Kuuntele
Aamun Koiton toimituksen harkinnassa oli jo jonkin aikaa tehdä juttu, jossa pohdittaisiin, miksi Jumala kaikkivaltiaana sallii nykyisen kaltaisen maailmantilanteen ja Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan – monien muiden sotien ja väkivallantekojen sekä muun inhimillisen pahan lisäksi.
Kuin tilauksesta – tai pikemminkin johdatuksesta – Haminan piispa Sergei piti Uspenskin katedraalissa toimittamansa Jaakobin liturgian yhteydessä 23. lokakuuta opetuspuheen, jossa hän tuli käsitelleeksi juuri näitä kysymyksiä.
Näin ollen on perusteltua julkaista isä esipaimenen ansiokas opetuspuhe vielä kertaalleen myös Aamun Koitossa, vaikka se julkaistiin jo aiemmin Helsingin ortodoksisen seurakunnan verkkosivuilla (Avaa uuden sivuston). Uskon, toivon ja rakkauden sanoja tuskin voi toistaa liiaksi näinä aikoina.
Näin piispa Sergei puhui:
”Vietämme tänään pyhän apostoli Jaakobin, Herran veljen muistopäivää. Perimätiedon mukaan Jaakob oli Joosefin ensimmäisestä avioliitosta syntynyt poika, ja siksi häntä sanotaan Jeesuksen veljeksi. Pyhä apostoli Jaakob oli Jerusalemin ensimmäinen piispa. Apostoli Paavali mainitsee 1. Korinttilaiskirjeessään, että Kristus näyttäytyi ylösnousemuksensa jälkeen Jaakobille. (1. Kor.15:7). Pyhä Jaakob oli alkuseurakunnan tärkein ja arvostetuin henkilö. Pyhä Clemens Roomalainen kutsuu Jaakobia ´piispojen piispaksi´.
Uudessa testamentissa on Jaakobin kirje, jossa hän opettaa muun muassa seuraavasti: ´Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona niitä monelaisia koettelemuksia, joihin joudutte. Tehän tiedätte, että kun uskonne selviytyy koetuksesta, tämä kasvattaa teissä kestävyyttä. Ja kestävyys johtakoon täydelliseen tulokseen, jotta olisitte täydellisiä ja eheitä, ette vajaita miltään kohden.´(Jaak. 1:2-4).
Pyhä apostoli Jaakob johti alkuseurakunnan jumalanpalveluselämää, ja hän loi tämän liturgian kaavan, jota nyt toimitamme. Tästä Jaakobin liturgiasta tuli koko jumalanpalveluselämän perusta, sillä kaikki myöhemmät ja meille tutummiksi tulleet ehtoollisjumalanpalvelukset ovat kehittyneet tämän liturgian pohjalta. Siksi on tärkeää, että ainakin hänen muistopäivänään pyrimme toimittamaan tämän Jaakobin liturgian.”
”Tämän sunnuntain pyhässä evankeliumissa kuulimme kertomuksen miehestä, joka oli pahojen henkien vallassa, riivattuna ja josta Jeesus karkoitti nuo pahat henget ja siten paransi tuon miehen.
Evankeliumi kertoo, että kun riivattu kohtasi Jeesuksen ´hän heittäytyi Hänen eteensä ja huusi kovalla äänellä: Mitä sinä tahdot minusta, Jeesus Korkeimman Jumalan Poika? Minä pyydän, älä kiduta minua!´ (Luuk. 8:28).
Miestä vaivaavan demonin nimi oli ´Legioona´, koska sillä oli mukanaan monta muuta pahaa henkeä. Legioona tarkoitti suurinta roomalaista sotaväen osastoa, jossa oli 6000 miestä. Tätä sanaa on käytetty ilmaisemaan myös hyvin suurta lukumäärää tai voimaa. Nämä pahat henget pitivät täysin vallassaan tuota miestä, mutta eivät pahat hengetkään voi kieltää Jumalan olemassaoloa. Nekin´uskovat ja vapisevat´, kuten apostoli Jaakob sen ilmaisee (Jaak. 2:19). Pahat henget pelkäsivät, sillä ne tiesivät, että Jeesus voi heidät tuhota. Paholaisten järjettömyyttä kuvaa niiden pyyntö mennä sikalaumaan.
