johannes Edelläkävijän että Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa. Johannes kuoli Kristuksen tähden, Kristus kuoli koko maailman puolesta, meidän tähtemme. Hänen yhteydessään elämämme asettuu kohdalleen.

(Tämä Raamatun lukujakso on nimetty sunnuntaisin luettavien Luukkaan evankeliumin jaksojen mukaan, mutta arkipäivinä luetaan Markuksen evankeliumia.)

Perjantai 13.12.2024

Luukkaan kolmannentoista viikon perjantai

(Mark. 9:33‒41)

Evankeliumissa Jeesus kysyy opetuslapsiltaan, mitä he olivat matkalla kotiin Kapernaumiin keskustelleet. He vaikenevat, koska olivat väitelleet siitä, kuka heistä on suurin. Jeesus sanoo: ”Jos joku tahtoo olla ensimmäinen, hänen on oltava viimeinen ja kaikkien palvelija.” Sitten hän ottaa syliinsä lapsen ja kertoo, jokaisen, joka ottaa luokseen yhdenkään tällaisen lapsen, ottaa luokseen hänet ja hänen lähettäjänsä.

Silloin Johannes kertoo, että he olivat nähneet erään miehen ajavan pahoja henkiä ulos Jeesuksen nimessä: he olivat estelleet, koska mies ei kuulunut opetuslasten joukkoon. Jeesus sanoo, ettei heidän pidä estellä, sillä yksikään, joka tekee voimateon hänen nimessään, ei voi heti puhua hänestä pahaa. Se, joka ei ole heitä vastaan, on heidän puolellaan. Kukaan, joka antaa heille maljallisen vettä siksi, että he ovat Kristuksen omia, ei jää palkkaansa vaille.

***

Osa opetuslapsista oli kokenut Jeesuksen seurassa ihmeellisiä asioista. Opetuslapset alkoivat kiistellä, kuka heistä on suurin.

Jeesus muistuttaa, että suurin on toisten palvelija. Tällainen ihminen ei väheksy pienimpiä eikä arvostele toisia heidän hyvistä teoistaan. Herra palkitsee nekin, jotka palvelevat opetuslapsia Jeesuksen nimen tähden.

Kirkko on laupeuden ja palvelun yhteisö eikä siihen sovi toisten halveksiminen, vähättely tai arvoasemista kiistely. Alkaessamme palvelemaan muutumme yhä enemmän Kristuksen palvelijoiksi ja löydämme arvokkaimman paikan elämässä.

(Tämä Raamatun lukujakso on nimetty sunnuntaisin luettavien Luukkaan evankeliumin jaksojen mukaan, mutta arkipäivinä luetaan Markuksen evankeliumia.)

Lauantai 14.12.2024

Luukkaan kolmannentoista viikon lauantai

(Luuk. 14:1‒11)

Evankeliumissa Jeesus menee erään oppineen kotiin. Oppineet seuraavat tarkasti parantaisiko hän luokseen tulleen sairaan. Jeesus kysyy heiltä, onko sapattina lupa parantaa, mutta nämä eivät vastaa mitään. Jeesus parantaa miehen ja kertoo sitten, että kaivoon pudonnut ihminen tai eläin nostetaan sapattina ylös. Oppineet eivät kykene vastaamaan tähän mitään.

Jeesus huomaa, että vieraat pyrkivät aterialla parhaimmille paikoille. Hän kertoo vertasuksen siitä, ettei kannata asettua parhaalle paikalle. Isäntä saattaa näet siirtää hänet huonommalle paikalle, kun arvokkaampi vieras tulee taloon. Kun valitsee vaatimattoman sijan, isäntä voi pyytää siirtymään lähemmäs ja näin vieras saa suuremman kunnian toisten nähden. Näin se, joka korottaa itsensä, alennetaan, ja joka itsensä alentaa, korotetaan.

***
Jeesus opettaa oppineille kaksi tärkeää opetusta palvelemisesta ja nöyryydestä.

Ensinnäkin hyvän tekeminen on aina luvallista ja suotavaa eikä siitä voi perääntyä uskonnollisten perinteiden verukkeilla. Hyvän tekeminen täyttää kaikki käskyt.

