(Joh. 8:42–51)

Evankeliumissa Jeesus sanoo, että hänen kuulijansa rakastaisivat häntä, jos Jumala oli todella heidän Isänsä, sillä hän on lähtöisin Jumalan luota. He eivät kuitenkaan ymmärrä eivätkä siedä Jeesuksen puhetta, koska ovat lähtöisin Saatanasta, joka on heidän isänsä ja jonka halua he haluavat tyydyttää.

Saatana on ollut murhaaja alusta asti ja on kaukana itselleen vieraasta totuudesta, valheen isä. He eivät tahdo kuunnella Jeesusta, koska hän kertoo totuuden. Kukaan ei voi osoittaa hänen tehneen syntiä, mutta siltikään he eivät tahdo uskoa häneen. Jumalasta lähtenyt kuitenkin kuulee, mitä Jumala puhuu, mutta he eivät kykene kuulemaan, koska eivät ole Jumalasta.

Tämän kuultuaan kuulijat syyttävät Jeesusta samarialaiseksi ja väittävät, että hänessä on paha henki. Näin ei ole, Jeesus sanoo, sillä hän kunnioittaa Isäänsä, mutta he sen sijaan häpäisevät häntä. Se taas, joka pitää kiinni hänen sanastaan, ei milloinkaan näe kuolemaa.

***

Kiista Jeesuksen ja hänen vastustajiensa välillä oli kärjistymässä. Monet asettuivat sielunvihollisen puolelle, koska eivät tahtoneet kääntyä pahuudestaan ja uskoa Herraan.

Kutsu Jeesuksen seuraamiseen on kaikille sama. Herran sanan, hänen opetuksensa seuraaminen, on päivittäin tapahtuvaa totuuteen astumista.

Kaikille niille, jotka tahtovat seurata – kulkea kilvoitustietä – ihmisiä rakastavaa Herraa, Vapahtaja lupaa ikuisen elämän lahjan. Sielunvihollisen ja kuoleman valta on kukistunut.

Kristus nousi kuolleista!

Samarialaisen naisen sunnuntain aamupalveluksessa

Ylösnousemusevankeliumi VII

(Joh. 20:1–10)

Evankeliumissa Magdalan Maria tulee ensimmäisenä Jeesuksen haudalle ja näkee kiven pois vieritettynä. Hän kertoo siitä Pietarille ja Jeesuksen rakkaimmalle opetuslapselle sanoen haudan olevan tyhjä, ja ettei hän tiedä, minne Jeesuksen ruumis on pantu.

Pietari ja se toinen opetuslapsi rientävät haudalle. Pietari kurkistaa hautaan ja näkee siellä tyhjät käärinliinat ja hikinauhan. Myös toinen opetuslapsi kurkistaa sisään, näkee liinat ja uskoo. Sitä ennen opetuslapset eivät vielä olleet uskoneet Jeesuksen nousevan kuolleista. Opetuslapset palaavat majapaikkaansa.

***

Tyhjät, kuollutta varten tehdyt käärinliinat todistivat ylösnousemuksesta, kuoleman voittamisesta.

Opetuslapsi, jota Jeesus rakasti, vakuuttui ja uskoi nähtyään käärinliinojen todistuksen. Hautaamista varten valmistetut, ihmisten tekemät liinat todistivat luodulle ihmiselle luomattoman ylösnousemuksesta. Kuolema ei voinut hallita Herraa.

***

Kaikki, mitä kirkossa kuulemme ja näemme – evankeliumi, ikonit, suitsutus, ehtoollisen lahjat ja monet muut pyhät asiat – todistavat ja julistavat, että Kristus on noussut kuolleista. Uskoessamme kuolema ei enää hallitse meitä, sillä tiedämme pääsevämme Herran luo.

Samarialaisen naisen sunnuntain liturgiassa

(Joh. 4:5–42)

Evankeliumissa Jeesus kertoo kaivon luona samarialaiselle naiselle ikuisen elämän vedestä, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään. Jeesus näkee naisen rikkonaisen elämän, ja nainen tunnistaa hänet profeetaksi.

Silloin Jeesus kertoo ajasta, jolloin Jumalaa ei kumarreta enää vain samarialaisten (Garissimin) vuorella ja valitun kansan vuorella Jerusalemissa: kaikki oikeat rukoilijat tulevat rukoilemaan Isää hengessä ja totuudessa. Kun Jeesus paljastaa naiselle olevansa luvattu Messias, tämä rientää kertomaan siitä toisille.

