Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous perustaa työryhmän selvittämään Suomen ortodoksisen kirkon hiippakuntien rakenteellisia muutostarpeita. Tämän vuoden kirkolliskokous oli koolla viimeisen kerran 26. marraskuuta 2025 Helsingissä.

Keskustelu kahden hiippakunnan mallista lähti liikkeelle kirkolliskokousaloitteen myötä ja säästöpaineiden siivittämänä.

Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Pekka Metson mielestä työryhmän kokoaminen on perusteltua.

– On positiivista, jos asiaa kartoitetaan mahdollisimman monipuolisesti. Työryhmän kokoonpanolla on varmastikin vaikutusta selvityksen lopputulokseen, mikä ei liene kovin epätavallista, Metso sanoo.

Juuri tästä syystä olisi tarpeen, että työryhmän jäsenillä olisi mahdollisimman monenlaisia näkemyksiä.

– Oleellinen kysymys on, miten hyvin työryhmän selvitys palvelee päätöksentekoa.

Pekka Metso voisi itsekin olla mahdollinen kandidaatti kyseisen työryhmän jäseneksi, mutta hän sanoo ”harkitsevansa tarkkaan”, lähtisikö mukaan, mikäli kutsu kävisi.

Ulkopuolisen vaikuttamisen mahdollisuus herättänyt huolta

Kahden hiippakunnan mallin mahdollisena tulevaisuuden uhkana on väläytelty esimerkiksi ulkopuolisen vaikuttamisen mahdollisuutta, jos piispainkokoukseen kutsuttaisiin täydentävä kolmas piispa ulkomailta. Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous on päätösvaltainen, kun se koostuu kolmesta piispasta.

Piispojen määrä ei ole kuitenkaan sidoksissa hiippakuntien määrään. Tällä hetkellä Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokouksessa on kaksi hiippakuntapiispaa: Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Elia sekä Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni. Piispainkokouksen kolmas jäsen on apulaispiispa, Haminan piispa Sergei. Hän toimii tällä hetkellä Oulun metropoliitan tehtävien hoitajana. Kirkolliskokous päätti, ettei Oulun metropoliitan vaalia järjestetä tänä vuonna, koska hiippakuntarakenteen selvitystyö on alkamassa.

– En näe vaikuttamisen uhkaa ensisijaisena vaarana kahden hiippakunnan mallissa. Piispainkokouksen täydentäjää ei välttämättä tarvitse hakea ulkomailta, koska onhan meillä omassa kirkossamme eläkkeellä olevia piispoja, jotka voivat täydentää piispainkokousta. He tuntevat muun muassa kirkkomme hallinnon läpikotaisin – ja onhan meillä tälläkin hetkellä täysivaltainen piispainkokous, jota täydentää apulaispiispa, Metso sanoo.

Suomen ortodoksisen kirkon eläkkeellä olevia piispoja ovat nykyisen arkkipiispa Elian edeltäjä, emeritus arkkipiispa Leo, metropoliitta Ambrosius ja metropoliitta Panteleimon.

Metso mainitsee idean tasolla myös vielä yhden mahdollisuuden säilyttää piispainkokous täysivaltaisena kotimaisin voimin.

– Piispainkokousta voi täydentää myös titulaaripiispa (Avaa uuden sivuston), jolla ei ole omaa hiippakuntaa tai muita hallinnollisia velvoitteita. Titulaaripiispana voisi toimia esimerkiksi Valamon luostarin johtaja, Metso havainnollistaa.

Piispa Sergei: Harkitsematonta

Sen sijaan Haminan piispa Sergei asettui kirkolliskokouksen lähetekeskustelussa 24. marraskuuta selkeästi vastustamaan kahden hiippakunnan mallia. Hän pohjusti asiaa kertomalla, että tänä vuonna tuli kuluneeksi 45 vuotta Oulun ortodoksisen hiippakunnan perustamisesta. Hän kuvaili kahden hiippakunnan mallia ”harkitsemattomaksi”.

Piispa Sergei totesi, että paikalliskirkon perusrakenne edellyttää toimivaa ja määräjäsenistä piispainkokousta autonomisen toiminnan turvaamiseksi. Hän sanoi myös, että hiippakuntarakenteen yhdistäminen merkitsisi väistämättä piispan pastoraalisen vastuualueen merkittävää laajentumista, mikä heijastuisi suoraan seurakuntien hengelliseen elämään ja piispan läsnäolon mahdollisuuksiin paikallisyhteisöissä.

Piispa Sergein mukaan ”todellinen taloudellisuus” syntyy hallinnon kokonaisvaltaisesta uudistamisesta.

– Oulun hiippakunta on pinta-alaltaan laajin hiippakunta, ja sen pitkät välimatkat jo edellyttävät piispan läsnäoloa Pohjois-Suomessa. – – – Kahden hiippakunnan mallissa Pohjois-Suomen ortodoksit joutuisivat toisarvoiseen asemaan muun Suomen seurakuntiin verrattuna. 

Kirkolliskokouksessa kuultiin myös muita puheenvuoroja, joissa suhtauduttiin epäillen tai selkeän kriittisesti kahden hiippakunnan malliin. Turun ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Ioannis Lampropoulos oli sitä mieltä, että kukoistava kirkko tarvitsee kolme piispaa. Hänen mielestään kolmen hiippakuntapiispan olemassaolo on perusedellytys kirkkomme tulevaisuudelle. Lisäksi hän epäili vahvasti, josko kahden hiippakunnan malli toisi säästöjä.

