Blogi

Juudas, Jokeri ja Stalin – synkkyyden lähettiläät paljastuvat, kun naamiot putoavat

Kristuksen kärsimysten muistolle pyhitetty suuri viikko on alkanut.
11.04.2022 - 10:40
Bloggaaja_Jukka_Mäntymäki_selfie_kuvassa
Johannes Mäntymäki

”Tänään Juudas luopuu Opettajasta… hän lankeaa pois valosta… Juudas… teeskentelijä… ilkeämielinen ja väärä…” [1]

Juudaksen lisänimi Iskariot ilmaisee todennäköisesti hänen syntymäkaupunkiaan, joka sijaitsi Pyhällä maalla, Juudean eteläosassa. Hänet tunnettiin siis opetuslasten keskuudessa nimellä Juudas, mies Kerijotin kaupungista. Mutta toinenkin tulkinta hänen lisänimeensä on olemassa. Se voisi myös osoittaa hänen yhteiskunnallista viitekehystään, josta Jeesus kutsui hänet apostoliksi. Iskariot-nimelle näyttäisi löytyvän myös yhteyksiä latinalaiseen ”sicarius” -sanaan, jonka arkinen merkitys liukui tikarimiehestä, salamurhaajaan tai tavallisempaan rosvoon.

Mikäli viimeksi mainittu tulkinta Juudaksen lisänimelle on totta, niin se antaa vihjeen siitä, että hän olisi saattanut kuulua selootteihin, joita kutsuttiin myös kiivailijoiksi. Kyseessä oli juutalaisten puolue, jossa uskonto ja politiikka paiskasivat kättä. Messias oli heille sotilaallispoliittinen hahmo, joka vapauttaisi juutalaiset roomalaisten miehityksestä ja palauttaisi kuningas Daavidin ja hänen poikansa Salomonin kulta-ajat. Niinpä kiihkomieliset puolueen kannattajat käyttivätkin väkivaltaa pyhän maan miehittäjiä vastaan.

Iskariot-nimelle näyttäisi löytyvän myös yhteyksiä latinalaiseen ”sicarius” -sanaan, jonka arkinen merkitys liukui tikarimiehestä, salamurhaajaan tai tavallisempaan rosvoon.

Maltillisemmat selootit toimivat diplomaattisemmin. Juudas ehkä kuului tähän ryhmään tai ainakin oli saanut heiltä vaikutteita. Latinalaiseen suuntaan vihjaava lisänimi ei siis ollut kovinkaan ylevä. Se liittää Juudaksen jo lähtökohtaisesti hämäräkujien mieheksi. Toisaalta jo pelkkä tähän liittyvä tulkinta avaa ikkunan Jumalan armon ja hyvyyden toimintaan, joka Jeesuksessa Kristuksessa etsi kadonneita myös varjoisilta kujilta.

Kysymys Juudaksen lisänimestä jää aidosti avoimeksi. Teologisen tutkimuksen kallistuma on maantieteellisessä tulkinnassa, mutta evankeliumit ja kirkon traditionaalinen aines piirtävät Juudaksesta kielteisemmän profiilin. Kirkon hymnografia, joka on laulettua teologiaa, myötäilee myös kielteistä näkemystä.

Monenlaisia naamioita

Kirkkoveisun mukaan Juudas ”ottaa itseltään pois köyhien suosimisen naamarin” [2] ja laittaa petollisten aikeiden pallon pyörimään. On pysäyttävää, että Suomen tasavallan presidentin Sauli Niinistön koruton analyysi kuusi viikkoa sitten Ukrainan sodan alkaessa oli sisällöltään lähes identtinen:

“Naamiot on riisuttu, vain sodan julmat kasvot ovat näkyvillä.”

Naamioiden takana piilee totuus. Niin maallinen terapia kuin kirkon sielunhoito pyrkivät pudottamaan naamarit ja esiintymisroolit pois. Rumakin totuus on parempi kuin naamion peittämä valhe. Joskus taas naamio voi peittää jotain hyvin kaunista, jonka olisi hyvä tulla näkyviin.

Kingdom of Heaven -elokuvassa kuvataan 1100-luvulla elänyttä Jerusalemin hallitsijaa Balduin IV:ttä, joka oli lempeä ja oikeudenmukainen kuningas. Elokuvan tarinassa kruununhaltijan sydän oli herkkä ja kaunis, mutta hänen kasvonsa olivat spitaalin turmelemat. Sen vuoksi kuningas piti kasvoillaan metallista maskia. Ihmeellisellä tavalla hän oli vaikeasta kuolemaan johtavasta sairaudestaan huolimatta varjeltunut katkeruudelta ja säilyttänyt puhtaan sydämen.

