Kuuntele
Kirkkokalenteri laaditaan aina yhdelle kalenterivuodelle kerrallaan. Jo usean vuoden ajan kalenterin laadinnasta on vastannut Valamon Kristuksen kirkastumisen luostari. Kirkkokalenterin käytännön laadintaa valottaa luostarin johtaja, arkkimandriitta Mikael ja kalenterin hengellistä käyttöä ohjeistaa Oulun metropoliitan tehtävien hoitaja, Haminan piispa Sergei.
Pääsiäinen kalenterin keskiössä
Kirkollinen vuorokausi alkaa illasta.
Suuren paaston ja pääsiäiskauden ulkopuolella käytetään Oktoehosta eli kahdeksansävelmistöä, joka määrittää viikkosävelmän. Sävelmä vaihtuu aina sunnuntaisin eli käytännössä lauantai-illan ehtoopalveluksessa.
Arkkimandriitta Mikael kertoo, että kahdeksansävelmistön kierto alkaa aina pääsiäisestä, jolloin alkaa myös lauantai-iltana toimitettavien sunnuntaivigilioiden ylösnousemusevankeliumien ja liturgiassa luettavien epistola- ja evankeliumitekstien kierto.
– Asia on pääpiirteissään yksinkertainen, mutta pääsiäisestä pääsiäiseen on eri vuosina eri pituinen ajanjakso. Asiaan liittyy täten hyvin paljon rakettitiedettäkin ihmeellisempää järjestelmän hienosäätöä, jota en itse hallitse. Lukukappaleita ei päätä kalenterin tekijä, vaan parhaan käsityksensä mukaan kalenteriosan laatija kirjaa kalenteriin kullekin päivälle ne lukukappaleet, jotka kirkon perinteen mukaan kyseisenä päivänä kuuluu lukea. Tähän vaikuttavat erityisesti kirkolliset juhlat ja paastonajat omien sääntöjensä mukaan. Sunnuntai on tietysti aina erityinen pieni juhlansa, pieni pääsiäinen. Kalenteriosan on jo useana vuonna tehnyt Valamon luostarin arkkidiakoni Jaakob. Matrikkeliosion kirkkokalenterin perässä on monta kertaa laatinut pappismunkki Rafael, mutta vuoden 2027 kalenterin matrikkeliosion laadin jälleen minä, kuten olen tehnyt joskus aikaisemminkin.
Paastot ja juhla-ajat rytmittävät kirkkovuotta
Vanhan kaskun mukaan ortodoksisen kirkon kalenterissa tuntuu olevan juhlapäivä aina, paitsi silloin, kun on paastopäivä. Juhlien tasomerkinnät ja vastaavasti paastomerkinnät kuitenkin kertovat kalenterin käyttäjälle paljon enemmän.
– Paastomerkinnät on peritty aikaisemmista kirkkokalentereista. Ne noudattavat yleisortodoksista perinnettä ja käytäntöä, eikä niissä ole ollut, eikä todennäköisesti tule olemaan juurikaan muutoksia.
Myös juhlien tasomerkinnät on peritty aikaisemmista kalentereista ja mahdollisista muutoksista määrää piispainkokous. Arkipäivästä poikkeavat juhlien tasot ovat seuraavat: pienin arkipäivästä poikkeava juhlan taso on juhla, jonka ehtoopalveluksessa lauletaan kuusi Minean (jumalanpalvelustekstien kokoelma, jossa on päivän pyhän tekstit jokaiselle vuoden päivälle) avuksihuutostikiiraa päivän pyhän kunniaksi tavanomaisten kolmen avuksihuutostikiiran sijaan. Tätä ei tosin ole merkitty kirkkokalenteriin.
– Seuraava taso, ja ensimmäinen kirkkokalenteriin merkitty juhlan taso, on juhla, jolloin noiden kuuden ehtoopalveluksen avuksihuutostikiiran lisäksi juhlan kunniaksi lauletaan aamupalveluksessa suuri ylistysveisu sen sijaan, että se arkipäivän tapaan luettaisiin. Siitä seuraava juhlan taso on juhla, jossa aamupalvelukseen liitetään erityinen polyeleo-osio, jossa myös luetaan juhlan aiheeseen liittyvä evankeliumi. Ylin juhlan taso on vigilia-juhla, jolloin juhlan kunniaksi toimitetaan vigilia. Näiden vigiliajuhlien joukossa ovat omana kategorianaan vielä 12 suurta juhlaa, valistaa isä Mikael.
Pyhien muistopäivät rakentavat nimipäiväkalenterin
Jokaiselle päivälle on kirkkokalenteriin kirjattu päivän pyhät ihmiset, joita kirkko kunnioittaen muistelee. Näistä rakentuu myös ortodoksinen nimipäiväkalenteri.
Piispa Sergei muistuttaa, etteivät Suomen kirkon kalenterissa näy suinkaan kaikki maailmanlaajuisen ortodoksisen kirkon pyhät, vaan kirkkokalenteriin on pyritty valitsemaan keskeisimmät pyhät, joiden elämäkerrat ovat Synaksarion-kirjasarjassa ja myös kirkon nettisivuilla.