– Jos ajatellaan niin, että taloudelle saadaan säästöjä vähentämällä yksi hiippakunta, mä haluaisin oikeasti nähdä ne luvut – – – jos meillä on apulaispiispa edelleenkin – mistä ne säästöt siis tulee, kysyi isä Ioannis.

– Olisi hyvä miettiä tässäkin vaiheessa meidän kirkon tulevaisuutta. Kirkon tehtävä on kasvaa, isä Ioannis painotti.

Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni puolestaan kritisoi puheenvuorossaan, että lähetekeskustelun joissakin puheenvuoroissa pyrittiin antamaan vaikutelma, että kahden hiippakunnan mallissa piispainkokouksen kanonista päätösvaltaisuutta ei voitaisi varmistaa.

Keskustelua haluttiin hänen mielestään ohjata siihen suuntaan, että kirkkolaki ja autonomia-Tomos-asiakirja eivät mahdollistaisi kahden hiippakunnan mallia.

Metropoliitta Arseni toi esille konkreettisia muutosehdotuksia kirkkolain muuttamiseksi siten, että Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous olisi kanonisesti päätösvaltainen, vaikka hiippakuntia olisi vain kaksi. Sanojensa vakuudeksi metropoliitta luetteli kirkkolain pykälät 6 §, 25 § ja 27 §.

– Elikkä näin ollen autonomiseen asemaan ei vaadita kolmea hiippakuntaa. Eihän kirkko olisi missään nimessä silloin vuonna 1923 saanut sitä, jos sitä olisi vaadittu. Toisin kuin käytetyissä puheenvuoroissa on annettu ymmärtää, kahden hiippakunnan mallissa ei välttämättä menetetä piispaa pohjoisesta. Onhan siellä apulaispiispa käytössä jo nytkin. Sehän on kyse siitä, minne apulaispiispa asetetaan. 

Koska kirkko on säästöpaineiden edessä eritoten rajusti vähentyneen valtionavun takia, Pekka Metso heittää lopuksi ilmoille ajatuksen, että leikkauksia kohdennettaisiin ylätason hallintorakenteeseen.

– Onko piispallinen hallinto sellainen, ettei ole soveliasta ajatellakaan siihen kohdistettavan säästötoimenpiteitä? Minusta tällaistakin voisi ajatella solidaarisuuden näkökulmasta. En tosin tiedä, laskisivatko kustannukset suoraan kolmasosalla, jos hiippakuntien määrää vähennettäisiin kolmesta kahteen.

– Entä voisiko esimerkiksi piispan vierailua seurakunnassa hyödyntää seurakunnan resurssien vapauttamiseksi? Esimerkiksi siten, että piispa vapauttaisi papin vaikkapa vapaapäivälle?

Raportti on määrä esittää kirkolliskokousseminaarissa

Kahden hiippakunnan mallia selvittävän työryhmän raportti tulee esittää vuoden 2026 kirkolliskokousseminaarissa, joka pidetään elokuussa.

Työryhmän on määrä laatia ehdotus mahdollisesta uudesta hiippakuntajaosta, ja sen tulee sisältää vaihtoehtoisia malleja nykyisen hiippakuntarakenteen uudistamiseksi. 

Kirkolliskokous velvoittaa työryhmän huomioimaan ainakin kolmannen piispan lainsäädännöllisen ja kanonisen aseman sekä sen, millaisia konkreettisia vaikutuksia hiippakuntarakenteen muuttamisella olisi. Näillä tarkoitetaan esimerkiksi taloudellisia, toiminnallisia ja työnjaollisia vaikutuksia. Lisäksi tarvitaan arvio mahdollisista säästöistä tai kustannuksista.

Voit katsoa kirkolliskokouksen 2025 istunnot Suomen ortodoksisen kirkon YouTube-kanavalta (Avaa uuden sivuston).

Lue lisää kirkolliskokouksen 2025 päätöksistä Suomen ortodoksisen kirkon verkkosivuilta (Avaa uuden sivuston).

Kuvituskuva kirkolliskokouksesta 2025: Arkkipiispa Elian klobukki ja ikoni.

Juttua on muokattu 28.1.2025 klo 16:08 Pekka Metson osuuden osalta lisäämällä tekstiin sanat ”idean tasolla”, eli ”Metso mainitsee idean tasolla myös vielä yhden mahdollisuuden säilyttää piispainkokous täysivaltaisena kotimaisin voimin.” 

Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous päätyi täysistunnossaan 25. marraskuuta siihen, että Oulun metropoliitan vaalia ei järjestetä käsillä olevassa kirkolliskokouksessa.

Kirkolliskokous totesi, että tässä vaiheessa ei ole perusteltua täyttää Oulun metropoliitan tehtävää, koska alkamassa on kirkon rakenteita koskeva selvitystyö. Esillä on ollut niin kutsuttu kahden hiippakunnan malli. Tällä hetkellä Suomen ortodoksisessa kirkossa on kolme hiippakuntaa: Helsingin, Kuopion ja Karjalan sekä Oulun hiippakunnat. Oulun metropoliitan tehtäviä hoitaa tällä hetkellä Haminan piispa Sergei.

Toinen paljon mielenkiintoa herättänyt asia on kirkon Kuopiossa sijaitsevan keskustalon kohtalo.

