Kuuntele
Opetushallitus veti toukokuussa ortodoksisen uskonnon Aksios-oppikirjasarjan pois myynnistä verkkokaupassaan.
Suomen ortodoksisten uskonnon opettajien liitto SOOLi ry:n sihteeri Maura Ihatsu kuvailee päätöstä yllätykseksi.
Aksios-kirjasarja sisältää viisi alakoulun kirjaa, jotka noudattavat vuoden 2014 opetussuunnitelmaa. Netissä vapaasti saatavilla opettajan aineisto (äänitteet, tehtävät ja taustoittava tieto) on myös poistettu.
Päätös vetää aineisto myynnistä syntyi, kun Iltalehti uutisoi islamin opetukseen käytettävän Salam-oppikirjasarjan sisältävän vahvasti normatiivista ainesta (Avaa uuden sivuston). Kyseinen oppikirjasarja on sittemmin vedetty pois myynnistä. Vuosiluokille 1–9 suunnatussa Salam-oppimateriaalisarjassa on sisältöjä, jotka eivät perustu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (Avaa uuden sivuston). Uskonnon opetus tai oppimateriaalit eivät saa olla oppilaita uskonnollisesti sitouttavia.
Oppikirjakohun seurauksena opetusministeri Anders Adlercreutz vaati Opetushallitusta tarkistamaan, ettei minkään uskonnon oppimateriaalissa ole opetussuunnitelmien vastaisuutta (Avaa uuden sivuston). Asiasta uutisoi muun muassa Helsingin Sanomat.
Oppimateriaalin laadunvarmistusta tullaan kehittämään ja Salam-oppikirja käy läpi kokonaisuudistuksen. Samalla tarkistetaan muidenkin uskontojen oppikirjamateriaali.
– Ortodoksisen uskonnon opettajille kirjojen takaisinveto tuli yllätyksenä, eikä niiden tarkistamisaikataulusta ole tietoa. Tällä hetkellä ortodoksisen uskonnon opetukseen on OPH:n verkkokaupasta saatavilla vain Pyhän perinteet -kirja, joka palautettiin myyntiin muutaman päivän kuluttua sen poistamisesta, kertoo Maura Ihatsu.
– Opetusministeri on tuonut hyvin selkeästi ilmi kantansa katsomusopetukseen. Hän on sivuuttanut edellisen hallituksen asettaman katsomusainetyöryhmän raportin, jossa annetaan suosituksia katsomusaineopetuksen kehittämiseen. Opetusministeri on sen sijaan tilannut ministeriön oman selvityksen katsomusaineopetuksesta, joka korvaisi nykyiset uskonnot ja elämänkatsomustiedon oppiaineena. Oletettavasti selvitys ei siis koske sitä, tulisiko yhteiseen katsomusaineeseen siirtyä, vaan tämä vaikuttaa olevan selvityksen lähtökohta.
Kohu hyödyttää yhteisen katsomusaineen kannattajia
Maura Ihatsu kiinnittääkin huomiota oppikirjakohun ajankohtaan.
– Oppikirjakohu ei olisi voinut tulla opetusministerin hanketta ajatellen parempaan aikaan. Ylipäätään kohu sataa suoraan niiden laariin, jotka ajavat yhteistä katsomusainetta ja haluavat sivuuttaa vähemmistöjen äänen, tutkimustiedon ja olemassa olevan selvityksen, Ihatsu sanoo.
Ihatsun mukaan vähemmistöuskontojen opetukseen kohdistetaan jatkuvaa kyseenalaistamista.
– Kyseessä on aktiivinen toiseuttamiskampanja, josta kärsivät eniten oppilaat. Vähemmistökatsomusaineiden opettajat tekevät jo nyt työtään usein haastavissa olosuhteissa, ja jatkuva omaan oppiaineeseen kohdistuva paine ei voi olla vaikuttamatta työssä jaksamiseen.
– Opetushallitus on ollut vähemmistökatsomusaineryhmille tärkeä yhteistyökumppani, mutta nyt siihen on kohdistunut lakkautusvaateita, mikä väistämättä aiheuttaa painetta varovaisuuteen. Opettajien ja oppilaiden etu jää tässä poliittisessa ilmapiirissä helposti toisarvoiseksi, Ihatsu sanoo.
Oppimateriaali ei ole opettajaa velvoittava, mutta opetussuunnitelma on.
Kaiken opetuksen on oltava oppilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Tämä koskee myös katsomusaineiden opetusta.
Koulun uskonnonopetus on yleissivistävää opetusta. Kaikissa uskonnon oppimäärissä opitaan myös muista uskonnoista.
Kuvituskuvassa ortodoksisen uskonnon opettaja pitelee oppikirjaa. Kuva: Minna Jalovaara
