Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Elia kertoi henkilökohtaisella Facebook-tilillään 21. tammikuuta 2026 erikoisesta tapauksesta, joka sattui hänen Rooman-vierailunsa aikana.
Tuolloin arkkipiispa Elian kanssa hakeutui yhteiskuvaan hänelle tuntematon henkilö, joka ”oli pukeutunut piispaksi ja esittäytyi montenegrolaiseksi”, kertoo isä esipaimen päivityksessään. Hän luonnehti tapausta ”ohimeneväksi kohtaamiseksi” ja ”oppikirjaesimerkiksi siitä, miten disinformaatiota valmistetaan ja häpeämättömästi levitetään.”
Aamun Koiton tavoittama arkkipiispa Elia ei halunnut kommentoida asiaa enää enemmälti.
Ortodoksisten toimittajien liitto (UOJ) kertoo nimittäin 21. tammikuuta 2026 julkaistussa verkkouutisessaan arkkipiispa Elian ja ei-kanonisen Montenegron ortodoksisen kirkon johtajan Boris Bojovićin kohtaamisesta. UOJ:n uutisessa on käytetty ilmaisua ”held a meeting”, mikä on omiaan synnyttämään mielikuvan jostakin muusta kuin siitä, mistä arkkipiispa Elian mukaan tosiasiassa oli kyse: ohikiitävästä ja sattumanvaraisesta kohtaamisesta. Englannin ilmaisu ”to hold a meeting” kääntyy suomeksi lähinnä ”pitää kokous”.
UOJ esittää jutussaan, että arkkipiispa Elia olisi toiminut tässä kohtaamisessa Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin edustajana.
Arkkipiispa Elia tyrmää tällaisen tulkinnan.
”Neuvotteluja ei käyty. Kokousta ei ollut. Tapahtui yksipuolinen, kahden minuutin kohtaaminen – sellainen, joka sattuu missä tahansa suuressa tilaisuudessa, kun ihmiset ohittavat toisensa. Ne, jotka haluavat rakentaa monimutkaisia tarinoita sattumanvaraisista kohtaamisista, voivat tehdä omat johtopäätöksensä. Me muut tunnistamme tämän sellaiseksi kuin se on: valheen anatomia paljastettuna”, arkkipiispa Elia kirjoittaa.
"Ne, jotka haluavat rakentaa monimutkaisia tarinoita sattumanvaraisista kohtaamisista, voivat tehdä omat johtopäätöksensä. Me muut tunnistamme tämän sellaiseksi kuin se on: valheen anatomia paljastettuna.”
Arkkipiispan teologinen sihteeri Jelisei Heikkilä selventää, miksi virallinen tapaaminen epäkanonisen kirkon piispan kanssa olisi ongelmallista.
Taustalla on ensinnäkin se, että Montenegron ortodoksinen kirkko kuuluu Serbian patriarkaattiin, joka tukee Moskovan patriarkaatin näkemystä Ukrainan kirkkopoliittisesta tilanteesta.
Ukrainassa toimii tällä hetkellä kaksi ortodoksista kirkkokuntaa, joista Ukrainan ortodoksinen kirkko (UOK) on yhdistetty Moskovan patriarkaattiin. Lisäksi maassa toimii Ekumeenisen patriarkaatin autokefaaliseksi tunnustama Ortodoksinen kirkko Ukrainassa (OKU), jonka asemaa Moskovan patriarkaatti ei tunnusta.
– Yleisesti ottaen olisi protokollan vastaista, jos autonomisen ortodoksisen kirkon päämies tapaisi oma-aloitteisesti epäkanonisen kirkon johtajan tai neuvottelisi hänen kanssaan. Kyseessä olevassa tapauksessa toinen osapuoli käytti tilaisuutta hyväkseen. Minkäänlaista neuvottelua ei tapahtunut, Jelisei Heikkilä sanoo.
– Jotta Suomen ortodoksisen kirkon johtaja voisi virallisesti tavata ei-kanonisen kirkon päämiestä, pitäisi hänen ensin vähintään tiedottaa äitikirkkoa (toim. huom. Ekumeeninen patriarkaatti) asiasta. Koska Montenegron ortodoksinen kirkko ei kuulu tunnustettujen paikalliskirkkojen joukkoon, ei Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispan ja Montenegron ortodoksisen kirkon päämiehen tapaamiseen olisi mitään syytä.
Heikkilän mukaan Serbian patriarkaatissa ollaan huolissaan siitä, että Montenegron ortodoksisen kirkon kanssa voisi tapahtua sama kuin Ortodoksisen kirkon Ukrainassa (OKU) kanssa, eli että Ekumeeninen patriarkaatti antaisi Montenegron ortodoksiselle kirkolle itsenäisyyden.
– Totta kai Serbian patriarkaatti suhtautuisi kielteisesti, jos se menettäisi yhden kirkollisista alueistaan.
– Tällaisella disinformaatiolla pyritään ennen kaikkea vaikuttamaan Ekumeeniseen patriarkaattiin ja niihin kirkkoihin, jotka sitä tukevat. Taustalla on lisäksi Venäjän turvallisuuspalvelun viimeaikainen hyökkäys ekumeenista patriarkka Bartolomeosta vastaan.
”Viimeaikaisella hyökkäyksellä” Heikkilä viittaa Venäjän ulkomaantiedustelupalvelun (SVR) 12. tammikuuta julkaisemaan väitteeseen, jonka mukaan Ekumeeninen patriarkaatti aikoisi edistää Montenegron ortodoksisen kirkon itsenäisyyttä. Ekumeeninen patriarkaatti julkaisi vastauksensa 13. tammikuuta ja tyrmäsi SVR:n väitteet perusteettomina.
– Moskovan patriarkaatin työkalupakkiin kuuluu disinformaation ja misinformaation levittäminen, kuten olemme saaneet huomata, Heikkilä toteaa.
Myös Itä-Suomen yliopiston systemaattisen teologian apulaisprofessori Heta Hurskainen näkee Serbian ortodoksisen kirkon olleen tähän saakka monessa suhteessa Moskovan patriarkaatin ”liittolainen”, joskin myös toisenlaisia signaaleita on alkanut ilmetä.
– Viime aikoina on kuulunut joitain kriittisiäkin ääniä Moskovan suuntaan. Venäjän tiedustelupalvelun toiminta voi viitata siihen, että se pyrkii mustamaalaamaan Ekumeenista patriarkaattia Serbian ortodoksisen kirkon silmissä ja pitämään Serbian kirkon otteessaan. Tässä tapauksessa näyttää siltä, että Montenegron ei-tunnustetun ortodoksisen kirkon päämies on käyttänyt tilaisuutta hyväkseen, ottanut kuvan arkkipiispa Elian kanssa ja sen pohjalta on kehitetty Ekumeenista patriarkaattia kyseenalaistava postaus, joka on levinnyt – mutta niin on myös arkkipiispa Elian viesti siitä, mikä tilanne oikeasti on.
Esimerkiksi Orthodox Observer oli valinnut verkkouutisensa otsikkoon lainauksen arkkipiispa Elian sanoista.
Arkkipiispa Elia osallistui ekumeenisella pyhiinvaelluksella Roomassa 15.–22.tammikuuta 2026. Matkalle osallistuivat seurueineen myös Suomen evankelis–luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoma ja katolista kirkkoa Suomessa edustava piispa Raimo Goyarrola.
Kuvituskuva ylhäällä: Arkkipiispa Elia siunaa kirkkokansaa ristillä intronisaatiossaan Uspenskin katedraalissa joulukuussa 2024./Jyri Pitkänen