Kirkolliskokous päätti asian kirkollishallituksen esityksessä mainittujen vaihtoehtojen 2 ja 3 yhdistelmän mukaisesti siten, että ensin vaihtoehdon 2 mukaisesti kiinteistön markkina-arvoa pyritään asemakaavoittamisen keinoin korottamaan. Tässä voidaan hyödyntää yhteistyökumppaneita.

Tämän jälkeen vaihtoehdon 3 mukaisesti Karjalankadun kiinteistö myydään ja siirrytään kokonaan tai vaiheittain Kuopion ja Karjalan hiippakunnan, palvelukeskuksen, taloustoimiston ja keskusrekisterin osalta pienempiin tiloihin. 

Kirkon keskustalossa sijaitsee myös Suomen ortodoksinen kirkkomuseo Riisa, joka on vuokralaisena palvelukeskuksen tiloissa. Kirkkomuseon sijainnista päättää Suomen ortodoksisen kirkkomuseon säätiön hallitus.

Myynti toteutuu vasta vuosien kuluttua

Palvelukeskuksen johtaja Jari Rönkkö huomauttaa kuitenkin, että keskustalon kiinteistön myynti ei käy käden käänteessä. Hänen arvionsa mukaan myynti voisi mahdollisesti toteutua noin kolmen vuoden kuluttua.

Paljon keskustelua on herättänyt myös Riisan tuleva sijoituspaikka, jollaiseksi on väläytelty esimerkiksi Valamon luostaria Heinävedellä ja toisinaan myös Helsinkiä. Riisan asioissa päätösvaltainen taho on kuitenkin museon säätiön hallitus.

Valamon luostarin johtaja ja kirkkomuseon hallituksen jäsen, arkkimandriitta Mikael on jo aiemmin ilmaissut suhtautuvansa myönteisesti museon mahdolliseen luostarin tiloihin siirtymiseen, kunhan ensin on varmistuttu luostarin näyttely- ja säilytystilojen soveltuvuudesta – sinänsä hän arvioi nykyisten tilojen riittävän. 

Museonjohtaja Anne Laiti puolestaan on suhtautunut asiaan varautuneemmin aiemmissa Aamun Koiton haastatteluissa. Hänen mukaansa tällä hetkellä muualla ei ole tarjolla tiloja, jotka täyttäisivät kokoelman säilytyksen tekniset vaatimukset.

Joka tapauksessa Valamon luostari ja Riisa ovat tiivistämässä yhteistyötään pilottihankkeessaan, jonka myötä Riisa tuottaa vuoden 2027 näyttelyn Valamon luostarin kulttuurikeskuksen näyttelytiloihin. 

Kirkossa täytyy voida tuntea olonsa turvalliseksi

Kirkolliskokous hyväksyi aloitteen turvallisemman tilan periaatteiden käyttöönotosta Suomen ortodoksisessa kirkossa. Kirkollishallitus valmistelee turvallisemman tilan periaatteet Suomen ortodoksisen kirkon hiippakuntia, seurakuntia, palvelukeskusta, leiritoimintaa, tapahtumia, koulutuksia ja muita kirkon työmuotoja ja yhteistyökumppaneita varten.

Eri yhteisöjen tulee rakentaa toimintamallit epäkohtiin puuttumista varten. Samoin työyhteisöjen on järjestettävä koulutusta niin työntekijöille kuin vapaaehtoisille.

Asian perusteluissa mainittiin, että kirkon tulee olla paikka, jossa jokainen ihminen voi osallistua liturgiseen elämään ja seurakunnan toimintaan ilman pelkoa syrjinnästä, väheksynnästä tai epäasiallisesta kohtelusta.

Kirkolliskokous päätti myös antaa kirkollishallitukselle tehtäväksi asettaa työryhmän laatimaan selvityksen diakoniatyön järjestämiseksi. Vuodesta 2027 kaavaillaan diakonian teemavuotta. 

Perusteina mainittiin muun muassa, että käytännön ehdotukset ovat tarpeen vapaaehtoisten tekemän diakoniatyön yhdenmukaistamiseksi. Tällöin on otettava huomioon kysymykset vastuista, vaitiolovelvollisuudesta, työhön perehdyttämisestä ja työssä jaksamisesta.

Säästötavoite saavutettiin viime vuonna

Kirkolliskokous hyväksyi kolmannessa täysitunnossaan myös kirkon keskusrahaston tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen. 

Vuoden 2024 talousarvion loppusummaksi oli arvioitu –106 300 euroa alijäämää. Tilinpäätöksen ylijäämä oli 9 930,20 euroa. Lisäksi viime vuonna saavutettiin 100 000 euron säästötavoite.

Suomen ortodoksisen kirkon toimintakuluista suurimmat menot vuonna 2024 olivat henkilöstökulut, joihin kului 2 571 005 euroa. Edellisvuoteen verrattuna henkilöstökulut olivat säilyneet ennallaan, kun taas palvelujen ostot nousivat 3,1 %.

Viime vuoden toimintakulut olivat kaikkiaan 6 109 301 euroa, ja Suomen ortodoksisen kirkon kaikki menot olivat yhteensä 7 651 252 euroa.

Toimintatuottoja kertyi tilikaudella 67 000 euroa suunniteltua enemmän. Tuohusten myynti kasvoi, samoin virkatodistuksista perittävät maksutuotot.