Toiseksi ihmisen on hyvä etsiä nöyryyttä ja palvella toisia etsimättä kunniasijoja. Näin löytyy suurempi ilo kuin mitä arvoasemat voivat koskaan antaa.

Sunnuntai 15.12.2024

30. helluntain jälkeinen sunnuntai

Liturgiassa

Pyhien esi-isien sunnuntai

(Luuk. 14:16–24)

Jeesuksen vertauksessa mies järjestää suuret pidot, mutta kutsutut eivät halua tulla eri tekosyihin vedoten. Isäntä käskee palvelijoitaan keräämään juhliin köyhiä ja raajarikkoja, sokeita ja rampoja kaupungin kaduilta ja toreilta. Kun tilaa vielä on, mukaan kutsutaan ihmisiä myös maanteiltä ja kylien kujilta. Kukaan alun perin kutsutuista ei pääse pitopöytään.

***

Vertaus kuvaa miten ne, joilla oli tietoa Jumalan valtakunnasta, torjuivat Jeesuksen. Pitopöytä avattiin köyhille ja kurjille, torien ja katujen ihmisille. Juhlaan kokoontui suuri joukko iloitsevia rikkinäisiä, epäonnistuneita, elämän kolhimia ja sairauden runtelemia ihmisiä.

Kirkko on olemukseltaan köyhien valtakunta, sairaiden parannus, epäonnistuneiden majatalo ja elämän särkemien lohdutus. Heihin verrattuna kutsuttujen joukossa ei ole koskaan ollut montaa viisaana pidettyä, vaikutusvaltaista tai jalosukuista.

Kirkon kruunu ovat särkyneet, pettyneet ja epäonnistuneet ihmiset, jotka Vapahtaja kutsuu pitopöytäänsä tehdäkseen heistä Jumalan palvelijoita. Missä on kirkko, jos tämä unohtuu? Joulun läheisyys kutsuu Kristuksen ja lähimmäisen luo.

Jaa tämä juttu

Minisaarna

Minisaarna: Ortodoksisuuden sunnuntaina juhlimme voittoa ikonienraastajien harhaopista

Minisaarna: Tuomiosunnuntai

Minisaarna: Tuhlaajapojan sunnuntai
Näytä kaikki
Maailmalta

Pappismunkki Damaskinoksesta tulee Haapsalun piispa – hätkähdyttävä työmäärä ei pelota, kun turvaa Jumalaan

Suomalaisen pappismunkki Damaskinos Ksenofontoslaisen piispaksi vihkiminen toimitetaan 12. tammikuuta Pärnussa.

Julkaistu Julkaisua muokattu
Teksti: Susanna Somppi Kuva: Anna Jääskeläinen, Markus Hänninen

Viron Apostolisen ortodoksisen kirkon (EAÖK) pyhä synodi valitsi maanantaina 9. joulukuuta suomalaisen pappismunkki Damaskinos Ksenofontoslaisen Tallinnan hiippakunnan apulaispiispaksi. Isä Damaskinoksen titteliksi tulee Haapsalun piispa, ja piispaksi vihkiminen toimitetaan sunnuntaina 12. tammikuuta Kristuksen kirkastumisen kirkossa Pärnussa.

– Olen kiitollinen Jumalalle ja Viron ortodoksiselle kirkolle sekä erityisesti sen johtajalle, metropoliitta Stefanokselle, tästä suuresta kunniasta, joka osakseni on tullut, vaikka olenkin siihen kelvoton. Piispanvihkimys on vihittävän henkilökohtainen helluntai, Pyhän Hengen alaslaskeutuminen, joten tietysti odotan tuota päivää ilolla ja pelolla. Erityisesti riemuitsen siitä, että oma hengellinen isäni, Ksenofontoksen luostarin igumeni Aleksios, sai myös kuulla tämän uutisen, koska hän on ohjannut minut todella pelastuksen poluille ja antanut munkkeuden pyhän ikeen kannettavakseni. Hänen esirukoustensa kauttahan kaikki hyvä minulle on munkkina tapahtunut, isä Damaskinos sanoo.

