Kuuntele
Viime aikoina kirkollisia piirejä laajalti puhuttanut uskonnonopetus ja sen tutkimus jää usein sangen vähälle huomiolle. Itä-Suomen yliopistolle kokoontui kuitenkin syyskuun alussa rutkasti alan huippuasiantuntemusta, kun Orthodox Christian Religious Education Association eli OCREA kokosi tutkijoita Joensuuhun (Avaa uuden sivuston) niin Euroopasta kuin Pohjois-Amerikastakin.
Puheenvuoroissa nousivat esille myös tekoälyn alalle tuomat haasteet.
Kuulumisia Yhdysvalloista
Aamun Koitto haastatteli järjestön toista puheenjohtajaa, korkeasti siunattua Synadan piispaa, tohtori Anthony Vramea. Piispa Anthony on Ekumeenisen patriarkaatin Amerikan arkkihiippakunnan apulaispiispa.
– Toimin apulaisprofessorina Holy Cross School of Theology:ssä ja Holy Cross Orthodox Press:in johtajana.
Holy Cross School of Theology on Bostonissa Yhdysvalloissa toimiva, Ekumeenisen patriarkaatin alainen seminaari. Holy Cross Orthodox Press puolestaan on sen yhteydessä toimiva akateeminen kustantaja.
– Olen toiminut uskontopedagogiikan kentällä yli 30 vuotta sekä tutkijana että opetusmateriaalien julkaisijana. Olen toiminut myös seurakuntapappina ja nyt tietysti piispana.
– Jotkut pitävät minua ensimmäisenä pelkästään tähän alaan Yhdysvalloissa erikoistuneena henkilönä. Olen myös toiminut kansainvälisesti jo monia vuosia.
Järjestön syntyvaiheita
Piispa Anthony on yksi OCREA:n perustajajäsenistä.
– OCREA perustettiin 2006 Suomessa, kun Syndesmos [toim.huom. ortodoksisten nuorten maailmanliitto] keskittyi uskonnonopetuksen kysymyksiin ja kokoonnuimme kesällä viikoksi Valamoon.
– Risto Aikonen kokosi meistä ryhmän. Useimmat meistä eivät olleet tavanneet, vaikka olimme kuulleet toisistamme. Esittelimme tutkimuksiamme ja kävimme hyviä keskusteluja. Muutaman hyvin tuotteliaan päivän jälkeen tajusimme, että tätä kannattaa jatkaa ja perustimme järjestön kootaksemme uskonnonopetuksen tutkijoita yhteen muutaman vuoden välein.
Uskonnonopetus ja uskontopedagogiikka on tutkimusalana pieni. Lisäksi haasteena on, että eri maissa opetus on toteutettu eri tavoin.
– Alan konteksti vaihtelee kansainvälisesti. Meillä Yhdysvalloissa opetus tapahtuu pääasiassa seurakuntien lapsille järjestämissä pyhäkouluissa, mutta myös näiden aikuisille ja nuorille suuntaamilla kesäleireillä ja vastaavilla. Maissa, joissa uskonnonopetus tapahtuu perinteisesti kouluissa, tutkimus painottuu hieman eri tavalla. Monilta osin kohtaamme kuitenkin hyvin samanlaisia haasteita. Euroopassa, erityisesti Suomessa, tehty tutkimus voi olla hyödyllistä meille Yhdysvalloissa – ja uskon Yhdysvalloissa tehdyn teorian tutkimuksen auttavan eurooppalaisia.
– Kirkko on aina opettanut uskoa: se ei siirry automaattisesti ihmisestä toiseen. Opetusta täytyy toteuttaa tarkoituksellisesti, ja sitä on tehty vuosisatoja – olipa kyse sitten kirkkoisien opetuspuheista katekumeeneille tai kirkon tarkoitukseen perustamista kouluista. Uskonnonopetus auttaa kirkkoa kasvamaan ja kehittymään sekä vahvistamaan ihmisten uskoa. Se on kriittisen tärkeää, ja meidän täytyy pohtia opettamista ja tutkia sitä. Meidän täytyy ymmärtää. mitä olemme tekemässä.
Kiitosta suomalaisille
Piispa Anthony kiittää suomalaisten panosta tieteenalan ja OCREA:n hyväksi.
– Suomalaiset ovat olleet erinomaisia isäntiä meille. Risto Aikonen, joka on aivan suomalaisen uskonnonopetuksen hermolla, on tuonut kollegojaan keskusteluihimme. Tämän konferenssin ja puolitoista vuotta sitten Thessalonikissa järjestetyn konferenssin suomalaistutkijoiden esitykset ovat olleet hyvin tärkeitä ja saaneet hyvän vastaanoton.