Suomen ortodoksisen kirkon 24.-27. marraskuuta 2025 järjestettävässä kirkolliskokouksessa on esillä harvinaisen monta suuren mittaluokan asiaa. Maanantaina 24.11. Kulttuurikeskus Sofiassa kuultiin puheenvuoroja muun muassa kahden hiippakunnan mallin puolesta ja sitä vastaan, keskushallinnon mahdollisesta uudelleenorganisoinnista ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sekä muiden vähemmistöjen oikeuksien turvaamisesta kirkossa.

Esillä oli myös Oulun metropoliitan vaali järjestäminen. Rovasti Rauno Pietarinen käytti lyhyen puheenvuoron, jossa hän esitti, että vaalia ei toimiteta. Asiaan liittyen ei kuultu muita puheenvuoroja. Oulun metropoliitan tehtävien hoitajana toimii Haminan piispa Sergei. 

Yksi argumentti kahden hiippakunnan mallia vastaan oli, että piispainkokoukseen tarvitaan kolme piispaa, jotta se olisi päätösvaltainen. Kuitenkin tuotiin esille, että kahden hiippakunnan mallissa piispainkokousta voitaisiin täydentää joko apulaispiispalla, eläkkeellä olevalla Suomen ortodoksisen kirkon piispalla tai ulkomaisella piispalla. 

Esitettiin myös epäilys, josko apulaispiispaan perustuva ratkaisumalli toisi lainkaan säästöjä. Lisäksi perusteluna viitattiin Suomen laajaan maantieteelliseen alueeseen, jolloin kolme hiippakuntaa olisi perusteltua säilyttää. Piispa Sergei kuvaili kahden hiippakunnan mallia ”harkitsemattomaksi” ja totesi, ettei voi sitä kannattaa.

Vastaavasti kirkolliskokousedustaja Jefim Brodkin huomautti, että Suomessa on ollut vakituisesti kolme piispaa vasta vuodesta 1979.

Lisäksi säästökohteiden osalta puheenvuoroja kuultiin eritoten kirkon keskushallinnon toimintaan ja sen mahdolliseen uudelleenorganisointiin liittyen. 

Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni esitti perusteellisen katsauksen siitä, millä tavalla nykyinen palvelukeskus on syntynyt samoin kuin keskushallinnon vaatimat kulut kasvaneet. Metropoliitta Arseni toi esiin, että välttämättömiä säästöjä tuskin saadaan aikaan ilman henkilöstövähennyksiä. Hän painotti tarvetta arvioida kirkon yhteisten palveluiden tarve kokonaisuudessaan.

Kirkon keskushallinnossa ovat parhaillaankin meneillään muutosneuvottelut. Lisäksi iso kysymys on kirkon Kuopiossa sijaitsevan keskustalon kohtalo. Tiukkoja säästötoimenpiteitä on tehtävä, sillä kirkon saamaa valtionapua on leikattu rajusti.

Samoin esillä oli Suomen ortodoksisen kirkkomuseo RIISAn toiminnan kehittäminen.

Esillä olivat myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sekä muiden vähemmistöjen oikeuksien tunnistaminen ja turvaamisesta kirkossa. Lisäksi mainittiin tuvallisen tilan periaatteet, jotka selkeyttäisivät toimintatapoja reagoida epäasiallisuuksiin sekä antaisivat työkaluja kirkon piirissä toimiville keinoja puuttua tämän kaltaiseen käytökseen. 

Puheenvuoroja käytettiin seuraavasti:

Asia 4. Oulun metropoliitan vaalin järjestäminen: rovasti Rauno Pietarinen

Asia 6. Suomen ortodoksisen kirkon vuoden 2026 talousarvio ja taloussuunnitelma: Ritva Bly

Asia 7. Esitys kirkon rakenteellisista säästöistä: rovasti Aleksander Roszczenko

Asia 8. Kolttasaamelaisten edustusta kirkon päättävissä elimissä koskeva ortodoksisesta kirkosta annetun lain muutosesitys: Elina Palola, rovasti Rauno Pietarinen.

Asia 10. Esitys kirkon uudeksi tavoite- ja toimintasuunnitelmaksi vuosille 2026–2030: rovasti Ioannis Lampropoulos, rovasti Rauno Pietarinen.

Asia 12. Kirkolliskokousaloite Suomen ortodoksisen kirkkomuseo RIISAn toiminnan kehittämisestä: Jussi Kauhanen, metropoliitta Arseni, Anja Lindström, rovasti Timo Tynkkynen.

Asia 13. Kirkolliskokousaloite Pyhien toimitusten käsikirja Euhologionin uudistetun laitoksen laatimisesta: metropoliitta Arseni.

Asia 14. Kirkolliskokousaloite kirkon keskushallinnon ja erityisesti sen taloushallinnon toiminnan arvioimisesta ja tehostamisesta: Ludmila Niemi.

Asia 15. Kirkolliskokousaloite valtionavun leikkauksen vaikutuksista kirkon talouteen ja valtionavun käytön raportoinnista kirkolliskokoukselle: rovasti Ioannis Lampropoulos,

Asia 16. Kirkolliskokousaloite kirkolliskokouksen kokoontumisesta: rovasti Rauno Pietarinen.

Asia 17. Kirkolliskokousaloite monikulttuurisuustyöstä Suomen ortodoksisessa kirkossa: rovasti Heikki Huttunen, metropoliitta Arseni, rovasti Teo Merras, rovasti Ioannis Lampropoulos, Timo Nykänen.

