Tiistai 1.10.2024

Jumalanäidin suojelus (Pokrova)

Luukkaan kolmannen viikon tiistai

Viikonpäivän teksti

(Luuk. 6:37–45)

Evankeliumissa Jeesus kehottaa, ettei tule tuomita ketään, ettei itse joutuisi tuomittavaksi eikä julistaa ketään syylliseksi, ettei itse tulisi syylliseksi. Vapaaksi päästävät vapautetaan, antamalla saa itsekin runsain mitoin. Jokaiselle mitataan sen mukaan, miten hän on itse toisille mitannut.

Sokea ei voi taluttaa sokeaa putoamatta itsekin kuoppaan. Oppilas ei ole opettajaansa etevämpi, mutta voi kasvaa opettajansa veroiseksi. Tekopyhä on sellainen, joka näkee roskan toisen silmässä, mutta ei hirttä omassaan. Ensin pitää puhdistaa oma silmä voidakseen auttaa toista. Hyvä puu ei tee kelvotonta hedelmää, eikä huono hyvää. Puu tunnetaan hedelmästään. Hyvä ihminen tuo sydämensä hyvyyden varastoa esiin hyvää, paha pahuutensa varastosta pahaa. Suu puhuu sen mukaan, mitä sydän on täynnä.

***
Toisten tuomitsemisesta ja arvostelusta ei seuraa mitään hyvää, ja silti teemme usein niin. Tästä me saamme hyvää tai pahaa ansiomme mukaan.

Toisten tuomiseminen on tekopyhyyttä, sillä se osoittaa, ettemme kykene näkemään omia rikkomuksiamme. Tekopyhinä emme voi olla kenellekään avuksi.

Tekopyhyytemme paljastuu usein puheistamme. On hyvä etsiä sisimmän hyvyyden varastoista hyvää ja pyrkiä puhumaan sitä, mikä rakentaa eikä hajota.

Jumalansynnyttäjän suojeluksen juhla kertoo Konstantinopolin pelastumista saraseenien hyökkäykseltä 900-luvulla. Houkka Andreas näki näyssä, miten Neitsyt Maria suojeli kaupunkia hunnullaan. Vaikka kaupunki kukistui myöhemmin, juhla muistuttaa Jumalanäidin ja pyhien esirukousten voimasta etsiessämme Jumalan valtakuntaa ja hyvyyttä.

(Jumalanäidin suojelukseen liittyen tänä sunnuntaina luetaan myös Luuk. 10:38–42, 11:27–28, joka luetaan toistuvasti Neitsyt Marian juhliin liittyen)

Keskiviikko 2.10.2024

Luukkaan kolmannen viikon keskiviikko

(Luuk. 6:46–7:1)

Evankeliumissa Jeesus ihmettelee, miksi ihmiset kutsuvat häntä Herraksi, mutta eivät tee, mitä hän sanoo.

Se, joka kuulee hänen sanansa ja tekee niiden mukaan, on kuin rakentaja, joka kaivaa syvälle ja laskee talonsa perustuksen kalliolle. Tulvavesien syöksyessä taloa vasten se ei hyvin rakennettuna horju. Se taas, joka kuulee, mutta ei tee, on kuin rakentaja, joka rakentaa talon ilman perustusta. Tulvavesien syöksyessä hänen talonsa sortuu välittömästi.

***
Evankeliumin mukainen elämä ei ole pelkästään suun tunnustusta, vaan myös pyrkimystä tehdä mitä Herra kehottaa.

Kutsumuksemme on tulla taitaviksi rakentajiksi. Jumalan tahtoa päivittäin seuraamalla ja opettelemalla isotkaan elämän myrskyt eivät saa taloa sortumaan.

Tästä todistavat kirkon lukuisat pyhät ihmiset rohkaisuksi meille, joiden matka on vielä kesken. Rakentaessaan sielunsa majaa he korjasivat Jumalan armon vahvistamana sen, mikä työskennellessä epäonnistui.

