(Mark. 13:24‒31)
Evankeliumissa Jeesus kertoo, miten tulevan ahdingon aikana aurinko pimenee eikä kuu anna valoaan, tähtiä putoilee taivaalta ja taivaiden voimat järkkyvät. Silloin ihmisen Poika tulee voimassaan ja kirkkaudessaan ja lähettää enkelinsä kokoamaan valittunsa neljältä ilmansuunnalta, maan ja taivaan ääriä myöten.
Opetuslasten tuli oppia vertauskuvasta, jonka viikunapuu tarjoaa: kun sen oksa virkoaa ja alkaa tulla lehteväksi, kesä on lähellä. Samoin edellä kuvatut tapahtuvat kertovat, että Jeesuksen toinen tulemus on lähellä. Tämä sukupolvi ei katoaisi ennen kuin tämä kaikki tapahtuisi. Taivas ja maa katoavat, mutta Jeesuksen sanat eivät katoa.
***
Suuri ahdinko edeltää Jeesuksen toista tulemusta, mutta Herra ei unohda valittujaan. Jeesuksen sanat voivat olla ahdistavia, mutta ne ovat myös toivorikkaita. Tuolloin kesä on lähellä: Jumalan valtakunnan aika on koittamassa.
Jeesus puhuu arvoituksellisesti siitä, ettei näitä sanoja puhuva sukupolvi katoasi ennen kuin kaikki tämä tapahtuu. Viimeinen aika, kirkon aika, alkoi Jeesuksen rististä ja ylösnousemuksesta ennakoiden hänen toista tulemustaan.
Kristittyinä meidän ei tarvitse pelätä koetuksia, vaikka ne ahdistavat. Vaikeudet ja murheet ovat merkki kesän lähestymisestä, sillä uusi on puhkeamassa kukkaan: Jumalan valtakunta on lähellä.