Kuuntele
Suomalaissyntyinen, Reomäen luostarissa Saarenmaalla kilvoitteleva nunna Porfyria on vihitty suureen skeemaan torstaina 9. heinäkuuta 2026. Vihkimisen toimitti ehtoopalveluksen yhteydessä niin ikään suomalaistaustainen Haapsalun piispa Damaskinos.
Paikalla vihkimyksessä olivat muun muassa Pärnun ja Saarenmaan piispa Aleksanteri (Aleksander), Athosvuoren Ksenofontoksen ja Pantokratorin luostareiden igumenit, Akritohorin luostarin igumenia sekä edellä mainittujen luostareiden kilvoittelijoita sekä paikallista kirkkokansaa.
Reomäen luostari kertoo some-päivityksessään (Avaa uuden sivuston), että luostarin noudattamassa athosvuorelaisessa perinteessä vihkimys suureen skeemaan ei tarkoita luostarielämästä ”eläkkeelle jäämistä” vaan pikemminkin päinvastoin.
Suureen skeemaan (Avaa uuden sivuston) vihitylle nunnalle annetaan skeemaviitta, johon on kuvattu Kristuksen kärsimykseen liittyviä symboleita. Ne ilmaisevat yhteyttä Kristuksen kärsimykseen, mutta myös ylösnousemukseen Hänen kanssaan.
Aamun Koitto uutisoi marraskuussa 2024 kilvoitteluelämän uudesta käynnistymisestä Reomäen kylässä Viron Saarenmaalla toimivassa pyhän Johannes Edelläkävijän ja apostoli Andreaan luostarissa. Tuolloin luostarin ainoa kilvoittelija oli suomalainen sisar Porfyria.
Sisar Porfyria (maallikkonimeltään Maria Susuna) toimi aiemmin Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa Myllypuron pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen kappelin kanttorina aina vuoden 2023 lokakuuhun asti. Vuoden 2024 kesäkuussa hänet vihittiin viitankantajanunnaksi.
Aamun Koiton haastattelussa äiti Porfyria kuvaili polkuaan luostarikilvoitteluun:
– Erityisesti pyhän Johannes Sonkajanrantalaisen kanonisoinnin yhteydessä aloin kuulla Jumalan kutsua voimakkaammin. Ilmaisin ajatukseni silloiselle rippi-isälleni ja nykyiselle vanhukselleni pappismunkki Damaskinokselle (toim. huom. nykyinen Haapsalun piispa Damaskinos). Halusin nimenomaan kilvoitella hänen hengellisessä ohjauksessaan, koska en halunnut päästää hänestä irti luostariin menemisenikään myötä. Niin sitten Viron apostolinen ortodoksinen kirkko täysin meidän toiveistamme tietämättä pyysi vanhus Damaskinosta perustamaan uudestaan Reomäen luostarin, ja minä sain olla luostarin uuden sisariston ensimmäinen nunna.
– Varsinaisen päätöksen tekeminen ei ollut vaikeaa, koska tunsin niin oman taipumukseni kuin Jumalan kutsunkin niin vahvana, ja olin löytänyt ohjaajavanhuksen, johon pystyin luottamaan täydellisesti.
Tuolloin äiti Porfyria kertoi liikuttuneensa myös nähdessään paikallisten innostuksen, kun Reomäen luostarielämä alkoi jälleen elpyä.
Vierailu Reomäen luostarissa
Reomäen luostari avoinna myös vieraille ja pyhiinvaeltajille, mutta yöpymistilat ovat rajalliset. Lähistöllä on kuitenkin majoituspaikkoja.Luostariin voi tulla myös talkoolaiseksi.
Luostari on avoinna pääasiassa tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin kello 9–17 ja sunnuntaisin kello 14–18. Poikkeuksista ilmoitetaan luostarin Facebook-sivulla.
Maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin luostari on suljettu päivävierailijoilta, jotta sisaret voivat paremmin keskittyä hiljentymiseen ja rukoukseen.
Reomäen luostarin kotisivuilta (Avaa uuden sivuston) löytyy tietoja myös jumalanpalveluksista ja mahdollisista poikkeuksista aukioloajoissa.
Kuvituskuva: Äiti Porfyria esitteli neuvostoaikana rapistunutta luostarin pääkirkkoa Ortodoksisen seminaarin opiskelijoille alkukesällä 2025. Ikonissa on kuvattuna virolaisia marttyyreja.
