Matt. 18:23–35
Jeesuksen vertauksessa palvelija ei kykene maksamaan suurta velkaansa kuninkaalle. Mies perheineen joutuu velkavankeuteen. Palvelijan pyytäessä kärsivällisyyttä, kuningas antaa velan anteeksi. Pian tämän jälkeen mies lähettää työtoverinsa vankeuteen mitättömän velan vuoksi. Kuultuaan tästä kuningas käskee lähettää armottoman palvelijan ankaraan vankeuteen. Näin myös taivaallinen Isä tekee, Jeesus sanoo, jos emme anna sydämestämme anteeksi toisille.
***
Jumalan suuri anteeksiantamus kutsuu olemaan laupiaita toisia kohtaan. Armottomuus tuhoaa ihmissuhteiden lisäksi myös jumalasuhteen.
Vertauksen periaate on helppo ymmärtää. Vaikeampaa on nähdä asenteita, joilla rikomme lähimmäisiämme vastaan. Nämä asenteet kätkeytyvät usein parhaaksi puhumisen viitan liepeisiin: armahdamme itseämme, mutta emme lähimmäistä. Näin jäämme anteeksiantamattomuuden vangiksi.
Oikealla asenteella on myös seurakuntaa eheyttävä vaikutus, sillä armeliaat ihmiset rakentavat laupiaan kirkon. Sellaisessa yhteisössä löytyy helpommin myös Jumalan laupeus. Muutos on aloitettava itsestä.