– Isä Teemun [Toivonen] kirkkoon liittyjien kohtaamista käsittelevä esitys täytyy saada jaetuksi ortodoksisen uskonnonopetuksen tutkijoiden kanssa maailmanlaajuisesti. Me kaikki kohtaamme tämän kysymyksen ja olemme vasta alkaneet huomata sen. Tässä asiassa suomalainen tutkimus voi vaikuttaa siihen, miten me muut puhumme aiheesta.
– Meidän näkökulmastamme on erittäin tärkeää, että hän on Suomesta. Suomen [ortodoksinen] kirkko ei ole Amerikan kirkko, joka myös kamppailee saman ilmiön kanssa. Ja koska Suomen kirkko on pieni, se käsittelee asiaa nopeammin kuin jotkut suuremmat kirkot. Esimerkiksi Kreikan kirkko ei ole huolissaan suurten kirkkoon liittyjien määrien tuomista haasteista.
– Te käsittelette kouluissa myös uskonnonopetusta. Kuulimme äskettäin, miten Kreikassa suunnitellaan etiikan oppiainetta vaihtoehtona uskonnonopetukselle – teillä Suomessa se on ollut mahdollista jo kauan.
Teema muuallakin Euroopassa
Suomesta konferenssiin osallistuivat muiden muassa käytännöllisen teologian yliopisto-opettaja, rovasti Teemu Toivonen ja Suomen ortodoksisen kirkon kasvatuksen ja koulutuksen koordinaattori Sari Vatanen.
Isä Teemu havainnoi, että uskonnonopetus puhuttaa ympäri Eurooppaa. Kansainvälisten kokemusten kuuleminen sekä ajatustenvaihto antavat perspektiiviä.
– Tein havainnon, että muuallakin Euroopassa koulun uskonnonopetuskeskustelua hallitsevat enemmistön lähtökohdat riippumatta siitä, mikä se enemmistö on – myös ortodoksienemmistöisissä maissa. Ei niin, että pahasta tahdosta ei haluttaisi nähdä vähemmistöjä, vaan enemmistöasema sokeuttaa sille, mikä vähemmistöjen tilanne oikeasti on.
– [Puheenvuoroissa] kuultiin esimerkiksi [tutkimuksesta] nuorten kokemuksista vähemmistön tai diaspora-aseman suhteesta omaan perittyyn uskontoon. Saman tyyppistä olisi kiinnostava kuulla täältä meiltäkin.
Vatanen nostaa esille konferenssin paneelikeskusteluun osallistuneen Heini Wesslinin puheenvuoron koltansaamelaisten kulttuurista, kielestä ja uskonnonopetuksen merkityksestä.
– Oli erittäin hyvä, että kolttasaamelaisten asema tuli esille. Puheenvuoro oli todella tärkeä, ja heidän asemansa vähemmistön vähemmistönä soisi tulevan nykyistä paremmin esille.
Merkittävä huomionosoitus
Konferenssi alkoi melkoisella jymy-yllätyksellä, sillä emeritusyliopistonlehtori, diakoni Risto Aikonen sai merkittävän tunnustuksen. Hänet palkittiin ansioistaan erittäin arvostetulla Pyhän Karitsan ritarikunnan komentajamerkillä. Aikosen elämäntyö on tapahtunut ortodoksisen uskonnonopetuksen parissa, niin tutkijana kuin myös uskonnonopettajien kouluttajana yliopistolla. Piispa Anthony luonnehti Aikosta ja tämän meriittejä.
– Olemme tunteneet Riston kanssa vuodesta 2006 ja tavanneet muutaman kerran aikaisemminkin, joten olemme olleet ystäviä parikymmentä vuotta. Ihailen hänen sinnikkyyttään koota meidät yhteen, sitä ei monella ole. Toisekseen hänen työnsä oppimateriaalien luomisessa on ollut hämmästyttävää. Hän on vienyt tutkimuksessa tehdyn ajatustyön suomalaisen koulutusjärjestelmän uskonnonopetukseen. Hän on myös erittäin tärkeä ajattelija tällä alalla.
Haastattelun lopulla piispa Anthony muistuttaa uskonnonopettajien merkityksellisestä tehtävstä kirkon hyväksi sekä kiittää Aamun Koiton kautta suomalaisia.
– Se, miten opetamme uskontoa tänään, kertoo jotain siitä, mitä kirkko on tulevaisuudessa. Jos teemme työmme hyvin, annamme kirkolle paremman tulevaisuuden kuin siinä tapauksessa, että emme tekisi mitään.
– Kirkko on kirkko, se jatkaa kulkuaan ilman meitäkin, mutta työllämme on merkitys.
– Haluan esittää lukijakunnalle kiitoksen siitä, miten Suomen kirkko on tukenut meitä alusta asti. Se todistaa Suomen kirkon johdon kyvystä nähdä koulutuksen merkitys.
Kuva ylhäällä: Orthodox Christian Religious Education Association eli OCREA kokosi tutkijoita Joensuuhun niin Euroopasta kuin Pohjois-Amerikastakin.
