Tämä kuningaspsalmi liittyy tekstissä mainittujen voiton lippujen sekä vaunujen ja hevosten perusteella voiton anomiseen taistelussa (jakeet 6 ja 8). Erään juutalaisen käsityksen mukaan psalmi laadittiin, kun Daavid lähetti Joabin ja koko Israelin sotaan kapinaan noussutta poikaansa Absalomia vastaan (2. Sam. 18).
Psalmissa rukoillaan kuninkaan puolesta, mutta tekstin jälkiosa on kirjoitettu ensimmäiseen persoonaan eli yhden ihmisen rukoukseksi. Alun perin henkilökohtainen rukous on saattanut myöhemmin tulla liturgiseen käyttöön temppelijumalanpalveluksessa. Tällöin tekstiin on jäänyt viitauksia sen aiempaan muotoon. Psalmin otsikon ilmaisu ”Daavidin psalmi” käännetään toisinaan myös muotoon ”psalmi Daavidille”.
Psalmissa anotaan Herraa kuulemaan voideltuaan ja vastaamaan hänelle hädän päivänä sekä pyydetään että Jaakobin Jumalan nimi suojelee häntä. Herraa pyydetään lähettämään avun pyhäköstään ja tukemaan voideltuaan Siionista.
Psalmin rukoilijat pyytävät Herraa muistamaan Daavidin ruokauhrit (ks. 2. Moos 2:1˗2). He anovat, että hänen polttouhrinsa olisi lihava Herran edessä eli hänelle mieluinen. Jerusalemin pyhäkkö sijaitsi Siionin vuorella, mutta Daavidin aikana kyse oli vielä telttamajasta. Samuelin kirjan mukaan Daavid uhrasi Jerusalemiin sijoitetussa telttamajassa uhreja Jumalalle (2. Sam. 6:12˗13).
Psalmin rukoilijat ajattelevat, että kuningas Daavid etsii tehtäväänsä asetettuna Herran voideltuna toisten parasta. Siksi pyytävät Herraa antamaan hänelle kaiken mitä hän sydämestään haluaa sekä täyttämään hänen hartaat toiveensa ja suunnitelmansa. He anovat Herralta Daavidille voittoa, jotta he saavat hänen kanssaan kohottaa voitonliput Jumalan kunniaksi.
Tässä kohtaa teksti vaihtuu nimeämättömän henkilön, mahdollisesti Daavidin, rukoukseen ja puheeseen. Hän uskoo, että Herra pelastaa voideltunsa, auttaa häntä, vastaa hänelle pyhästä taivaastaan ja pelastaa hänet oikean kätensä eli oikeamielisyytensä voimalla.
Psalmissa Herraa etsivien vastakohtana ovat ne, jotka turvaavat vaunuihin ja hevosiin eli ulkoisiin asioihin ja ihmisen voimaan. Hurskaat sen sijaan huutavat avukseen (tai: muistavat) Herran, heidän Jumalansa nimeä. Pelkästään ajallisesta apua etsivät kompastuvat ja kaatuvat, mutta Herran omat nousevat ja kestävät koetukset, kulkevat niiden lävitse häneen turvaten.
Psalmin loppuosa voidaan kääntää eri tavoin. Siinä anotaan Herraa antamaan kuninkaalle voitto (tai: pelastus), kun he huutavat häneltä apua. Näin teksti tulkitaan myös kreikankielisessä septuagintakäännöksessä. Hepreakielinen teksti voidaan kääntää myös niin, että siinä pyydetään voittoa ja anotaan Kuningasta eli Herraa vastaamaan, kun he pyytävät häneltä apua. Tässä tapauksessa Daavidin kuningaspsalmi kääntyy Herran kuninkuuden ylistykseksi.
Kirkon varhaisissa tulkinnoissa Herraan turvaaminen viittaa Kristukseen. Koetusten kohdatessa yksilöä tai yhteisöä, Herra kuulee omiensa rukousäänen ja ottaa sen vastaan. Kaikki kääntyy lopulta parhain päin kaikkitietävän ja ihmisiä rakastavan Jumalan tahdon mukaan. Onnellisia ovat ne, jotka turvaavat Herraan ja anovat apua häneltä, joka antaa toivon ja turvan.
Erään kirkon opettajan mukaan tämä psalmi on tarkoitettu lohdutukseksi koetuksissa. Psalmi muistuttaa uskovia huutamaan avuksi Herran, heidän Jumalansa, nimeä.