Torstai 3.10.2024

Luukkaan kolmannen viikon torstai

(Luuk. 7:17–30)

Evankeliumissa Johannes Kastaja lähettää oppilaansa kysymään Jeesukselta, onko hän se edeltä luvattu. Jeesus, joka oli juuri parantanut ja auttanut monia, kehottaa kertomaan Johannekselle profeetta Jesajan sanoin, miten sokeat saavat näkönsä, rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat, kuurot kuulevat, kuolleet herätetään henkiin ja köyhille julistetaan ilosanoma: ikionnellinen on se, joka ei häntä torju.

Jeesus kysyy ihmisiltä, millaista miestä he lähtivät katsomaan: tuulessa huojuvaa ruokoa, rikasta miestä vai profeettaa? Johannes on enemmän kuin profeetta, ja profeetta Jesajan mukaan Herran sanansaattaja, joka raivaa tien Herralle. Yksinään naisesta syntynyt ei ole Johannesta suurempi. Silti vähäisinkin Jumalan valtakunnassa on häntä suurempi.

Monet tunnustivat Johanneksen opetuksen ja ottivat vastaan kasteen, mutta kansan oppineet asettuivat Jumalan tahtoa vastaan ottamatta suostumatta kastettaviksi.

***

Johannes Kastaja oli merkittävä Herran edelläkävijä, joka itsekin odotti luvatun Messiaan tuloa ja tutki hänestä annettuja lupauksia.

Jumalan valitsemilla pyhillä ihmisillä on ollut tärkeä tehtävä kirkon historiassa. Jokainen heistä palveli Jumalaa kutsumuksensa mukaan.

Sama mahdollisuus on annettu kaikille ihmisille. Jokainen on kutsuttu kasvamaan Jumalan palvelijaksi. Vähäisinkin Jumalan valtakunnassa voi saavuttaa mitä suurimman aseman Jumalan armosta.

Perjantai 4.10.2024

Luukkaan kolmannen viikon perjantai

(Luuk. 7:31–35)

Evankeliumissa Jeesus vertaa sukupolvensa ihmisiä torilla istuviin lapsiin, jotka huutavat ja kertovat soittaneensa huilua, mutta ihmiset eivät tanssineet. Kun he sitten pitivät valittajaisia, ihmiset eivät itkeneet.

Kun Johannes Kastaja saapui eikä syönyt leipää eikä juonut viiniä, he väittivät, että hänessä on paha henki. Kun Ihmisen Poika saapui ja söi ja joi, he syyttivät häntä syömäriksi ja juomariksi, veronkerääjien ja syntisten ystäväksi. Viisauden tunnustavat kuitenkin oikeaksi kaikki Viisauden lapset.

***

Jeesuksen ajan ihmiset olivat häilyväisiä. Johannes Kastaja oli heille liian askeettinen, Jeesusta he taas pitivät syömärinä ja juomarina, syntisten ystävänä.

Me tuskin eroamme Jeesuksen aikalaisista. Vapahtaja kutsuu meitä tulemaan Viisauden lapsiksi ja näkemään asiat oikeassa valossa.

Herra tullut luoksemme syntisten ystävänä. Kirkko on pyhien kilvoittelijoiden yhteisö ja ennen kaikkea syntisten sairaala.

Lauantai 5.10.2024

Luukkaan kolmannen viikon lauantai

(Luuk. 5:27–32)

Evankeliumissa Jeesus kohtaa Leevi-nimisen veronkerääjän ja kutsuu hänet: ”Seuraa minua.”. Leevi jättää kaiken ja lähtee seuraamaan Jeesusta.

Leevi järjestää kotonaan suuret pidot Jeesukselle. Vieraiden joukossa on veronkerääjiä ja muita vieraita. Kansan oppineet suuttuvat tästä ja ihmettelevät, miten Jeesuksen oppilaat saattoivat syödä veronkerääjien ja muiden syntisten kanssa.

Jeesus sanoo heille, etteivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. Hän ei ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä, jotta he kääntyisivät.

***

Jeesuksen kutsun ottivat vastaan syntiset ja halveksitut ihmiset. Hurskaina pidetyt torjuivat hänet liian tuttavallisena langenneiden kanssa.

Syntiset pääsivät aterialle Herran pöydässä. Näin sairaat löysivät parantajan ja syntiset kääntymisen siunauksen.

Tämä on kuva myös kirkosta ja sen ehtoollispöydästä. Kirkossa Jeesus kutsuu syntisiä: ”Seuraa minua.”