Kirkkoveisun mukaan Juudas ”ottaa itseltään pois köyhien suosimisen naamarin” [2] ja laittaa petollisia aikeita olevan pallon pyörimään. On pysäyttävää, että Suomen tasavallan presidentin Sauli Niinistön koruton analyysi kuusi viikkoa sitten Ukrainan sodan alkaessa oli sisällöltään lähes identtinen: “Naamiot on riisuttu, vain sodan julmat kasvot ovat näkyvillä.”

Metalliset kasvot loivat hänestä ulkoisesti arvovaltaisen ja salaperäisen hahmon, mutta hänet tunnettiin viisaana, lempeänä ja jalomielisenä kuninkaana. Baldwin kuoli nuorena. Kun hänen siskonsa oli yksin arkun ääressä, niin hän riisui pois veljensä maskin. Hän järkyttyi. Kuninkaan rakastavan sydämen ja spitalin tuhoamien kasvojen ristiriita oli ilmeinen. Hän asetti maskin takaisin ja säilytti muiston kaunissydämisestä kuninkaasta. Katsojalle tuli tämän kohtauksen jälkeen erikoinen suhde kuninkaan naamioon. Se antoi hänen säilyttää arvokkuutensa, muttei peittänyt hänen todellista persoonaansa.

Psyykkinen ja hengellinen eheytyminen alkavat tosiasioiden tunnustamisesta. Baldwin oli oppinut tämän. Vaikka hänen kasvoillaan oli naamio, muualla sitä ei ollutkaan. Hän eli Jumalan armoon luottaen, totuutta rakkaudessa noudattaen. Hän ei antanut syntyä ympärilleen valheiden verkostoa. Baldwin tiesi saman kuin Juice Leskinen, että ”elämä on suloista ja haikeaa”, täynnä voittoja ja tappioita. Parhaiten elämän haasteiden läpi selviää turvautumalla Jumalaan ja kilvoittelemalla siinä, ettei sydämen ympärille pääse käynnistymään epärehellisyyden muurien rakennustyö.

Valta päihdyttää

Jeesus paljasti aikansa hengellisten vallanpitäjien kammottavat naamiot. ”Tämä on teidän hetkenne ja pimeyden valta”, hän sanoi vangitsemiskoneistolle Getsemanessa. Kirkkoveisu puolestaan analysoi:

”Kauhulla muisteltava Iskariot, tahallisesti unohtaen rakkauden lain…” [3]

Juudas oli sysännyt liikkeelle prosessin, jota oli mahdotonta pysäyttää. Tähän maailmaan rakastuneet, korruptoituneet uskonnolliset johtajat: ”häijy neuvosto vihasta hehkuen” [4] olivat pelissä mukana oman ”totuutensa” sokaisemana. Ylipappi joukkueineen lähti pelastamaan juutalaisia vaikkei kukaan sitä edes pyytänyt. Hän järjesti suuren näytelmän, oikeusmurhan. Tueksi otettiin valeuutiset, lahjotut todistajat, kiristäminen ja korruptio. Kirkkoveisu luonnehtii neuvoston jäseniä ”vääryyttä tekeviksi kirjanoppineiksi.” [5]

Vallankäyttö päihdyttää helposti ihmisen mielen. Ilman valvontaa ja ympärillä olevaa oppositiota se myrkyttää ihmisen. Vaikka Pilatus näki ylipapin ja lainopettajien savuverhon taakse, niin nämä eivät siitä välittäneet, vaan marssittivat manipulaattorit estradille. Siinä ei ihmishenki painanut enää mitään. Jeesus passitettiin tekaistuin syin ristille.

Sosiopaatti toimii vailla omaatuntoa

Psykologien mukaan vallankäyttäjistäkin voi löytää sosiopaatteja. Sarjakuvasankari Batmanin päävastustaja on Jokeri. Hän täyttää sosiopaatin piirteet.

Jokeri on älykäs, mutta tunnekylmä ja empatiakyvytön. Hän valehtelee, manipuloi ja hyväksikäyttää muita. Tämä sarjakuvan hymyveikko suhtautuu ylimielisesti kaikkiin muihin paitsi itseensä, ja pitää oikeutenaan kyykyttää ja loukata toisia.

Psykologiassa sosiopaatteja kuvataan ihmisinä ”vailla omaatuntoa.” Mitä voisimme päätellä Sanhedrinista, juutalaisten neuvostosta, joka ylipapin johdolla suunnitteli ja toteutti ensimmäisen asteen harkitun murhan rakkauden ja hyvyyden sanomaa levittävälle miehelle, Jeesukselle?

Jeesus paljasti aikansa hengellisten vallanpitäjien kammottavat naamiot. ”Tämä on teidän hetkenne ja pimeyden valta”, hän sanoi vangitsemiskoneistolle Getsemanessa.

