Tiukimmat väännöt Suomen ortodoksien kirkon kirkolliskokouksessa käydään tänäkin vuonna todennäköisesti kirkon ensi vuoden budjetista (Avaa uuden sivuston). Viime vuosina valtionavun suurten leikkausten myötä raha on ollut tiukassa, ja kirkolliskokous on joutunut jakamaan niukkuutta.
Budjetin kehyksiin ei tänä vuonna ole odotettavissa isoja muutoksia. Kirkon saaman valtionavun arvioidaan ensi vuonna olevan tämän vuoden tasolla.
Budjettikakun sisällä eri kohteisiin jaettavista euroista sen sijaan saatetaan nähdä aiempien vuosien tapaan kiihkeitä keskusteluja, ja monesti kirkolliskokouksen päätös syntyy vasta äänestämällä. Lopputulos määrää monen kirkon toimijan ensi vuoden toimintaedellytykset.
Kirkon rahat tulevat valtionavusta ja seurakunnilta
Kirkon keskusrahaston varat kertyvät pääosin valtionavusta ja seurakuntien maksamista keskusrahastomaksuista. Varoista maksetaan hiippakuntien ja keskushallinnon kulut sekä myönnetään avustuksia kirkon eri toimijoille. (Avaa uuden sivuston)
Seurakunnat saavat muun muassa uskonnonopetus-, peruskorjaus- ja konservointiavustuksia. Lisäksi harvaan asutuilla seuduilla toimivien pappien ja kanttorien työtä tuetaan Ivalossa, Kokkolassa sekä Pohjois-Karjalassa.
Kulttuuriperintötyötä tekeviä yhteistyökumppaneita avustetaan myös vuosittain. Näitä ovat kirkkomuseo Riisa, Valamon kirjasto sekä kirkon johtava konservaattori. Lisäksi myönnetään kirkkomusiikki-, konservointi- ja kolttasaamen kielen avustuksia.
Kirkolla on Riisan lisäksi yhteistoimintasopimukset kolmen toimijan kanssa, joita tuetaan vuosittain: Ortodoksisten nuorten liitto, kehitys- ja diakoniajärjestö Filantropia sekä Valamon opisto.
Maksut pienemmäksi ja palvelu paremmaksi
Helsingin hiippakunnan kaikki seitsemän maallikkoedustajaa vaatii tekemässään kirkolliskokousaloitteessa (Avaa uuden sivuston) seurakuntien keskusrahastomaksun pienentämistä. Allekirjoittajat ovat kaikki myös Helsingin seurakunnan nykyisiä tai entisiä luottamushenkilöitä.
Helsingin seurakunta on ylivoimaisesti suurin keskusrahastomaksun maksaja. Sillä on jäseniä noin 22 000 (Avaa uuden sivuston), kun koko kirkon jäsenmäärä on alle 56 000. Yli kolmasosa kirkon kaikista jäsenistä kuuluu siis Helsingin seurakuntaan.
Esillä on myös ehdotus varojen palauttamisesta seurakunnille toiminta-avustuksina (Avaa uuden sivuston), mikäli keskusrahastolle kertyy ylijäämää yli 100 000 tilikaudessa.
Kirkon palvelukeskuksen toiminnan kehittäminen on kirkolliskokousten kestoaihe vuodesta toiseen. Tänä vuonna keskustelua pohjustaa juuri valmistunut mittava ulkoinen arviointi (Avaa uuden sivuston).
Kirkollishallitus esittää kirkolliskokoukselle, että arvioinnin huomioiden ja suositusten pohjalta palvelukeskukselle laaditaan ensi vuonna kehittämissuunnitelma (Avaa uuden sivuston). Sen jälkeen palvelujen tuottamista ja niiden tapaa aiotaan uudistaa mahdollisimman hyvin ja taloudellisesti toimivaksi.
Vaikka keskushallinnon kehittäminen saattaa ensi kuulemalta kuulostaa kuivakalta aiheelta, siinä ollaan kuitenkin kirkolliskokouksen tehtävän ytimessä: hallinnon toimivuuden ja tehokkuuden sekä sitä kautta varojen käytön valvonnassa.
Kokous pohtii myös naisten asemaa sekä huolta keskustelukulttuuria
Rahanjaon ja hallinnon lisäksi kirkolliskokous keskustelee sille tehtyjen aloitteiden (Avaa uuden sivuston) pohjalta myös ihmisiä lähempänä olevista aiheista.
Näitä ovat esimerkiksi naisille mahdolliset liturgiset avustavat tehtävät (Avaa uuden sivuston) sekä huolet jyrkentyvistä asenteista ja repivästä keskustelukulttuurista (Avaa uuden sivuston).
Lisäksi keskustellaan muun muassa keinoista nuorten tavoittamiseen (Avaa uuden sivuston) ja pohditaan oman uskonnonopetuksen tulevaisuutta (Avaa uuden sivuston).
Kuvituskuva on Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksesta ja arkkipiispan vaalista Valamon luostarissa marraskuussa 2024.