Opetuslapsilleen Jeesus kertoo, miten he saavat korjata toisen kylvämää satoa. Monet paikalle saapuneet samarialaiset uskovat Jeesukseen ja todistavat, että hän on todella maailman pelastaja.

***

Jeesuksen ja samarialaisen naisen kohtaaminen kertoo jo edeltä helluntaina tapahtuvasta evankeliumin murtautumisesta koko maailmaan Pyhän Hengen voimasta. Näin syntyy pelastuksen kirkko, jonka elämän perustana ovat Jeesuksen iankaikkisen elämän sanat.

Kirkko on kuin Garissimin vuori ja Jerusalemin temppeli; kaikki kansat ja erilaiset ihmiset yhteen kokoava yhteisö. Kirkossa kuulemme koko maailman pelastajan äänen ja jaamme pelastuksen lahjan.

Vapahtaja kutsuu meitä kasvamaan rukouksen hengessä ja totuudessa, mutta myös kutsumaan muita Vapahtajan luo ketään väheksymättä. Ylösnoussut Vapahtaja on tehnyt jo edeltä valmistavan työn hänen kutsuunsa vastaavien ihmisten sydämissä.

Kristus nousi kuolleista!

(Joh. 8:31–42)

Evankeliumissa Jeesus sanoo häneen uskoville, että he ovat todellisia opetuslapsia, jos he pysyvät kuuliaisina hänen sanalleen. Näin he oppivat tuntemaan totuuden, ja totuus tekee heistä vapaita.

Kuulijat ihmettelevät tätä ja sanovat jo olevansa vapaita Abrahamin jälkeläisiä, eivät kenenkään orjia. Jeesus sanoo heille, että jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja. Orja ei pysy kuitenkaan talossa ikuisesti, vaan poika pysyy. Siksi heistä tulee vapaita, kun Poika vapauttaa heidät.

Jeesus sanoo, ettei usko ollut saanut heissä sijaa, sillä monet heistä tahtoivat tappaa hänet, vaikka heidän olisi tullut Abrahamin lapsina tehdä hänen tekojaan. Silloin kuulijat sanovat, että heillä on vain yksi isä, Jumala; he eivät ole porton poikia. Jos Jumala olisi heidän isänsä, Jeesus vastaa, he rakastaisivat häntä, sillä hän on lähtöisin Jumalasta ja tulee hänen luotaan.

***

Monet ihmiset uskoivat pintapuolisesti Jeesukseen, mutta lopulta torjuivat hänet. He eivät kyenneet hyväksymään Jeesuksen alkuperää neitseestä syntyneenä Jumalan Poikana eivätkä vapautua syntiensä orjuudesta.

Evankeliumin sanoma kutsuu meitä vapauteen, elämään Jumalaan uskoen ja hänen mielensä mukaisia tekoja tehden.

Tällainen palveleva usko synnyttää ja vahvistaa rakkautta Herraa ja hänen kirkkoaan kohtaan, sillä Jumalan Poika pysyy talossaan ikuisesti. Matkamme on yhä kesken, mutta olemme jo vapautettuja.

Kristus nousi kuolleista!

(Joh. 8:21–30)

Evankeliumissa Jeesus ilmaisee menevänsä pois. Silloin ihmiset etsisivät häntä, mutta kuolisivat synteihinsä, koska he eivät pääsisi sinne, minne hän menee. Tämä herätti epäilyksiä, että Jeesus aikoi surmata itsensä.

Sitten Jeesus kertoo tarkemmin heidän olevan lähtöisin alhaalta, kun hän taas oli ylhäältä. He kuuluivat maailmaan, Jeesus taas ei: elleivät he uskoisi häneen, he kuolisivat synteihinsä. Tämän he tulisivat ymmärtämään paremmin korotettuaan Ihmisen Pojan. Jeesuksen lähettäjä on hänen kanssaan, ja hän puhuu sen, mitä Isä on hänelle opettanut ja tekee hänen mielensä mukaan.

Tämän kuultuaan monet uskovat Jeesukseen.

***

Jeesus kertoo kuulijoilleen menevänsä pian pois. Tällä hän ilmaisi, että hänet surmattaisiin pian.

