Ilmestyskirja nyt?

Kun uskontunnustuksessa lausumme, että Kristus astui ylös taivaisiin, istuu Isän oikealla puolella ja on kirkkaudessa tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, julistamme samalla sekä hänen nousemistaan Isän luo, että myös hänen paluutaan Kuninkaiden Kuninkaana aikojen lopulla.

Enkelit lupasivat apostoleille: ”Tämä Jeesus, joka otettiin teidän luotanne taivaaseen, tulee kerran takaisin, samalla tavoin kuin näitte hänen taivaaseen menevän.” (Apt 1:11) Herra itse kuvaa tulemustaan äkilliseksi ja yllättäväksi: ”…niin kuin salama leimahtaa idässä ja valaisee taivaan länteen asti, niin on oleva Ihmisen Pojan tulo – – Kaikki maan sukukunnat puhkeavat valituksiin, kun näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan.” (Matt 24:27, 30)

Kun maailma on monenlaisten myllerrysten, sotien, ekologisten ja taloudellisten kriisien sekä uuden teknologian tuoman muutoksen kourissa, osa kristityistä uskoo, että Kristuksen toinen tulemus on jo aivan ovella. Se ei ole sinänsä mitään uutta, menneinä vuosisatoina osa ihmisistä on hyvinkin vahvasti kokenut elävänsä viimeisiä aikoja. Ortodoksinen kirkko on odottanut Herran paluuta jo lähes 2000 vuotta, vakaasti ja tervehenkisesti ilman turhaa vouhotusta.

Nykyisin netissä levitetään aiheeseen liittyen kaikenlaisia profetioita, jotka ovat usein ristiriidassa keskenään ja monesti myös vääriä, tai ainakin väärin tulkittuja. Ihminen on utelias ja haluaisi tietää tulevaisuuden, mutta Herran paluun ”päivää ja hetkeä ei tiedä kukaan, eivät taivaan enkelit eikä edes Poika, sen tietää vain Isä.” (Matt 24:36)

Kristus puhui kyllä toisen tulemisensa lähestymisen merkeistä, suurista sodista, ankarista vainoista, nälänhädästä ja maanjäristyksistä, ”mutta kaikki tämä on vasta synnytystuskien alkua.” (Matt 24:8) Samalla hän varoitti vakavasti eksytyksestä, ja erityisesti vääristä profeetoista: ”Varokaa, ettei kukaan johda teitä harhaan. Monet tulevat esiintymään minun nimelläni. He sanovat: ’Minä olen Messias’, ja eksyttävät monia – – sillä vääriä messiaita ja vääriä profeettoja ilmaantuu, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että he johtavat, jos mahdollista, valitutkin harhaan.” (Matt 24:4-5, 24)

Meidän kohtaloamme ei ole ennalta määrätty, vaan voimme vaikuttaa siihen suuresti itse. Tärkein vaikutus elämäämme ei löydy tulevaisuuden arvailusta, vaan tämän päivän valinnoista. Valitettavasti Herran kaikista profeetallisimmat sanat jäävät meiltä aivan liian usein huomaamatta ja toteuttamatta.

Nimittäin kaikista käskyistä suurin ja tärkein – joka sisältää kaikkien todellisten profeettojen opetuksen olennaisen sisällön – on Jeesuksen itsensä mukaan tämä: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Ja toinen yhtä tärkeä käsky on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat.” (Matt 22:37-40)

Tutussa rakkauden käskyssä on kaikki tarpeellinen ohjeistus mitä tarvitsee tietää lopunaikoihin tai tähän päivään liittyen, sillä olivatpa ajat millaiset tahansa, käsky rakastaa pysyy ikuisesti voimassa: ”Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon – – mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään – – Rakkaus ei koskaan katoa.” (1 Kor 13:2-3, 7)

Meille on annettu mahdollisuus rakastaa nyt, ja kaikki mikä turruttaa tai eksyttää tai pelottelee meidät käpertymään itseemme pois lähimmäisen rakastamisesta, ei ole Jumalasta. Kun aikojen lopulla astumme Kristuksen tuomioistuimen eteen, meidät tuomitaan nimenomaan rakkauden valossa, ei sen perusteella mitä arvailimme hänen toisesta tulemuksestaan.

Mikään ei voisi olla siis parempaa valmistautumista Herran tulemukseen kuin hänen rakkauden käskynsä uskollinen toteuttaminen. Vaikka maailmassa tai meille tapahtuisi mitä tahansa, koskaan ei ole liian myöhäistä uhrautua toisen puolesta ainakin pienin teoin arjessa. Varsinaisina lopun aikoina – milloin ne koittavatkin – rakkauden uhraukset tulevat olemaan suurimpia mahdollisia.

Aikojen kovetessa sydän voi kuitenkin kovettua, jos emme pysy kirkon turvallisessa yhteydessä ja pidä toisistamme huolta: ”kun laittomuus lisääntyy, monien rakkaus kylmenee.” (Matt 24:12) Ja jotta todella kasvaisimme Taivaallisen Isämme lapsina, meidän on käsketty rakastaa myös niitä, jotka meitä vihaavat, ja rukoilla heidän puolestaan. (Luuk 6:27-28)

Sillä kaikesta itsekkyyden tyranniasta, järjettömästä pahuudesta ja tihenevästä pimeydestä huolimatta Jumalan Rakkauden Valtakunta voittaa, ja ilmestyy äkkiarvaamatta koko voimassaan ja kirkkaudessaan – ja tuo valtakunta on jo voittanut, ja on meidän keskellämme.

Autuaita siis ne, jotka rakastavat jo nyt.