Sunnuntai 6.10.2024

Luukkaan kolmas sunnuntai

(Luuk. 7:11–16)

Evankeliumissa Kristus säälii itkevää leskiäitiä, jonka ainoa lapsi on kuollut. Kärsivän maailman suru liikuttaa Vapahtajaa ja saa hänet toimimaan. Kuoleman valtias Jeesus herättää nuorukaisen kuin kevyestä unesta ja antaa hänet takaisin surevalle äidille. Ihmiset alkavat ylistää Jumalaa iloiten siitä, että Jumala on tullut kansansa avuksi.

***
Ihme on eräs niistä tunnusteoista, joita Jeesus teki julistustyönsä aikana. Samankaltaisista tapahtumista ovat myös kirkon pyhät ihmiset todistaneet.

Jumalan Poika, jonka kuolemaa myös hänen äitinsä Neitsyt Maria joutuisi pian itkemään, osoitti olevansa kuoleman katkeran vallan kukistaja. Leskiäidin kokema ihme ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki kuolleet rakkaat annettaisiin välittömästi takaisin, kun suru ja kipu laskee painavan viittansa yllemme.

Ihme julistaa tulevaa ylösnousemusta, voittoa kuolemasta ja jälleennäkemisen toivoa. Läheisen kuollessa surun määrä on valtava, mutta ei loputon eikä ikuinen. Vapahtaja tuntee sekä surun että kuoleman raskaan taakan. Lohduttaja pysyy lähellä.

Tiistai 1.10.2024

Jumalanäidin suojelus (Pokrova)

Luukkaan kolmannen viikon tiistai

Viikonpäivän teksti

(Luuk. 6:37–45)

Evankeliumissa Jeesus kehottaa, ettei tule tuomita ketään, jotta ei itse joutuisi tuomittavaksi eikä julistaa ketään syylliseksi, ettei itse tulisi syylliseksi. Vapaaksi päästävät vapautetaan, antamalla saa itsekin runsain mitoin. Jokaiselle mitataan sen mukaan, miten hän on itse toisille mitannut.

Sokea ei voi taluttaa sokeaa putoamatta itsekin kuoppaan. Oppilas ei ole opettajaansa etevämpi, mutta voi kasvaa opettajansa veroiseksi. Tekopyhä on sellainen, joka näkee roskan toisen silmässä, mutta ei hirttä omassaan.

Ensin pitää puhdistaa oma silmä voidakseen auttaa toista. Hyvä puu ei tee kelvotonta hedelmää, eikä huono hyvää. Puu tunnetaan hedelmästään. Hyvä ihminen tuo sydämensä hyvyyden varastosta esiin hyvää, paha pahuutensa varastosta pahaa. Suu puhuu sen mukaan, mitä sydän on täynnä.

***

Toisten tuomitsemisesta ja arvostelusta ei seuraa mitään hyvää, ja silti teemme usein niin. Tästä me saamme hyvää tai pahaa ansiomme mukaan.

Toisten tuomiseminen on tekopyhyyttä, sillä se osoittaa, ettemme kykene näkemään omia rikkomuksiamme. Tekopyhinä emme voi olla kenellekään avuksi.

Tekopyhyytemme paljastuu usein puheistamme. On hyvä etsiä sisimmän hyvyyden varastoista hyvää ja pyrkiä puhumaan sitä, mikä rakentaa eikä hajota.

Jumalansynnyttäjän suojeluksen juhla kertoo Konstantinopolin pelastumista saraseenien hyökkäykseltä 900-luvulla. Houkka Andreas näki näyssä, miten Neitsyt Maria suojeli kaupunkia hunnullaan. Vaikka kaupunki kukistui myöhemmin, juhla muistuttaa Jumalanäidin ja pyhien esirukousten voimasta etsiessämme Jumalan valtakuntaa ja hyvyyttä.

(Jumalanäidin suojelukseen liittyen tänä sunnuntaina luetaan myös Luuk. 10:38–42, 11:27–28, joka luetaan toistuvasti Neitsyt Marian juhliin liittyen)

Pääkuva ylhäällä: Pokrova-ikoni Ukrainasta, 1800-luku.

