Kulttuuri

Kirkkomme aarteita -sarja: Ehtoollismalja oli porvarispariskunnan lahja Viipurin kristityille

Ehtoolliskalkin maljaosa on alun perin ollut sileä, ilman kaiverruksia. Kaiverrukset on lisätty jälkikäteen maljan siirryttyä ortodokseille. Maljaosaan on myöhemmin kaiverrettu deisis-ryhmä Kristus, Jumalanäiti, Johannes Edelläkävijä sekä Golgatan risti kyrillisine sanalyhenteineen.
| Teksti: Ilona Pelgonen | Kuva: Henna Hietainen, RIISAn valokuvakokoelma
Kullanvärinen, kaiverruksin koristeltu ortodoksikirkon ehtoollismalja

Suomen ortodoksisen kirkkomuseo RIISAn kokoelmaan kuuluu kullatusta hopeasta 1600-luvulla tehty ehtoollismalja, joka oli alkuaan lahjoitettu 1400-luvulla rakennetulle Viipurin luterilaiselle tuomiokirkolle. Viipurin valloituksen jälkeen kirkko muutettiin ortodoksiseksi ja pyhitettiin Kristuksen syntymän muistolle tsaari Pietari Suuren käskystä todennäköisesti vuonna 1720.

Kullatusta hopeasta valmistettu ja Kristuksen kuvalla ja muilla kaiverruksilla koristeltu ehtoollismalja
Ehtoollismaljan kultaus on paksu, hyvin keltainen ja lähes kulumaton. Kuva: Henna Hietainen

Kun vuonna 1788 Viipuriin valmistui uusi Kristuksen kirkastumisen kirkko, vanha kirkko jäi pois kirkollisesta käytöstä. Sen rauniot ovat edelleen nähtävillä. Perimätiedon mukaan Mikael Agricola oli haudattu vanhaan tuomiokirkkoon, mutta mitään jälkiä hänen haudastaan ei ole löydetty. Viimeksi Agricolan hautapaikkaa etsittiin sieltä vuonna 2010.

Ehtoollismaljan ruusukkeenmuotoiseen jalkaan on kaiverrettu ”Anoo (lat. vuosi) 1651”, nimet Andreas Scharpenbarch ja Agneta Rosenböyers (Rosenbröijer) sekä heidän vaakunansa. Kysymyksessä on viipurilainen kauppias Andreas (Anders) Scharpenbarch ja hänen vaimonsa Agneta, joka oli vuonna 1647 aateloidun Viipurin pormestarin Antonius Rosenbröyerin tytär. Agneta ja Andreas menivät naimisiin vuonna 1640. Maljassa oleva vuosiluku 1651 lienee maljan lahjoitusvuosi. Andreas harjoitti irtotavarakauppaa ja kuului Viipurin pieneen ulkomaankauppaa tehneeseen valtaporvaristoon. Hän kuoli vuonna 1652.

Perimätiedon mukaan Mikael Agricola oli haudattu vanhaan tuomiokirkkoon, mutta mitään jälkiä hänen haudastaan ei ole löydetty. Viimeksi Agricolan hautapaikkaa etsittiin sieltä vuonna 2010.

 

Agneta jatkoi liiketoimintaa miehensä kuolemansa jälkeen, meni uusiin naimisiin vuonna 1655 Peter von Gerttenin kanssa ja kuoli vuonna 1697. On harvinaista, että tiedämme ehtoollismaljan lahjoittajista näin paljon, koska kyseessä on varsin vanha esine. Agnetan elämäkerta on nykyaikanakin varsin hyvin tunnettu. Siitä on kirjoitettu Kansallisbiografiaan ja Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisuun.

Ehtoolliskalkin maljaosa on alun perin ollut sileä, ilman kaiverruksia. Kaiverrukset on lisätty jälkikäteen maljan siirryttyä ortodokseille. Maljaosaan on myöhemmin kaiverrettu deisis*-ryhmä Kristus, Jumalanäiti, Johannes Edelläkävijä sekä Golgatan risti kyrillisine sanalyhenteineen. Myös kultaus vaikuttaa uudelta. Se on paksu, hyvin keltainen ja lähes kulumaton.

Viipurin vanha tuomiokirkko vanhassa mustavalkoisessa valokuvassa
Viipurin vanha tuomiokirkko. Kuva: RIISAn valokuvakokoelma

*Deisis – kreikan kielestä pyyntö, rukous. Ikonografinen esitys, jossa Kristuksen puoleen kääntyy vähintään kaksi rukoilevaa henkilöä.

Pääkuva ylhäällä: Suomen ortodoksisen kirkkomuseo RIISAn kokoelmaan kuuluu kullatusta hopeasta 1600-luvulla tehty ehtoollismalja, joka oli alkuaan lahjoitettu 1400-luvulla rakennetulle Viipurin luterilaiselle tuomiokirkolle.