Elleivät ihmiset uskoisi häneen, he eivät löytäisi tietä Isän luo ja kuolisivat synteihinsä. He jäisivät tämän maailman lapsiksi.

Ne taas, jotka tämän kuultuaan uskovat Jeesukseen, löytävät ikuisen elämän, tulevat taivaan valtakunnan lapsiksi ja astuvat Jumalan tahdon seuraamisen polulle. Kristillinen elämä alkaa uskosta Herraan ja kasvaa hänen ruumiinsa, kirkon, yhteydessä.

Kristus nousi kuolleista!

(Joh. 8:12–20)

Evankeliumissa Jeesus ilmaisee olevansa maailman valo. Tässä valkeudessa vaeltava ei kulje pimeydessä, vaan hänellä on elämän valo. Vastustajat väittävät Jeesuksen todistavan itse itsestään, eikä tällainen todistus ole siksi pätevä. Jeesus sanoo todistavansa itsestään, mutta tietävänsä toisin kuin hänen vastustajansa, mistä hän tulee ja minne menee. He myös tuomitsivat ihmisten tavoin, mutta Jeesus ei tuomitse ketään, ja jos hän tuomitseekin, hänen tuomionsa on pätevä, koska Isä on hänen kanssaan. Kahden todistajan todistus on siten lain mukaan pätevä.

Kun vastustajat kysyvät, missä hänen isänsä on, Jeesus sanoo, etteivät he tunne häntä eivätkä hänen Isäänsä, koska muuten he tuntisivat myös hänet. Jeesusta ei kuitenkaan uskallettu vielä vangita, koska aika ei ollut vielä tullut.

***

Jeesus kertoo kuulijoilleen alkuperästään, josta myös Isä todistaa. Vastustajat eivät kyenneet tätä näkemään ja hyväksymään. Heiltä puuttui hengellinen valo ja ymmärrys.

Se, mitä Herra ilmoittaa ja tekee, on pätevää, koska ilmoitus on lähtöisin taivaasta.

Evankeliumi kutsuu valoon, sisäiseen ymmärrykseen ja Vapahtajan tuntemiseen. Tällainen matka alkaa uskomalla ristiinnaulittuun ja ylösnousseeseen Herraan. Tällä matkalla meitä ruokkii kirkko.

Kristus nousi kuolleista!

(Joh. 7:14–30)

Evankeliumissa oppineet ihmettelevät, miten oppimaton mies saattaa tuntea kirjoitukset. Jeesus sanoo oppinsa olevan lähettäjänsä antamaa eikä hän etsi omaa kunniaa. Silti oppineet tahtovat tapaa hänet. Kuulijat syyttävät, että Jeesuksessa on paha henki, koska hän luuli, että hänet aiottaisiin surmata.

Jeesus ihmettelee, miksi he vihastuvat siitä, että hän parantaa pyhäpäivänä, vaikka he itse suorittivat ympärileikkauksia samana päivänä. Heidän pitäisi tuomita oikein.

Jotkut alkavat ihmetellä, miksi Jeesus saa puhua vapaasti, vaikka hänet halutaan surmata. He pohtivat, saattoivatko hallitusmiehet pitää häntä Messiaana, vaikka he tiesivät, kuka Jeesus on, ja vaikka Messiaan alkuperää ei kukaan tiedä.

Jeesus julistaa temppelissä olevansa totuuden itsensä lähettämä: hän tuntee lähettäjänsä, koska on hänen luotaan.

Hallitusmiehet haluavat pidättää Jeesuksen, mutta eivät uskalla, koska hänen aikansa ei ollut vielä tullut.

***

Jumalan Poikana Jeesus tunsi Isänsä tahdon. Ihmiseksi syntyneenäkin hänen kuolemansa aika oli hänen vallassaan.

Jeesusta vastustavat ihmiset syyttivät Jeesusta, milloin Jumalan tahdon rikkomisesta, milloin liitosta pahan kanssa, vaikka itse rikkoivat Jumalan tahtoa.

Kaiken tämän tarkoituksena oli Jumalan Pojan risti ja ylösnousemus. Hänen yhteydessään myös me olemme osallisia totuudesta ja Jumalan tuntemisesta siinä määrin kuin se on meille mahdollista. Evankeliumi kehottaakin pysymään tässä yhteydessä.

Kristus nousi kuolleista!