Maanantai 23.9.2024

LUUKKAAN TOISEN VIIKON MAANANTAI

(Luuk. 4:38–44)

Evankeliumissa Jeesus parantaa Simonin kovassa kuumeessa olevan anopin ja tämä alkaa palvella vieraitaan. Illan tultua monia sairaita tuodaan Jeesuksen luo ja hän parantaa heidät laskemalla kätensä heidän päälleen.

Jeesus ajaa pois pahoja henkiä, jotka tunnistavat hänet Jumalan Pojaksi. Jeesus ei salli heidän paljastaa kuka hän on.

Aamun tultua Jeesus menee yksinäisyyteen, mutta ihmiset tulevat hänen luokseen. Jeesus kertoo, että hänen vietävä ilosanoma myös muihin kaupunkeihin, koska sitä varten hänet on lähetetty. Sitten hän saarnaa Juudean synagogissa.

***

Jeesus kohtaa Pietarin anopin. Parannuttuaan tämä alkaa palvella toisia. Tämä saa toisetkin tulemaan Jeesuksen luo apua etsien.

Pahuus ei kykene vastustamaan Jumalan Pojan valtaa. Pahan valtojen on vaiettava.

Jumalan Poika tulee jokaisen luo julistaen hyvää sanomaa Jumalan ihmisrakkaudesta ja ikuisesta Jumalan valtakunnasta. Yhtäkään ei ole unohdettu.

(Johannes Kastajan sikiämiseen liittyen luetaan Luuk. 1:5‒25, joka luetaan osana hänen syntymänsä juhlaan liittyviä tekstejä.)

Tiistai 24.9.2024

LUUKKAAN TOISEN VIIKON TIISTAI

(Luuk. 5:12–16)

Evankeliumissa Jeesus kohtaa spitaalisen miehen, joka anoo Jeesusta, jos tämä vain tahtoo, parantamaan hänet. Jeesus sanoo: ”Minä tahdon. Tule puhtaaksi.” Mies paranee välittömästi. Jeesus kieltää kertomasta tästä kenellekään ja käskee miestä uhraamaan Mooseksen lain mukaisen uhrin puhdistumisestaan.

Sanoma Jeesuksesta leviää kuitenkin yhä laajemmalle ja ihmiset kokoontuvat sankoin joukoin hänen luokseen. Jeesus vetäytyy autiolle seudulle rukoilemaan.

***

Jumalan hyvä tahtoa ihmisiä kohtaan tulee esiin, kun Jeesus tahtoo parantaa sairastavan.

Sanoma tästä leviää laajalle ja Jeesus päättää vetäytyä autiolle seudulle rukoilemaan.

Kaikki eivät silti kohtaa Jeesusta parantajana. Parantunut mieskin kohtasi aikaan kuoleman. Jeesuksen teko kertoo kuitenkin siitä, että Jeesus kykenee kukistamaan synnin sairauden ja johtamaan meidät ikuiseen elämään.

Keskiviikko 25.9.2024

LUUKKAAN TOISEN VIIKON KESKIVIIKKO

(Luuk. 5:33–39)

Evankeliumissa oppineet ihmettelevät miksi heidän ja Johanneksen opetuslapset paastoavat usein ja pitävät rukouksia, mutta Jeesuksen oppilaat syövät ja juovat. Jeesus vastaa, ettei häävieraista voi käskeä paastoamaan, kun sulhanen on heidän kanssaan. Tulee kuitenkin aika, jolloin sulhanen otetaan pois ja he paastoavat.

Jeesus kertoo vertauksen siitä, ettei uudesta viitasta leikata paikkaa vanhaan viittaan, sillä silloin molemmat menisivät pilalle. Samoin uutta viiniä ei lasketa vanhoihin leileihin, koska leilit hajoaisivat ja viini menisi hukkaan. Uusi viini on laskettava uusiin leileihin. Kukaan ei halua juoda vanhentunutta viiniä maistettuaan hyvää uutta viiniä.

***

Jeesuksen opetuslapset paastosivat, kun kirkko syntyi. Tästä syystä kirkko viettää lukuisia paastopäiviä ja -aikoja.