Damaskinos Ksenofontoslaisen muotokuva
Pappismunkki Damaskinos Ksenofontoslainen. Kuva: Markus Hänninen

Moninaisia kutsumuksia Athokselta Turenkiin

Pappismunkki Damaskinoksella on jo entuudestaan lukuisia tehtäviä niin Suomessa kuin Virossakin. Osan vuodesta hän kilvoittelee kotiluostarissaan Athosvuorella, minkä lisäksi hänen hoidossaan on Lintuvuoren tsasouna Turengissa.

Isä Damaskinos vihittiin munkiksi vuonna 2016 Ksenofontoksen luostarissa Athosvuorella ja papiksi samassa luostarissa vuonna 2018. Vuodesta 2015 lähtien hän on toiminut Itä-Suomen yliopiston systemaattisen teologian ja patristiikan yliopistolehtorina, ja vuonna 2023 hän sai Helsingin yliopiston patristiikan dosentin arvon. Lisäksi isä Damaskinos on opettanut vuodesta 2020 alkaen Viron ortodoksisen kirkon teologisessa instituutissa.

– Siitä on lähtenyt käyntiin syvempi yhteistyö Viron kirkon kanssa sekä samalla myös viron kielen opinnot. Tänä vuonna aiemmin minut kutsuttiin myös Reomäen luostarin hengelliseksi isäksi, ja nyt sitten Viron kirkon pyhä synodi päätti valita minut Haapsalun piispaksi, isä Damaskinos kertaa viime vuosien tapahtumia.

Viron Saarenmaalla sijaitseva Reomäen luostari aloitti toimintansa vuoden tauon jälkeen suomalaisen sisar Porfyrian nunnavihkimyksen myötä kesäkuussa 2024.

Pappismunkki Damaskinos Ksenofontoslainen Athosvuorella
Pappismunkki Damaskinos vaelluksella Athosvuorella. Kuva: Ksenofontoksen luostari

Työ yliopistolla jatkuu

Moninaiset tehtävät eivät isä Damaskinosta pelota, joskin hän suhtautuu niiden hoitamiseen nöyrin mielin.

– Tulevaisuus näyttää, miten tehtävät jakaantuvat, mutta joka tapauksessa jatkan työtäni yliopistolla. Työtä on paljon, mutta kun asiat tekee kuuliaisuudessa kirkolle ja Jumalalle, itseään uhraten, antaa Jumalakin voimia saattaa kaiken loppuun parhaimmalla mahdollisella tavalla. Tätä olen yrittänyt opetella aivan luostarikilvoitukseni alusta asti.

Nykyisten tehtävien hoito tuskin jää kiinni ainakaan koulutuksesta tai kielitaidosta, sillä vuonna 1985 syntynyt isä Damaskinos on teologian, filosofian ja musiikin maisteri sekä teologian tohtori. Hän osaa kymmentä kieltä ja lisäksi kykenee lukemaan kuutta klassista kieltä.

Isä Damaskinoksen piispaksi valinta Virossa tuli mahdolliseksi 23.11.2024 järjestetyn Viron apostolisen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksen myötä. Tuolloin kirkolle hyväksyttiin Ekumeenisen patriarkaatin siunaama kirkkojärjestyksen lisäys, jossa määriteltiin muun muassa metropoliitan ja piispojen valintamenettelyt.

 

Kuvituskuva ylhäällä: Pappismunkki Damaskinos Ksenofontoslainen (vas.) ja kuuluisa ikonimaalari isä Luukas Valamon luostarissa 2022. Kuvaaja: Anna Jääskeläinen

Jaa tämä juttu

Maailmalta

Sisar Vassa korostaa ajan pyhittämistä – sekä arvostelee tiukasti patriarkka Kirilliä

Arkkipiispa Elian Rooman-matkalla outo käänne: satunnaista kohtaamista hyödynnettiin disinformaatiossa

Tarton piispan vihkimys toimitettiin pyhän Platon Tallinnalaisen muistopäivänä
Näytä kaikki
Kulttuuri

Lintulan luostari sai Heinäveden kulttuuripalkinnon 2024

Heinäveden kulttuuripalkinnon ojensi kunnanjohtaja Maarika Kasonen kunnan Itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12.2024.

