Suomen ortodoksisen kirkon hiippakuntarakennetta pohtiva työryhmä tutkii kolmea vaihtoehtoa: yhden, kahden tai kolmen hiippakunnan mallia. Tämä käy ilmi kirkollishallitukselle kesäkuun alussa annetusta väliraportista (Avaa uuden sivuston).
Työryhmä on hahmotellut myös kunkin vaihtoehdon mukaisia mahdollisia hiippakuntarajoja. Siinä on otettu huomioon väestössä tapahtuvat muutokset sekä maantieteelliset ja työekonomiset haasteet ja mahdollisuudet.
Myös yhden hiippakunnan vaihtoehto on otettu tarkasteluun. Raportista ei käy ilmi, mitä vaihtoehtoa työryhmä aikoo kirkolliskokoukselle esittää.
Lopullinen ehdotus on kirkolliskokouksen päätöksen mukaan esiteltävä kirkolliskokousseminaarissa elokuussa, ja kirkollishallituksen on sen pohjalta valmisteltava säädösmuutosesitykset marraskuun kirkolliskokouksen päätettäväksi.
Kunkin hiippakuntamallin osalta esitellään niiden kirkko-opillinen, kanoninen ja lainsäädännöllinen asema sekä mahdolliset taloudelliset säästöt.
Kirkollisen toimintaympäristön muutoksista työryhmä on kiinnittänyt huomiota väestön kasvuun tai vähenemiseen, ikärakenteeseen sekä alueelliseen jakautumiseen ja näiden ennakoituihin muutoksiin. Lisäksi on tarkasteltu kirkon jäsen- ja verokehitystä sekä hiippakuntien taloutta ja toimintakuluja.
Kiristyvä talous on huomioitava
Työryhmä kiinnittää huomiota myös siihen, että kirkon talous tulee jatkossakin kiristymään, kun kirkon valtionapu vaikuttaa olevan vähenemässä. Hiippakuntarakenteen selvittämisen lisäksi on työryhmän mielestä tarpeellista kehittää hiippakuntien keskinäistä yhteistyötä ja työnjakoa sekä keskushallinnon ja hiippakuntien ja seurakuntien hallinnon keskinäistä yhteistyötä kustannusten leikkaamiseksi ja henkilöresurssien kohdentamiseksi paremmin.
Kirkolliskokouksen toimeksiannon (Avaa uuden sivuston) pohjana oli kirkolliskokoukselle tehty aloite kahteen hiippakuntaan palaamisesta (Avaa uuden sivuston). Aihetta on käsitelty Aamun Koitossa 11. marraskuuta 2025 ja 26. marraskuuta 2025.
Työryhmän jäsenet ovat Pohjois-Suomen seurakunnan kirkkoherra, rovasti Marko Patronen, rovasti Teo Merras Helsingistä ja Jyväskylän seurakunnan kirkkoherra Kaarlo Saarento sekä TT Jelisei Heikkilä, FT Elsi Takala, YTT Talvikki Ahonen ja TM Soili Penttonen.
Maahanmuuttajia mukaan osallistamalla
Monikulttuurisen työn kehittämistä valmisteleva työryhmä on kartoittanut seurakunnissa tehtävää monikulttuurisuustyötä papistolle ja kanttoreille suunnatulla kyselyllä. Vastaukset saatiin 16 seurakunnasta, vain Pohjois-Suomen ja Kuopion seurakunnat eivät vastanneet.
Osa työntekijöistä kokee epävarmuutta monikulttuurisuustyössä. Esiin nousi myös osittain eriytyviä näkemyksiä sen suhteen, miten eri taustoista tulevat ihmiset tulisi ottaa huomioon.
Kristinoppileirien vähäistä vetovoimaa maahanmuuttajaperheiden keskuudessa pahoiteltiin useammassa vastauksessa. Ottaen huomioon kristinoppikoulun merkityksen suomalaisten sitoutumiselle kirkon jäsenyyteen, työryhmä suosittaa seurakuntia ja kirkkoa jo tässä vaiheessa kiinnittämään erityistä huomiota kristinoppileireistä tiedottamiseen sekä kohdentamaan nuorisotyön voimavaroja siihen.
Toisaalta vastaajat kertoivat myös iloisista onnistumisista, kun maahanmuuttajataustaisia henkilöitä oli tullut mukaan seurakunnan vakiotoimintaan kertaluonteisten osallistavien tapahtumien kautta.