Kirkon syntyessä koitti kokonaan uusi aika ja järjestys, joka perustui vanhoille Jumalan lupauksille. Kirkko on kuin uusi ehjä vaate ja kuin uusi leili, johon uusi viini laitetaan.

Paastoten etsimme mahdollisuutta pukeutua Jumalan mielen mukaiseen pukuun ja maistaaksemme katumuksella uudistettuina ehtoollisen uutta elämää tuottavaa viiniä.

Torstai 26.9.2024

LUUKKAAN TOISEN VIIKON TORSTAI

Apostoli ja evankelista Johannes Teologi

Viikonpäivän teksti

(Luuk. 6:12–19)

Evankeliumissa Jeesus rukoilee vuorella koko yön. Aamulla hän kutsuu oppilaansa ja valitsee heistä kaksitoista ja nimeää heidät apostoleiksi. Joukossa on myös Juudas, josta tuli kavaltaja.

Sitten he laskeutuvat alas vuorelta. Jeesus opettaa laajalta alueelta saapuneita ihmisiä, parantaa sairaita ja ajaa pois pahoja henkiä. Jokainen yrittää väentungoksessa koskea Jeesusta, sillä hänestä lähtee parantavaa voimaa.

***

Kirkon perustus on apostolinen. Ensimmäisten oppilaiden joukossa oli myös Vapahtajan kavaltaja.

Opetuslapset astuvat alas kirkon alun suurelta vuorelta ja kohtaavat Jeesuksen kanssa sairaat ja pahan kiusaamat. He tahtovat koskettaa Herraa löytääkseen avun.

Kirkko on kuin korkea apostolinen vuori, joka on laskettu jokaisen apua etsivän ulottuville. Sen keskuksena on Jeesus Kristus, syntisten ja kiusattujen auttaja.

(Varsinaisesti tänään luetaan Johannes Teologin juhlaan liittyen Joh. 19:25‒37, 21:24‒25, joka luetaan muun muassa toisaalla kirkkovuoden tekstejä eri jaksoissa)
 

Perjantai 27.9.2024

LUUKKAAN TOISEN VIIKON PERJANTAI

(Luuk. 6:17–23)

Evankeliumissa Jeesus opettaa, parantaa sairaita ja ajaa pois pahoja henkiä. Ihmiset yrittävät koskea häntä, koska hänestä lähtee parantavaa voimaa.

Jeesus kertoo opetuslapsilleen, että autuaita eli ikionnellisia ovat köyhät, joiden on taivasten valtakunta, nälkäiset, jotka ravitaan ja itkevät, jotka saavat nauraa. He ovat onnellisia, kun heitä vihataan ja herjataan Ihmisen Pojan tähden, erotetaan toisten joukosta ja kun heidän nimeänsäkin inhotaan. Heidän tulee silloin hyppiä riemusta, sillä palkka, jonka he saavat taivaassa, on suuri.

***

Etsiessämme Jumalan valtakuntaa, Jeesus osoittaa, että se on tarkoitettu köyhille, nälkäisille, murheellisille, Jeesuksen tähden vihatuille ja herjatuille sekä toisten joukosta erotetuille ja ihmisten inhoamille.

He saavat suuren palkan Jumalan luona taivaassa, heidät ravitaan, he saavat nauraa ja he saavat hyppiä riemusta.

Tästä taivaallisesta ilosta todistavat monet pyhät marttyyrit ja tunnustajat. Kirkon rikkaus ja ilo kasvavat heikkoudesta, ei vallasta ja voimasta.

Lauantai 28.9.2024

LUUKKAAN TOISEN VIIKON LAUANTAI

(Luuk. 5:17–26)

Evankeliumissa oppineet laajalta alueelta tulevat kuuntelemaan Jeesusta, joka parantaa sairaita. Eräät miehet tuovat paareilla halvaantuneen ja laskevat hänet tungoksen takia katon kautta Jeesuksen eteen. Heidän uskonsa vuosi Jeesus sanoo halvaantuneelle: ”Ystäväni, sinun syntisi on annettu anteeksi.”