Arkkimandriitta Mikael kertoo, että lähtökohtaisesti kaikki jossain ortodoksisessa paikalliskirkossa pyhiksi kanonisoidut ovat pyhiä myös Suomen ortodoksisessa kirkossa:
– Voi siis kunnioittaa myös sellaisia pyhiä, joita ei ole mainittu Suomen ortodoksisen kirkon kirkkokalenterissa, ja voi ottaa omaksi taivaalliseksi esirukoilijakseen sellaisen pyhän, jota ei ole mainittu Suomen kirkon kalenterissa. Omaa nimipäiväänsä voi viettää tuon pyhän muistopäivänä, vaikka kyseistä pyhää ja hänen muistopäiväänsä ei olisikaan mainittu Suomen ortodoksisen kirkon kalenterissa. Kalenterissa tilaa on rajallisesti, ja samoin myös palvelusten loppusiunauksissa ei voida muistella rajattomasti pyhien nimiä. Suomen ortodoksisen kirkon kirkkokalenteriin mahtuu vain tietty määrä pyhiä.
Nykyisin kirkkokalenterin suhteen on siirrytty piispainkokouksen määrittelemään linjaan, ohjeistukseen ja käytäntöön. Isä Mikael jatkaa:
– Aikaisemmin kalenterin tekijä sai hyvin pitkälle määritellä, mitä pyhiä kalenterissa on, mutta nykyään jo useamman vuoden ajan päätösvalta on ollut Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokouksella. Kalenterin laadinnan tasolla aikaisemmista kirkkokalentereista on peritty kalenterissa olleet pyhät ja muutoksia tähän on sittemmin tehnyt ja tekee myös tulevaisuudessa piispainkokous. Viime vuosina kalenteriin on lähinnä lisätty pyhiä. Piispainkokous määritteli vuoden 2024 kirkkokalenteriin kalenterityöryhmän ehdotuksen pohjalta nimipäiväluettelon. Tällöin kalenterista poistettiin sellaisia nimiä, joilla on hyvin vähän kantajia, ja samalla poistettiin yhteydet sellaisten pyhien ja nimien väliltä, joiden välillä ei todellisuudessa ole yhteyttä, vaikka nimet kuulostaisivatkin hieman samoilta. Kirkkokalenterissa olevien nimipäivien suhteen päätäntävalta on piispainkokouksella. Perusteina on, että kyseistä nimeä on annettu vähintään 300 henkilölle ja että nimen ja pyhän nimen välillä on olemassa todellinen yhteys, eikä vain esimerkiksi äänteellinen samankaltaisuus, valottaa arkkimandriitta Mikael.
Kirkkokalenteri päivittäisen rukouselämän tukena
Oulun metropoliitan tehtävien hoitaja Haminan piispa Sergei ohjaa kirkon jäseniä käyttämään kirkkokalenteria apuna hengellisessä elämässä.
– Oman rukouselämän olisi hyvä olla säännöllinen. Tässä meitä auttavat rukouskirjat, joista voi lukea muun muassa aamu- ja iltarukouksia ja ehtoolliseen valmistavia rukouksia. Näiden lisäksi kirkkokalenterista voi katsoa päivittäiset Raamatun lukukappaleet, jotka jumalanpalveluksissakin luetaan. Käytännössä kirkkokalenteriin on kirjattu liturgian epistola- ja evankeliumiluvut, paitsi suuren paaston arkipäivinä, jolloin kalenterissa on Vanhan testamentin parimiatekstit. Näiden lukeminen täydentää päivittäistä hengellistä ravinnonsaantia. Jos tämän lisäksi on aikaa ja jaksamista, on hyvä lukea pyhien elämäkertoja. Raamatun lukukappaleet ja pyhien elämäkerrat löytyvät nykyään kätevästi kirkon nettisivujen kirkkokalenteriosiosta päivittäin jaoteltuina valmiina teksteinä.
Pyhien muistopäivät ja elämäkerrat toimivat esimerkkinä ja rohkaisuna sekä hengellisen ilon lähteenä. Piispa Sergei kertoo, että hänelle läheisiksi pyhiksi ovat muodostuneet muun muassa pyhä Johannes Kronstadtilainen (20.12.) ja erityisesti pyhittäjä Johannes Valamolainen (5.6.). Jumalanäidin juhlista hän mainitsee rakkaina Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen (15.8.) ja Jumalanäidin suojeluksen (1.10.). Läheisimmät juhlat liittyvät piispan omaan taivaalliseen esirukoilijaan ja täten myös hänen nimipäiväänsä.
– Tietysti pyhittäjäisät Sergei ja Herman, Valamon perustajat. 28.6. on heidän muistopäivänsä ja samalla oma nimipäiväni. Valamossa juhlitaan myös heidän reliikkiensä eli pyhäinjäännöstensä siirtojuhlaa 11.9. vuosittain. Olin kuitenkin 31 vuotta Valamossa, siitähän tulee jo yli kuusikymmentä kertaa heidän muistonsa viettämistä itsellenikin. Kyllä he hyvin läheisiksi tulivat!
Kirkkokalenterin voi hankkia seurakuntien kanslioista ja useimmista pyhäköistä. Kirkon nettisivuilla kalenteriin, liturgisiin ohjeisiin ja pyhien muistopäivähakemistoon voi tutustua Suomen ortodoksisen kirkon verkkosivuilla (Avaa uuden sivuston).
Artikkeli on julkaistu ensimmäistä kertaa painetussa Aamun Koitossa 2/2026.