Asia 18. Kirkolliskokousaloite työryhmän perustamiseksi laatimaan selvitystä kirkon diakoniatyöstä tuleville vuosille: rovasti Teo Merras.

Asia 19. Kirkolliskokousaloite kirkon toiminnan laatumittareista; Jefim Brodkin, rovasti Mikael Sundkvist.

Asia 20. Kirkolliskokousaloite kirkon johtamisen avoimuuden edistämisestä: metropoliitta Arseni.

Asia 21. Kirkolliskokousaloite kahden hiippakunnan mallista: piispa Sergei, Jefim Brodkin, pastori Heikki Harvola, rovasti Teo Merras, kanttori Irina Tchervinskij-Matsi, metropoliitta Arseni, rovasti Ioannis Lampropoulos, rovasti Mikael Sundkvist.

Asia 22. Kirkolliskokousaloite palvelukeskustoiminnan uudistamisesta kirkkoa paremmin palvelevaksi: Jefim Brodkin, metropoliitta Arseni, Ioannis Lampropoulos, Anja Lindström, Ludmila Niemi.

Asia 23. Kirkolliskokousaloite kiinteistötyöryhmän raportin toimenpide-esitysten edelleen kehittämisestä: Anja Lindstöm.

Asia 24. Kirkolliskokousaloite seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sekä muiden vähemmistöjen oikeuksien tunnistamisesta ja turvaamisesta kirkossa: Kim Kilpinen, Ritva Bly.

Asia 25. Esitykset poikkeusoloihin varautumista ja sähköistä asiointia koskeviksi säädösmuutoksiksi: Ritva Bly.

Asiat lähetettiin valiokuntien käsiteltäväksi seuraavasti:

Hallintovaliokunta, asiat: 16, 20, 22, 23 ja 26
Lakivaliokunta, asiat: 4, 8, 9, 21 ja 25
Sivistysvaliokunta, asiat: 10, 11, 12, 13, 17, 18, 19 ja 24
Talousvaliokunta, asiat: 5, 6, 7, 14 ja 15

Ensimmäisen täysistunnon puheenjohtajana toimi arkkipiispa Elia. Lähetekeskustelussa pidettiin tekninen tauko (kahvitauko) asian 22 kohdalla. Kokouksen seuraava täysistunto alkaa Kulttuurikeskus Sofian salissa tiistaina 25.11. klo 14.

Kokouksen täysistuntoja voi seurata suorana verkkolähetyksenä tältä sivulta ja Suomen ortodoksisen kirkon YouTube -kanavalta. Ne jäävät kanavalle myös tallenteina myöhemmin katsottavaksi.

Juttua on päivitetty 24.11.2025 lisäämällä kirkolliskokouksen aika ja paikka.

”Olemme myös tietoisia taloudellisista vaikeuksista, joita kirkkonne nyt kohtaa vähentyneen valtionavun vuoksi. Vaikka tällaiset olosuhteet ovat epäilemättä vaativia, ne voivat myös toimia vakavan pohdinnan ja uudistuneen vision tilaisuuksina. Vajeen ajat kutsuvat kirkkoa selkeyttämään prioriteettejaan, tarkentamaan rakenteitaan ja uudelleenkeskittämään lähetystyönsä olennaisiin näköaloihin, kuten palvelemiseen, pastoraaliseen huolenpitoon, diakoniaan ja hyväntekeväisyyteen. Uudistukset, joita toteutatte tulevina vuosina – vastuullisuuden vahvistaminen, hallinnollisen selkeyden lisääminen ja strategisten tavoitteiden uudistaminen – tulevat Jumalan armosta lujittamaan kirkollisen elämänne elinvoimaa ja kestävyyttä”, kirjoitti patriarkka Bartolomeos.

Patriarkka Bartolomeos nosti esiin myös kirkkomme diakoniatyön:

”Erityisen kiitettävää on syventymisenne diakoniatoimintaan, varmistaen että myötätuntoinen palvelu säilyy palvelutyönne määrittävänä tunnusmerkkinä ja evankeliumin rakkauden kutsun elävänä ilmauksena.”

Hänen tervehdyksensä on luettavissa kokonaisuudessaan Suomen ortodoksisen kirkon verkkosivuilta (Avaa uuden sivuston).

Omassa avauspuheenvuorossaan arkkipiispa Elia (Avaa uuden sivuston)mainitsi muun muassa julkisuudessa esillä olleen niin sanotun kahden hiippakunnan mallin, kirkon strategian, kolttasaamelaiset, turvallisen tilan ja ukranalaiset sotapakolaiset – ja niin ikään taloudelliset haasteet.

– Emme voi kiertää tosiasioita. Valtionavun leikkaukset pakottavat vaikeisiin päätöksiin. Mutta katsotaanpa tätä hetkeä hieman toisin. Juuri supistukset saattavat paljastaa sen, mikä on ollut piilossa runsauden keskellä: mikä on se ydin, jota ilman emme ole enää kirkko? Voi olla, että olemme rakentaneet muureja, jotka nyt täytyy purkaa, jotta valo pääsee sisään. Sillä lopulta kirkossa on kyse vain kahdesta asiasta: leivästä ja viinistä, Kristuksesta ja ihmisestä. Kaikki muu on kehyksiä, ja kehyksistä me voimme luopua, kunhan emme kadota kuvaa.

