Kuuntele
Ortodoksisessa kirkossa Irene Fofonoff on tullut monille tutuksi sekä valtakunnallisena että paikallisena toimijana. Hän on ONL ry:n puheenjohtaja ja Lapin kappeliseurakunnan seurakunnanvaltuutettu.
Tämän vuoden loppuun saakka hän työskentelee Lapin kappeliseurakunnassa saamelaistyöhön keskittyvänä työntekijänä.
– Tehtäväni on edistää ja vahvistaa kolttasaamelaisen alkuperäiskansan elämää osana seurakuntaa ja Suomen ortodoksista kirkkoa, kehittää kolttasaamelaisia palvelevaa kirkollista työtä ja laatia kirkollishallituksen perustaman Kolttasaamelaiset ortodoksisessa kirkossa -hankkeen ohjausryhmälle hankesuunnitelma. Olen iloinen saadessani mahdollisuuden edistää kolttasaamelaisten asioita kirkon sisällä ja pidän tätä työtä erittäin tärkeänä, Fofonoff kertoo.
Historian nuorin ”kylän vanhin”?
Vasta 30-vuotias Irene Fofonoff on ainakin muistinvaraisen tiedon mukaan historian nuorin kolttien luottamusmies.
– Ajatus tuntuu hieman ristiriitaiselta, sillä Petsamon alueella asumisen aikana puhuttiin myös ”kylän vanhimmasta”. Termin käyttö taisi vähentyä hiljalleen sotien jälkeen. Olen otettu siitä, että minua tähän tehtävään ehdottaneet ja tukensa osoittaneet henkilöt luottavat kykyihini nuoresta iästäni huolimatta. Arvostan kyläkokous-järjestelmäämme ja sen eteen työtä tehneitä menneitä ja nykyisiä sukupolvia, joten valituksi tuleminen on minulle iso kunnia, Fofonoff toteaa.
Tehtävä tuo mukanaan paljon vastuuta. Kolttien luottamusmies johtaa kyläkokousjärjestelmän toimintaa ja toimii kolttaneuvostojen puheenjohtajana. Hän edustaa kolttasaamelaisia ja toimii kolttasaamelaisessa yhteisössä yhdyshenkilönä viranomaisiin ja muihin toimijoihin – esimerkiksi Suomen ortodoksiseen kirkkoon.
Kolttien luottamusmies seuraa laajasti kolttasaamelaisen yhteisön elinkeinojen ja elinolosuhteiden sekä koltansaamen kielen ja kolttasaamelaisen kulttuurin tilannetta ja tekee tarvittaessa aloitteita niiden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Hänen tehtävänään on myös seurata lainsäädäntöä, viranomaisten päätöksiä ja muita toimenpiteitä, joilla voi olla vaikutuksia kolttien toimeentulolle ja muille elinolosuhteille.
Luottamusmiehen lisäksi kolttasaamelaisia voi edustaa verkostoissa tai tapahtumissa kyläkokouksen nimeämä yhteisön jäsen tai kyläkokouksen sihteeri.
– Olin hämmentynyt ja otettu, kun ensimmäisen kerran yhteisöstä minulta kysyttiin, voisinko alkaa ehdolle tähän tehtävään. Matkan varrella sain lisää tukea ehdokkuudelle. Tunnistin tämän olevan polku, jota kohti minun täytyi seuraavaksi lähteä.
Ennen luottamusmieheksi valintaa Fofonoff on osallistunut kyläkokouksiin kylän jäsenenä.
– Olen erilaisissa tapahtumissa tai töiden liittyvissä yhteistyötapaamisissa nähnyt kuinka paljon kyläkokous näkyy ja kuuluu. Seurakuntien yhdistymisen aikaan kolttien kyläkokousta pyydettiin nimeämään yksi henkilö uuteen seurakunnanvaltuustoon puheoikeudella. Tulin nimetyksi ja kävin kokouksissa. Huomasin, että haluan vaikuttaa seurakunnassamme täysivaltaisena valtuuston jäsenenä ja vaikuttaa sitä kautta paremmin myös kolttasaamelaisia koskeviin asioihin. Siksi asetuin seuraavissa vaaleissa ehdolle ja tulin ilokseni valituksi.
Identiteettiä ja elinvoimaa vahvistamassa
Fofonoff aloittaa tehtävässään tilanteessa, jossa saamelaisten totuus- ja sovintokomission suositusten toimeenpano on vasta alkanut.
– Tämän työn edistäminen on yksi iso ja tärkeä kokonaisuus, minkä äärellä tulemme kyläkokouksessa tekemään töitä.
Komission loppuraportissa on esitetty myös Suomen ortodoksista kirkkoa koskevia toimenpidesuosituksia. Niiden lisäksi kehittämisehdotuksia on esitetty myös Suomen ortodoksisen kirkon kolttasaamelaispolitiikkaan vuodesta 1920 perehtyneessä erillisselvityksessä.
– Toivon, että nämä suositukset konkretisoituvat kirkossamme.
Kirkossa tätä työtä edistää kirkollishallituksen keväällä 2026 käynnistämä Kolttasaamelaiset ortodoksisessa kirkossa -hanke. Kolttien kyläkokouksen edustajana hankkeen ohjausryhmään kuuluvat Jasmin Semenoff, Pinja Semenoff ja Erkki Lumisalmi.
Fofonoff katsoo tulevaan toiveikkaasti.
– Toivon kielen ja kulttuurin elinvoimaisena säilymistä. Toivon seuraaville sukupolville mahdollisuutta kasvattaa vahvaa saamelaisidentiteettiä. Toivon, että vähemmistöstressi ja huoli ympäristön säilymisestä kuormittaisi ihmisiämme entistä vähemmän. Paljon voimme tehdä yhteisön sisällä itse, mutta myös muut ihmiset ja organisaatiot ympärillämme voivat vaikuttaa näiden toiveiden toteutumiseen!