Oppineet ajattelevat Jeesuksen pilkkaavan Jumalaa, koska vain Jumala saattoi antaa syntejä anteeksi. Jeesus tietää heidän ajatuksensa ja kysyy: Kumpi on helpompaa, antaa syntejä anteeksi vai käskeä halvaantunutta nousemaan? Jeesus käskee halvaantunutta nousemaan, ottamaan vuoteensa menemään kotiinsa, jotta he tietäisivät, että Ihmisen Pojalla on valta antaa syntejä anteeksi. Tämän nähtyään ihmiset ylistävät Jumalaa ja ovat pelon vallassa nähtyään sellaista mitä oli vaikea uskoa todeksi.

***

Jeesus tahtoo tekemällään ihmeellä opettaa, että hänellä on valta antaa synnit anteeksi. Siten syntien anteeksiantamus ja yhteys elävään Jumalan on tärkeämpää kuin ajallinen terveys tai hyvinvointi.

Sairauden keskellä meillä on kuitenkin kaipaus terveyteen. Tämä ei kuitenkaan ole vallassamme. Me emme myöskään itse tiedä kumpi on parasta pelastuksellemme, sairaus vai terveys.

Syntien anteeksiantamuksen voi kokea missä elämäntilanteessa tahansa ja näin vakuuttua Jumalan ihmisrakkaudesta ja pelastavasta tahdosta. Hengellinen terveys, pelastuksen lahja, kasvaa syntien anteeksiantamuksen voimasta.

Sunnuntai 29.9.2024

LUUKKAAN TOINEN SUNNUNTAI

(Luuk. 6:31–36)

Evankeliumissa Jeesus kehottaa tekemään ihmisille samalla tavoin kuin toivoisi heidän tekevän itselle. Rakkauden osoittaminen ja hyvän tekeminen lähimmille on luonnollista kaikille, mutta rakkaus vihamiestä kohtaan on jumalallista vaikutusta. Tällaisten ihmisten palkka on suuri. He osoittautuvat Korkeimman lapsiksi, sillä myös Jumala on hyvä kiittämättömille ja pahoille. Siksi jokaisen tulee olla valmis armahtamaan toisia niin kuin taivaallinen Isä armahtaa.

***

Evankeliumi kertoo, miten Jumala osoittaa rakkautta, laupeutta ja suojelustaan häntä vastaan rikkoneita ihmisiä kohtaan.

Jumalan tahto on, että tämän rakkauden koskettamat ihmiset elävät samalla tavoin, vaikka se ei ole aina helppoa.

Jeesuksen sanat kutsuvat tutkimaan omia asenteita ja muistamaan itse koettua Jumalan laupeutta. Monien pyhien ihmisten esimerkki todistaa, että hyvän tekemisen palkka on suuri. Tätä tietä kulkiessaan heistä on tullut aitoja ihmisiä, Korkeimman lapsia kaikessa.

Maanantai 30.9.2024

LUUKKAAN KOLMANNEN VIIKON MAANANTAI

(Luuk. 6:24–30)

Evankeliumissa Jeesus surkuttelee rikkaita, jotka ovat jo onnensa saaneet ja ovat kylläisiä. He joutuvat lopulta näkemään nälkää. He ovat myös nauravia, mutta joutuvat lopulta suremaan ja itkemään. Voi teitä, Jeesus sanoo, kun ihmiset puhuvat teistä hyvää, sillä samoin tehtiin aikanaan väärille profeetoille.

Jeesus kehottaa rakastamaan vihamiehiä ja tekemään hyvää heitä vihaaville, siunaamaan heitä kiroavia ja rukoilemaan heitä parjaavien puolesta. Heidän tulee kääntää toinenkin poski lyöjälle ja antaa jopa paitansakin sille, joka on vienyt viitan. Jeesus kehottaa antamaan jokaiselle, joka pyytää, vaatimatta takaisin mitään toisen viemää.

***

Rikas voi paljon, mutta ei kykene keräämään vauraudellaan ikuisia aarteita.

Niitä kerätään laupeudella ja kärsivällisyydellä, suostumalla antamaan omastaan tarvitseville.

Näillä sanoillaan Jeesus ei kiinnitä huomiota niihin, jotka vievät petoksillaan köyhältä viimeisen lantinkin. Hän kiinnittää huomion siihen, että kostamme toisille heidän pahat tekonsa ja emme anna avuntarvitsijalle mitään, vaikka sydän ja Jumala siihen kehottaa.