Arkkipiispa Elia totesi lisäksi, että kirkon palvelukeskuksen tulevaisuutta on tarkasteltava eri näkökulmista ”sulkematta pois vaihtoehtoa, jossa keskushallintomme uudelleenorganisoituu tulevaisuudessa läpikotaisin.”

Kahden hiippakunnan mallia koskien arkkipiispa lausui:

– Aloite kahden hiippakunnan mallista on esitetty taloudellisista syistä. Ymmärrän logiikan, mutta liturginen ja kanoninen todellisuus ei palaudu numeroihin. Piispainkokouksemme on laatinut perusteellisen lausunnon, johon pyydän tarkoin tutustumaan. – – – Puhumme myös hiippakuntien yhdistämisestä, emme lakkauttamisesta. Meillä ei ole estettä mukauttaa hallinnollisia rakenteitamme. Mutta hiippakuntien yhdistäminen ei poista tarvetta kolmannelle piispalle. Autonomisena paikalliskirkkona meillä on oltava määräjäseninen piispainkokous, arkkipiispa sanoi.

Kirkolliskokouksen asialista on poikkeuksellisen painava: kokouksessa käsitellään muun muassa kirkon tavoite- ja toimintasuunnitelmaa vuosille 2026-2030, valtionavun heikkenemisen vaikutuksia kirkon talouteen, kirkon hiippakuntarakennetta ja Kuopiossa kirkon keskushallinnon toimitilat sisältävän kiinteistön tulevaisuutta sekä useita kirkolliskokoukselle tehtyjä aloitteita. Lisäksi asialistalla on Oulun metropoliitan vaali, joskin kirkollishallitus esittää kirkolliskokoukselle, että vaalia ei järjestetä tämän vuoden kirkolliskokouksessa, sillä samassa kokouksessa pohditaan myös hiippakuntajakoon ja -rakenteeseen liittyviä kysymyksiä.

Kokouksen täysistunnot ovat avoimia yleisölle ja median edustajille, mutta kokouksen istuntosalissa on rajoitetusti tilaa. Täysistunnot pyritään välittämään suoralähetyksinä Suomen ortodoksisen kirkon YouTube -kanavalle (Avaa uuden sivuston). Striimejä ja kokousuutisointia voi seurata myös Suomen ortodoksisen kirkon nettisivujen (Avaa uuden sivuston) kautta.

Seuraavan täysistunnon alkamisaika ilmoitetaan aina kunkin täysistunnon päätteeksi.

Yhdysvalloissa hahmoteltu Ukrainan rauhansuunnitelma on herättänyt aiheellista huolta. Kirkkona olemme rukoilleet jo yli kolme vuotta kestävän ja oikeudenmukaisen rauhan puolesta. Nyt esitellyt rauhanehdot eivät ole siinä suhteessa rohkaisevaa luettavaa.

Erityisen huolestuttava on suunnitelman vaatimus, jonka mukaan Ukrainan tulisi ”korjata” uskonnonvapauslainsäädäntönsä. Tämä vaatimus voinee tarkoittaa vain maan Moskovan patriarkaatin alaiselle kirkolle myönnettäviä takuita. Tämä ehto ei perustu tosiasioihin. Tiedän tämän, sillä olen nähnyt totuuden omin silmin.

Vierailin Kiovassa viime kuussa yhdessä muiden pohjoismaisten kirkonjohtajien kanssa. Seisoessani siellä, sodan runtelemassa maassa, en nähnyt uskonnollista vainoa, vaan yhtenäisyyden. Keskustelumme etnopolitiikan ja uskonnonvapauden viraston päällikön Viktor Yelenskyn sekä Lvivin uskonnollisten johtajien kanssa todistivat, että uskonnonvapaus Ukrainassa toteutuu täysimääräisesti. Uskonnolliset yhteisöt eivät elä pelossa toisiaan kohtaan, vaan toimivat vapaasti.

Todellinen uhka ei tule Ukrainan laeista. Se tulee miehestä, joka kutsuu itseään paimeneksi mutta toimii sodankäynnin profeettana. Patriarkka Kirill on tehnyt ”pyhän sodan” retoriikallaan kirkosta Kremlin aseen – ja rististä miekan.

Suunnitelman kylmyys jatkuu sen 24. kohdassa, jossa puhutaan vankien ja lapsien palauttamisesta. Muotoilu on riittämätön, jopa loukkaava. Kyse ei ole vain panttivangeista. Kyse on tuhansista ukrainalaisista lapsista, jotka on viety pakkosiirto-ohjelmalla Venäjälle heidän identiteettinsä tuhoamiseksi. Pohjoismaiset kirkot ovat vaatineet lasten välitöntä palauttamista. Suomen ortodoksisen kirkon päämiehenä sekä Suomen Ekumeenisen Neuvoston puheenjohtajana olen tyrmistynyt siitä, ettei Kirkkojen maailmanneuvosto (WCC) ole halunnut ottaa virallista kantaa näihin pakkosiirrettyihin lapsiin. Tämä vaikeneminen kertoo karua kieltä Moskovan patriarkaatin yhä jatkuvasta, myrkyllisestä vaikutusvallasta kansainvälisessä ekumeniassa.

Kestävää rauhaa ei voida rakentaa epäoikeudenmukaisuuden perustalle. Vaikka aseet vaikenisivat, valheille rakennettu rauha ei ole rauhaa – se on vain tauko.

