Matt. 22:2–14
Jeesuksen vertauksessa taivasten valtakunnasta kuningas valmistaa pojalleen häät. Hän lähettää palvelijat viemään kutsuja, mutta kutsutut pahoinpitelevät ja surmaavat joitakin heistä halveksien näin kutsun antajaa. He saavat väkivallanteostaan rangaistuksen. Sitten kuningas lähettää palvelijat keräämään ihmisiä teiltä ja toreilta. Häähuone täyttyy pahoista ja hyvistä. Eräs kutsun saaneista saapuu kuitenkin ilman häävaatetta ja hänet heitetään ulos pimeyteen. Monet ovat kutsuttuja, Jeesus sanoo, mutta harvat valittuja.
***
Vapahtaja ei sopinut ensiksi kutsuttujen ajatuksiin ja toiveisiin. Siksi juhlakutsu esitettiin pahoille ja hyville, niille, jotka suhtautuivat kutsuun ja kutsun esittäjään myönteisesti. Ulkopuolelle joutui se, joka ei välittänyt pukeutua.
Kirkkoveisussa kuvataan, miten nähdessämme Vapahtajan häämajan kaunistettuna huomaamme, ettei meillä ei ole vaatetta mennäksemme sisälle. Silloin voimme anoa Kristusta valaisemaan sielumme puvun ja pelastamaan meidät.
Sielun pukemisella kirkko tarkoittaa erityisesti kastetta, mirhavoitelua, katumuksen sakramenttia ja ehtoollista sekä osallisuutta kirkon elämään. Pöytä on jo katettu. Kutsu esitetty niin hyville kuin pahoillekin.