Kuuntele
Kiovassa sijaitseva Petšerskin lavra eli Kiovan luolaluostari kärsi merkittäviä vaurioita Venäjän ilmaiskussa maanantain 15. kesäkuuta 2026 vastaisena yönä.
Ukrainan autokefaalisen ortodoksisen kirkon päämies, Kiovan ja koko Ukrainan metropoliitta Epifani kirjoitti tuoreeltaan viestipalvelu X:ssä, että luolaluostarin Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen katedraalin (Dormition Cathedral) katto on tulessa. Päivityksessään hän muun muassa pyytää esirukouksia, jotta pyhäkkö säästyisi. Hän kuvailee tapahtunutta ”taas yhdeksi Venäjän rikokseksi ihmisyyttä, historiaa ja kristinuskoa vastaan.”
Venäjän iskuissa kuoli yöllisten iskujen seurauksena kymmenen ihmistä (Avaa uuden sivuston). Uutistoimisto Reutersin mukaan kyseessä oli voimakkain Venäjän ilmahyökkäys Kiovaan kahteen viikkoon. Ukrainan armeijan mukaan Venäjä laukaisi yön aikana Ukrainaan yhteensä 70 ohjusta ja 611 droonia.
Luostari on listattu UNESCOn maailmanperintökohteeksi, minkä lisäksi se on tärkeä hengellinen ja kulttuurillinen keskus ja yksi Ukrainan tunnetuimmista nähtävyyksistä.
Venäläinen drooni osui katedraalin alttarialueen sivukappeliin sillä seurauksella, että pyhäkkö syttyi tuleen. Niin katedraalin ulko- kuin sisätilat samoin kuin luostarikompleksin naapurirakennukset vaurioituivat. Katedraalin historia ulottuu 1100-luvulle saakka. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kuvaili iskua yhdeksi ”laajimmista venäläisistä rikoksista kristillistä kulttuuria vastaan tähän mennessä”. Iskun ovat tuominneet muiden muassa Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos, Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja UNESCO, minkä lisäksi Kirkkojen maailmanneuvosto on vedonnut sodan pikaiseksi lopettamiseksi.
”Milloin tämä mieletön sota päättyy?”
Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Elia julkaisi iskujen jälkeen Facebook-päivityksen, joka kuuluu seuraavasti:
”Venäjä on iskenyt Kiovan luolaluostariin. Milloin tämä mieletön sota päättyy? Mutta Jeesus sanoi: `Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät´”. (Luukas 23:34)
Ukrainan kulttuuriministeriön (Avaa uuden sivuston) mukaan Venäjän iskussa vaurioituivat paitsi Petšerskin lavra, myös Dovzhenkon elokuvastudio, museot sekä kulttuuri- ja koulutuslaitokset. Ukrainan kulttuuriministeriö on dokumentoinut luostarin kärsimiä vaurioita tuhoja verkkosivuillaan (Avaa uuden sivuston).
Aamun Koitto kertoi Kiovan luolaluostarista ja sen merkityksestä vuonna 2022, jolloin Venäjän aloittama täysimittainen hyökkäyssota oli jo vahingoittanut tärkeitä pyhäkköjä.
Iskussa vaurioituivat lisäksi Ukrainan kirja- ja painomuseo, Ukrainan kansallinen historiallinen kirjasto, Kulttuurin ja taiteen hallinnon kansallinen akatemia sekä Ukrainan kansallisen kansanarkkitehtuurin ja -elämän museon varasto. Rakennusten ikkunat ja ovet särkyivät. Luolaluostarissa vältyttiin henkilövahingoita.
Luolaluostarin kärsimät vahingot arvioidaan ja dokumentoidaan.
Yöllisessä iskussa saivat vahinkoja myös Oleksandr Dovzhenkon kansallinen elokuvastudio, missä se aiheutti tulipalon ja vaurioitti pukutyöpajaa sekä muita rakennuksia. Ukrainan suurin ja vanhin, noin 100 000 pukua ja yli kolme miljoonaa vaatetta käsittävä pukukokoelma tuhoutui. Kyseessä on toinen juuri tähän studioon kohdistunut isku.
Lisäksi yksi Ukrainan vanhimmista dokumenttielokuvastudioista vaurioitui. Studio on 95 vuoden ajan tallentanut Ukrainan historiallisia tapahtumia. Vahinkoja kärsivät niin ikään kansallinen kulttuuri-, taide- ja Mystetskyi Arsenal -museokompleksi sekä kansallinen Ukraina-taidepalatsi.
Harkovassa drooni-isku vaurioitti Harkovan taidemuseota, joka lukeutuu maan merkittävimpiin taideinstituutioihin. Lisäksi vaurioita sai Ivan Karpenko-Karyn Kiovan kansallinen teatterin, elokuvan ja television yliopisto. Dniprossa vaurioitui Dnipropetrovskin urku- ja kamarimusiikin talo.
Reuters uutisoi 15. kesäkuuta Venäjän kiistäneen syyllistyneensä luolaluostariin kohdistuneeseen iskuun (Avaa uuden sivuston) ja väittää tuhon aiheutuneen Patriot-ilmapuolustusohjuksesta.
Massiivista tuhoa kulttuuriperintökohteissa
Ukrainan kulttuuriministeriön mukaan kesäkuun alusta lähtien venäläiset ovat vahingoittaneet 1 913 kulttuuriperintökohdetta ja 2 573 kulttuuri-infrastruktuurikohdetta.
Vaurioita on kirjattu yhteensä 18 Ukrainan alueella. Vakavimmat tuhot kulttuuriperintökohteissa on dokumentoitu Harkovan alueella (353), Hersonin alueella (303), Odesan alueella (202), Donetskin alueella (225) sekä Kiovan alueella yhdessä Kiovan kaupungin kanssa (173).
Ukrainan kulttuuriministeriön mukaan lähes koko Luhanskin alueen sekä merkittävät osat Zaporižžjan, Donetskin ja Hersonin alueista ovat edelleen väliaikaisen miehityksen alaisia, mikä tekee mahdottomaksi arvioida tuhoja tarkasti.
Ukrainan kulttuuriministeriö kehottaa eri maiden hallituksia, kansainvälisiä järjestöjä ja kumppaneita tukemaan Ukraina Cultural Heritage Fundia ja kansainvälisiä aloitteita, joiden tavoitteena on kulttuurivarojen suojeleminen ja palauttaminen. Rahasto työskentelee Venäjän tuhoamien kulttuurikohteiden jälleenrakentamiseksi.
Lähteet mm. Yle, Reuters (Avaa uuden sivuston), Orthodox Times (Avaa uuden sivuston), Ukrainan kulttuuriministeriö (Avaa uuden sivuston), Unesco (Avaa uuden sivuston), Helsingin Sanomat (Avaa uuden sivuston),
Juttua on päivitetty 15.6. klo 20:43 lisäämällä iskun tuominneita tahoja. Artikkeli päivittyy tarvittaessa.