Pahuus vallitsee yhä maailmassa ja pahat henget vaikuttavat meidän ihmisten kautta. Meistä kukaan ei ole vapaa synnin pahuudesta. Kaikissa meissä on olemassa turmeluksen siemen. Vapaa tahto valita hyvän ja pahan välillä on meissä olevaa Jumalan luontoa. Jumala rakkaudessaan kutsuu meitä hyvän tekemiseen, mutta Hän ei pakota meitä siihen.”
Pahuudet voimat myllertävät – voitto on Herran
”Tänä vuonna olemme saaneet olla todistamassa pahuuden voimien myllerrystä Ukrainassa. Toinen toistaan järkyttävimmät uutiset Ukrainan sodan tuhoista, sotarikoksista ja siviiliuhreista eivät jätä varmaankaan ketään kylmäksi ja tunteettomaksi. Sota on aina synti. Joku voi nyt kysyä, miksi Jumala sallii kaiken tämän tapahtuvan? Jumala on rauhan, rakkauden ja hyvyyden Jumala. Jumala ei halua ihmisten sotivan keskenään, mutta koska Hän antoi luodulleen vapaan tahdon valita hyvä ja pahan välillä, Jumala kunnioittaa tuota ihmisen vapaata tahtoa. Hän ei kiellä tai estä luotuaan tekemästä myös pahaa.
Pyhä apostoli Jaakob opettaa: ´Älköön kukaan kiusauksiin jouduttuaan ajatelko, että kiusaus tulee Jumalalta. Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän kiusaa ketään. Jokaista kiusaa hänen oma himonsa: se häntä vetää ja houkuttelee. Ja sitten himo tulee raskaaksi ja synnyttää synnin, ja kun synti on tullut täyteen mittaan, se synnyttää kuoleman.´ (Jaak. 1:14-15).
Ihminen on aina viime kädessä yhteydessä joko Jumalaan tai paholaiseen, palvellen joko toista tai toista. Jumala on silloinkin meidän kanssamme, kun mielemme täyttää ahdistus ja pelko tai turvattomuuden tunne tässä levottomassa ajassa, jossa nyt elämme. Kristittyinä meillä on toivo ja luottamus hyvyyden ja rakkauden voimaan ja voittoon pahuuden vallasta. Lopulta hyvyys voittaa pahuuden, ja Kristus on voittaja. Kaikki sodat loppuvat aikanaan.”
”Meidän on itse kunkin rukoiltava entistä enemmän maailman rauhan ja rakkauden enentymisen puolesta. Meidän on ponnisteltava sen eteen, että sinne, missä kulloinkin elämme ja toimimme, toisimme rauhan ja rakkauden henkeä mukanamme. Ystävällisyyttä, suvaitsevaisuutta ja toinen toisensa kunnioittamista ihmisinä, olimmepa mihin tahansa kansallisuuteen, rotuun tai uskontoon kuuluvia.
Taisteluaseiksi pahuutta vastaan meille on annettu rukous, paasto, pyhät sakramentit ja pyhä Raamattu. Eläen tiiviissä yhteydessä seurakunnan ja kirkon kanssa, voimme torjua pahan hyökkäykset.
Tulkoon tämäkin pyhä liturgia, yhteinen palveluksemme, meille kaikille uskomme vahvistukseksi karkoittaessamme sydämestämme kaikki pahat ajatukset ja pyrkiessämme täyttämään sydämemme rauhalla ja rakkaudella niin, että voisimme toteuttaa niitä hyviä tekoja, joita varten Jumala on meidät luonut. Aamen.”
Pääkuva ylhäällä: Tuolloinen arkkimandriitta Sergei vihittiin piispaksi Uspenskin katedraalissa 16. tammikuuta 2022. Ennen vihkimystään hän piti niin ikään koskettavan puheen.