Julkaistu Julkaisua muokattu
Teksti: Lintulan luostari Kuva: Lintulan luostarin arkisto

Heinäveden kulttuuripalkinnon ojensi kunnanjohtaja Maarika Kasonen kunnan Itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12.2024.

Palkinnon perusteluissa todettiin muun muassa: ”Käynti Lintulan luostarissa tarjoaa kokemuksen verkkaisesta elämän menosta ja jättää sieluun pyhän tunnun. Luostari on hengellisen kulttuurin tyyssija. Lintula luostari on vuosien ajan ollut Heinävedellä kulttuuritoiminnan kehto. Luostarin sisaristo on valmistanut tuohuksia eli kirkkokynttilöitä, harjoittanut yrttiviljelyä ja tuotantoa sekä tuottanut erilaista kirjallista materiaalia. Luostari on kesäajan matkailukohde, mutta myös tärkeä luonto- ja vesistökohde. Lintulan ympärillä on luontopolku, uusi pyöräilyreitti ja ennen kaikkea vanhaa historiaa nähnyttä metsää. Luostari on vuosien ajan tehnyt kunnostustöitä ja säilyttänyt alueen rakennusperintöä sekä maisema-arvoja alueella.”

Kulttuuripalkinnon otti luostarin puolesta vastaan igumenia Ksenia.

Asiasta uutisoivat aiemmin muun muassa Heinäveden lehti, Warkauden lehti ja Itä-Savo.

Jaa tämä juttu

Kulttuuri

Riisan uusi kokoelmanäyttely esittelee kirkkomme historiaa ja kirkkotaidetta

Ukrainalaista uskonnollista taidetta esillä Kulttuurikeskus Sofiassa

Ortodoksiset kirkkolaulupäivät järjestetään Helsingissä huhtikuussa – tutustu ohjelmaan
Näytä kaikki
Ajassa

Piispa Sergei siirtyy vuodenvaihteessa hoitamaan Oulun metropoliitan tehtäviä

Julkaistu Julkaisua muokattu
Teksti: Maria Hattunen Kuva: Vlada Wahlstén

Piispainkokous on 5.12. pidetyssä istunnossa määrännyt Haminan piispa Sergein hoitamaan apulaispiispana ”Oulun metropoliitan tehtäviä hoitava Haminan piispa Sergei” -nimikkeellä Oulun hiippakunnan piispan tointa 1.1.2025 lukien siihen saakka, kun kirkolliskokous on valinnut Oulun uuden hiippakuntapiispan ja tämä on ottanut toimen vastaan.

Arkkipiispa Elia hoitaa 31.12.2024 saakka myös Oulun hiippakunnan tehtävät. Väliaikaisen tehtävän ollessa kyse, ja piispa Sergein hoitaessa tehtävää apulaispiispana, hän hoitaa Oulun hiippakunnan piispan tehtävät aina yhteisymmärryksessä arkkipiispan kanssa.

Tarkastettu piispainkokouksen pöytäkirja löytyy Suomen ortodoksisen kirkon sivuilta (Avaa uuden sivuston) pdf-muodossa.

Jaa tämä juttu

Ajassa

Arkkipiispa Elia Ukrainan täysimittaisen sodan alkamisen vuosipäivänä: Kirkon on uskallettava sanoa, kenen rinnalla se seisoo

Ikonilahjoitus Joensuun seurakuntaan: uudet naispyhien ikonit siunataan ortodoksisuuden sunnuntaina

Hänen Kaikkipyhyytensä Ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen paimenkirje suuren paaston alkaessa: ”Asketismi on toinen nimitys kristilliselle elämälle”
Näytä kaikki