Rauha vaatii totuutta. Oikeus vaatii rohkeutta.

Tähän Kirkko on kutsuttu. Tämän puolesta seison.

Elia
Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa
Suomen ortodoksinen kirkko

Arkkipiispa Elian kannanotto julkaistiin ensimmäisenä Suomen ortodoksisen kirkon verkkosivuilla (Avaa uuden sivuston).

Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous järjestetään tänä vuonna poikkeuksellisesti Helsingin Vuosaaressa Kulttuurikeskus Sofiassa 24.–27.11.2025. Edellisvuosina kirkolliskokous on pidetty Valamon luostarissa Heinävedellä.

Kokouksen asialista on poikkeuksellisen painava: kokouksessa käsitellään muun muassa kirkon tavoite- ja toimintasuunnitelmaa vuosille 2026-2030, valtionavun heikkenemisen vaikutuksia kirkon talouteen, kirkon hiippakuntarakennetta ja Kuopiossa kirkon keskushallinnon toimitilat sisältävän kiinteistön tulevaisuutta sekä useita kirkolliskokoukselle tehtyjä aloitteita. Lisäksi asialistalla on Oulun metropoliitan vaali, joskin kirkollishallitus esittää kirkolliskokoukselle, että vaalia ei järjestetä tämän vuoden kirkolliskokouksessa, sillä samassa kokouksessa pohditaan myös hiippakuntajakoon ja -rakenteeseen liittyviä kysymyksiä.

Kokous alkaa Uspenskin katedraalissa maanantaina 24.marraskuuta kello 10 toimitettavalla rukoushetkellä ja valokuvauksella. Ensimmäinen täysistunto alkaa Kulttuurikeskus Sofiassa kello 13 ja siinä kuullaan Hänen Kaikkipyhyytensä Ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen tervehdys ja arkkipiispa Elian avauspuhe. Ensimmäisessä täysistunnossa käydään myös kokouksen lähetekeskustelu.

Kokouksen täysistunnot ovat avoimia yleisölle ja median edustajille, mutta kokouksen istuntosalissa on rajoitetusti tilaa. Täysistunnot pyritään välittämään suoralähetyksinä Suomen ortodoksisen kirkon YouTube -kanavalle (Avaa uuden sivuston). Striimejä ja kokousuutisointia voi seurata myös Suomen ortodoksisen kirkon nettisivujen (Avaa uuden sivuston) kautta.

Seuraavan täysistunnon alkamisaika ilmoitetaan aina kunkin täysistunnon päätteeksi.

Kokoonpano vuoden 2025 kokouksessa

Kirkolliskokouksen jäseniä ovat kirkon toimessa olevien piispojen (3) lisäksi 18 vaaleilla valittua maallikkojen edustajaa, 11 vaaleilla valittua papiston edustajaa ja 3 vaaleilla valittua kanttorien edustajaa.

Vuoden 2025 kirkolliskokoukseen osallistuu kuitenkin viime vuoden tapaan vain 17 maallikkoa, sillä hallintovaliokuntaan kuulunut Helsingin hiippakunnan toisen vaalialueen maallikkoedustaja Dmytro Lang on vihitty diakoniksi, ei hän näin ollen voi enää toimia maallikkoedustajana. Koska saman vaalialueen toinen ehdolla ollut maallikko ei saanut vaalissa yhtään ääntä, kirkolliskokouksen kokoonpano jää maallikkojen osalta vajaaksi koko jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 31.5.2027 asti.

Yksi kirkolliskokousedustaja on ilmoittanut esteestä. Oulun hiippakunnan papiston vaalissa edustajaksi valitun pastori Jaakko Vainion tilalla kokouksessa on läsnä pastori Heikki Harvola.

Kirkolliskokouksen jäsenten ja kirkon toimihenkilöiden apuna kirkolliskokouksessa työskentelee neljä 15–24 -vuotiasta stuerttia eli kokousavustajaa: Jaakko Toivonen ja Joonatan Toivonen (Helsingin ortodoksinen seurakunta), Irene Sidoroff (Tampereen ortodoksinen seurakunta) ja Sointu Karjalainen (Kuopion ortodoksinen seurakunta).

Vuoden 2025 kirkolliskokouksen asialuettelo

Kirkollishallitus on vahvistanut 20.10.2025 kirkolliskokouksen asialuettelon seuraavassa muodossa:

Kokouksen järjestäytyminen

1. Puheenjohtajiston ja sihteeristön toteaminen sekä varapuheenjohtajien valitseminen, kirkolliskokouksen ääntenlaskijoiden valinta
2. Kirkolliskokouksen asialuettelon vahvistaminen ja asioiden käsittely valiokunnissa
3. Kirkolliskokouksen menojen kattaminen, päättäminen edustajien ja avustajien palkkioista

