(Joh. 16:15–23)
Evankeliumissa Jeesus kertoo, että kaikki hänen omansa on myös opetuslasten omaa. Vielä vähän aikaa, ja he eivät näe Jeesusta, ja taas vähän aikaa, ja he näkevät hänet. Opetuslapset ihmettelevät, mitä tämä tarkoittaa.
Jeesus kertoo, että maailman iloitessa he saisivat itkeä. Heidän murheensa muuttuu kuitenkin iloksi. Tämä on verrattavissa synnytyskipujen tuskaan, joka vaihtuu suureksi iloksi lapsen synnyttyä. Heidät valtaa tuska, mutta lopulta heidän sydämensä täyttää ilo, jota kukaan ei voi ottaa pois. Mitä he anovat hänen nimessään, sen he saavat.
***
Jeesuksen risti saisi opetuslapset suuren surun valtaan. Ylösnousemusta seuraa kuitenkin ilo, jota kukaan ei voi ottaa pois.
Jeesuksen oma, kaikki hyvät siunaukset, on annettu opetuslapsille. Mitä he anoisivat hänen nimessään, sen he myös saisivat.
Usko ylösnousseeseen Herraan tuottaa meille suuren ilon ja mittaamattomat siunaukset. Tätä iloa ei mikään voi ottaa pois. Voimme myös anoa häneltä apua hänen nimessään ja luottaa, että hänen hyvä tahtonsa toteutuu, ja kaikki koituu sielujemme pelastukseksi.