Liturgiassa
(Luuk. 18:10‒14)
Jeesuksen kertomuksessa kaksi miestä menee rukoilemaan temppeliin. Fariseus kiittää Jumalaa siitä, ettei hän ole kuten muut ihmiset; rosvot, huijarit, huorintekijät ja temppelissä rukoileva publikaani.
Toinen miehistä, publikaani, rukoilee Jumalaa sanoen ”Jumala, ole minulle syntiselle armollinen!” Toinen lähti kotiinsa vanhurskaana, toinen ei, sillä jokainen, joka korottaa itsensä, alennetaan, mutta se, joka alentaa itsensä, korotetaan.
***
Jeesus esitti kertomuksensa niille, jotka olivat varmoja omasta hurskaudestaan ja väheksyivät toisia.
Fariseuksen asenne oli väärä ja turmiollinen, sillä hän tarkasteli itseään suhteessa toisiin. Publikaani sen sijaan tutki itseään ja anoi Jumalalta armoa heikkoudessaan.
Itsensä hurskaaksi korottaneet joutuvat pettymään. Syntiset ja kurjat, jotka etsivät katuen Jumalaa, löytävät armon ja laupeuden. Tärkeintä ei ole pelkkä ulkoinen hengellinen tila, hurskaat piirteet, vaan ihmisen mielen suunta: kurottautuminen kohti Jumalaa ja oikealla tavalla katuva ja nöyrä mieli, joka saa meidät etsimään oikeaa tietä.