Kirkollishallituksen esitykset

4. Oulun metropoliitan vaalin järjestäminen
5. Suomen ortodoksisen kirkon tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2024, vastuuvapaudesta päättäminen
6. Suomen ortodoksisen kirkon vuoden 2026 talousarvio ja taloussuunnitelma
7. Esitys kirkon rakenteellisista säästöistä
8. Kolttasaamelaisten edustusta kirkon päättävissä elimissä koskeva ortodoksisesta kirkosta annetun lain muutosesitys
9. Esitys OrtKL 74 §:n ja OrtKJ 110 §:n muutokset
10. Esitys kirkon uudeksi tavoite- ja toimintasuunnitelmaksi vuosille 2026–2030
11. Kirkolliskokousaloite turvallisemman tilan periaatteiden käyttöönotosta Suomen ortodoksisessa kirkossa
12. Kirkolliskokousaloite Suomen ortodoksisen kirkkomuseo Riisan toiminnan kehittämisestä 13.Kirkolliskokousaloite Pyhien toimitusten käsikirja Euhologionin uudistetun laitoksen laatimisesta
14. Kirkolliskokousaloite kirkon keskushallinnon ja erityisesti sen taloushallinnon toiminnan arvioimisesta ja tehostamisesta
15. Kirkolliskokousaloite valtionavun leikkauksen vaikutuksista kirkon talouteen ja valtionavun käytön raportoinnista kirkolliskokoukselle
16. Kirkolliskokousaloite kirkolliskokouksen kokoontumisesta
17. Kirkolliskokousaloite monikulttuurisuustyöstä Suomen ortodoksisessa kirkossa
18. Kirkolliskokousaloite työryhmän perustamiseksi laatimaan selvitystä kirkon diakoniatyöstä tuleville vuosille
19. Kirkolliskokousaloite kirkon toiminnan laatumittareista
20. Kirkolliskokousaloite kirkon johtamisen avoimuuden edistämisestä
21. Kirkolliskokousaloite kahden hiippakunnan mallista
22. Kirkolliskokousaloite palvelukeskustoiminnan uudistamisesta kirkkoa paremmin palvelevaksi
23. Kirkolliskokousaloite kiinteistötyöryhmän raportin toimenpide-esitysten edelleen kehittämisestä
24. Kirkolliskokousaloite seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sekä muiden vähemmistöjen oikeuksien tunnistamisesta ja turvaamisesta kirkossa
25. Esitykset poikkeusoloihin varautumista ja sähköistä asiointia koskeviksi säädösmuutoksiksi
26. Karjalankatu 1 -kiinteistön hankesuunnitelma

Tiedoksi merkittävät asiat

27. Vuoden 2024 kirkolliskokouksen päätösten seuranta ja jatkotoimet
28. Keskusrahaston ja seurakuntien yhteiset tulos- ja taselaskelmat sekä Valamon luostarin ja Lintulan luostarin tilinpäätökset vuodelta 2024
29. Yhdistelmälaskelma, joka käsittää kirkon keskusrahaston tilinpäätöksen, Skiitta Oy:n tilinpäätöksen sekä Konevitsan ja Petsamon luostarien tilinpäätökset vuodelta 2024
30. Skiitta osakeyhtiön talousarvio vuodelle 2026 ja suunnitelmavuodet 2027–2028
31. Palvelualueiden toimintakertomukset vuodelta 2024
32. Hiippakuntien toimintakertomukset vuodelta 2024
33. Selvitys Suomen ortodoksisen kirkon lapsi-, nuoriso- ja perhetyön kokemuksista ja käytännöistä 34.Työryhmän raportti naisdiakonaatin mahdollisuuden ja naisten kirkollisen aseman selvittämiseksi

Kirkollishallitus esittää, että asiat käsitellään valiokunnissa seuraavasti:

Hallintovaliokunta, asiat: 16,19,20,21,22,23,26
Lakivaliokunta, asiat: 4,8,9,25
Sivistysvaliokunta, asiat: 10,11,12,13,17,18,24
Talousvaliokunta, asiat: 5,6,7,14,15

Kirkolliskokouksen jäsenet valiokunnittain

Lakivaliokunta:
Palola Elina (pj)
Bly Ritva (varapj)
Leskinen Tanja
arkkimandriitta Mikael
Huttunen Heikki 
Sidoroff Mikko
Tolvanen Matti

Sivistysvaliokunta:
Roszczenko Aleksander (pj)
Pietarinen Rauno (varapj)
Kilpinen Kim
Kivimäki Raija
Nykänen Timo
Pahkala Kaisa 
Saarinen Ulla 
Tchervinskij-Matsi Irina 

Hallintovaliokunta:
Halonen Pirjo (pj)
Vainio Jaakko (varapj, paikalla sijaisena Heikki Harvola)
Brodkin Jefim 
Kallinen Kimmo
Kauhanen Jussi 
Laukkanen Sofia
Sundkvist Mikael

Talousvaliokunta:
Merras Teo (pj)
Lampropoulos Ioannis (varapj)
Hynninen Jari
Lindström Anja
Niemi Ludmila
Salmikangas Anna-Katriina
Tikkunen Matti
Tynkkynen Timo 
Vuolukka Kaisa 

Tarkastusvaliokunta:
Matti Tolvanen (pj), arkkimandriitta Mikael, Ioannis Lampropoulos, Elina Palola

Lisätietoja: 
Vastaava tiedottaja
Maria Hattunen
maria.hattunen@ort.fi
p. 040 4819240

Pääkuva ylhäällä 1: Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous alkaa rukouspalveluksella Uspenskin katedraalissa 24. marraskuuta. Kuva: mehdi33300:iStock

Pääkuva ylhäällä 2: Kulttuurikeskus Sofia sijaitsee Helsingin Vuosaaressa. Kuva: Kulttuurikeskus Sofian valokuva-arkisto

Uutinen on julkaistu ensimmäisenä Suomen ortodoksisen kirkon verkkosivuilla (Avaa uuden sivuston).