Seuraavaksi työryhmä selvittää seurakunnilta niiden työntekijöiden monikulttuurisen työn osaamista ja tarpeita. Lisäksi Pohjois-Suomen ja Kuopion seurakuntien tilanteiden ymmärtämiseksi niihin pyritään paneutumaan syvällisemmin.
Monikulttuurisuustyötä kehittävässä työryhmässä ovat puheenjohtaja, rovasti Teemu Toivonen Helsingistä, rovastit Heikki Huttunen Helsingistä ja Aleksander Roszczenko Joensuusta, toiminnanjohtaja Riina Nguyen, projektikoordinaattori Maria Mountraki sekä Vitali Moskaliukin.
Kirkolliskokous perusteli tehtävää (Avaa uuden sivuston) niin, että maahanmuuton vuoksi Suomessa on enemmän ortodokseiksi kastettuja kuin koskaan aiemmin, mutta valtaosa heistä ei ole kirkon virallisessa jäsenrekisterissä, eikä seurakuntien toiminta ole riittävästi tavoittanut muualla kastettuja ortodokseja. Tämä on sekä pastoraalinen että kirkon perustehtävään liittyvä kysymys, kirkolliskokous painotti.
Häirintäohjeen toimeenpano askarruttaa
Turvallisemman tilan periaatteita ja vähemmistöjen oikeuksien edistämistä Suomen ortodoksisessa kirkossa valmistelevat rovasti Teemu Toivonen, pastori Artturi Hirvonen, teologinen sihteeri Jelisei Heikkilä sekä järjestösihteeri Annakaisa Onatsu Ortodoksisten nuorten liitosta.
Kirkolle on jo vuonna 2022 laadittu Häirintä kielletty –toimintaohje (Avaa uuden sivuston) kirkolliskokouksen päätöksellä. Se koskee lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä tai aikuiseen kohdistuvaa seksuaalista häirintää.
Toimintaohjetta on noudatettava seurakunnissa ja kirkon keskushallinnossa, luostareissa, ortodoksisella seminaarilla sekä kirkon kanssa yhteistyösopimuksen tehneissä järjestöissä.
Työryhmä selvitti seurakunnilta ja muilta kirkon piirissä toimivilta tahoilta, miten ohjeistuksen käyttöönotto on edennyt. Vastauksia saatiin neljästä seurakunnasta, Ortodoksiselta seminaarilta, Valamon luostarin puolesta Valamon opistolta sekä Ortodoksisten nuorten liitosta.
Vastauksista nousi selvästi esiin, että ohjeistuksen käytännön toimeenpano aiheuttaa epävarmuutta – näin siitä huolimatta, että häirintäohje on lähetetty seurakuntiin ja se on henkilöstölle saatavilla kirkon intrassa.
Tavoitteena on lähestyä yhdenvertaisuutta ja turvallisemman tilan periaatetta ortodoksisen ihmiskuvan sekä kirkon pastoraalisen perustehtävän pohjalta. Työskentelyn tukena käytetään muun muassa Maailman elämän edestä -asiakirjaa (Avaa uuden sivuston), jota voidaan pitää Ekumeenisen patriarkaatin ohjenuorana tämän kaltaisissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä.
Työryhmä painottaa, että olennainen osa turvallisemman tilan periaatteiden luomista on, että ne työstetään yhdessä asianosaisten kanssa tai ainakin mahdollisimman lähellä sitä toimintaa, jota periaatteet koskevat. Tavoitteena onkin laatia toimintaohje, jonka avulla turvallisemman tilan periaatteet voidaan laatia paikallisesti kussakin työ- ja toimintayhteisössä.
Pyhien toimitusten käsikirjan Euhologionin uudistetun laitoksen koeversiota laativa työryhmä on pyytänyt yhdestä tekstiosuudesta koekäännöksen, mutta työryhmä pohtii myös tekoälyn käyttöä työn apuna. Tekoälyn nopean kehityksen seurauksena tekoälyohjelmia käytetään yleisesti käännöstyössä. Tällöin työryhmän tehtäväksi jäisi tekstin vertailu kreikan kieleen sekä kieliasun muokkaaminen.
Kirkon diakoniatyötä pohtineen työryhmän työ oli edennyt niin, että se luovutti kirkollishallitukselle jo lopullisen ehdotuksensa toimenpideohjelmaksi diakoniatyön uudelleen järjestämiseksi Suomen ortodoksisessa kirkossa vuoteen 2030 asti. Tästä Aamun Koitto kertoo tarkemmin erillisessä artikkelissa myöhemmin.
Kuvituskuvassa arkkipiispan mitra.