Mikä kasvattaa hurskaat pojat sellaisiksi miehiksi, jotka tultuaan juutalaisen neuvoston jäseniksi ajautuvat niin syvään pimeyteen, että he ovat yllyttämässä kansaa vapauttamaan murhamiehen ja huudattavat Messiaansa ristille?

Luin artikkelin Neuvostoliiton johtajasta Josif Stalinista. Hän oli nuorena tappelija, sekä taipuvainen varasteluun ja ilkivaltaan. Äitinsä toivoi pojasta piispaa, joten hänet patistettiin pappisseminaariin. Valitettavasti sinne olivat pesiytyneet äärimmäisen kovan kurin lisäksi myös oppilaiden simputtaminen sekä henkinen ja fyysinen nujertaminen. Sanalla sanoen: laitoksen synnyttämä kokemus kirkosta oli kaikkea muuta kuin kaunis. Pappisseminaarista irtaannuttuaan Stalinin johtopäätökset olivat selvät.

Hän kiitti pappisseminaaria elämänsä tärkeimmistä opetuksista: hän oppi sortoterrorismin aakkoset, omien sanojensa mukaan "valvontaa, vakoilua, yksilön sisäisen elämän loukkaamista, henkilökohtaisten tunteiden loukkaamista". [6]

Palavatko Hengen lyhdyt?

Legalistinen, ankara ja julma kristillisyys ikävine lieveilmiöineen karkotti Stalinin kauaksi kirkosta ja sen arvoista. Noustuaan valtaan hän otti pappisseminaarin opit käyttöön. Seuraukset olivat kammottavat.

Ihminen voi ajautua hengelliseen sivuluisuun monista syistä. Sillä on väliä, millä tavoin kohtelemme läheisiä ja tuntemattomia niin netissä kuin livenä. Jeesuksen opetuksen mukaan jumalallisen tuomioistuimen edessä punnitaan tekomme ja sanamme.

Sillä on myös väliä, millaisen kuvan piispat, papisto ja muut kirkolliset vaikuttajat välittävät Jumalasta ja kirkkoyhteisöstä. Kilpailemmeko me toinen toistemme kunnioittamisessa? Olemmeko armahtavia ja anteeksiantavia?

Stalinin kuvaama pappisseminaarin eetos synnyttää kirkon hymnografian mainitsemia ”häijyjä” johtajia omine ”totuuksineen.” Sellaiset johtajat kasvattavat myös heille uskottua laumaa kieroon. Sellainen ilmapiiri sammuttaa hengelliset lyhdyt. 

Mikä oli sammuttanut ne Sanhedrinissa? Heidän keskellään oli kirjoitusten lupaama Messias, mutta he halusivat hänet hengiltä! Vallan kammareiden ulkopuolelta löytyi kuitenkin kirkkaita Pyhän Hengen valistamia ihmisiä. Profeetat Simeon ja Hanna tunnistivat Voidellun jo vauvana. Samoin itämaan tietäjät, lammaspaimenet ja monet muut – mutta suuressa neuvostossa lepäsi synkkä pimeys.

Sillä on myös väliä, millaisen kuvan piispat, papisto ja muut kirkolliset vaikuttajat välittävät Jumalasta ja kirkkoyhteisöstä. Kilpailemmeko me toinen toistemme kunnioittamisessa? Olemmeko armahtavia ja anteeksiantavia? Stalinin kuvaama pappisseminaarin eetos synnyttää kirkon hymnografian mainitsemia ”häijyjä” johtajia omine ”totuuksineen.” Sellaiset johtajat kasvattavat myös heille uskottua laumaa kieroon.

Maailmassa on tällä hetkellä lähes kolmekymmentä eri suuruista sotaa käynnissä. Surmatyöt, kidutukset, raiskaukset, ihmispanssareiden ja lapsisotilaiden käyttö sekä muut sodan kauhut kertovat ihmiskunnan tilasta karua kieltä. Kristuksen sanat ”Tämä on teidän hetkenne ja pimeyden valta”, soivat korvissani.

Kun ”tahallisesti unohdetaan rakkauden lait” kuten kirkkoveisu sanoittaa Juudaksen valitsemaa suuntaa – ja kun sen lisäksi ”häijy neuvosto vihasta hehkuen” lähtee kritiikittä seuraamaan ”omaa totuuttaan” – käynnistyy helposti vihan ja kärsimysten kierre. Liikkeellä eivät tuolloin ole sopua ja yhteyttä ylläpitävät Jumalan voimavaikutukset, vaan ihmisen lihallinen mieli ja pimeyden valta. Ne repivät rikki kaiken mahdollisen. Näiden sijaan dialogi, diplomatia, rauha ja anteeksianto ovat ortodoksikristityn arkikutsumuksen keskiössä.

Pääsiäinen kutsuu yhteyteen

Pääsiäisviikolla kirkkojen alttariovet ovat koko viikon auki. Ne muistuttavat yhteydestä. Tie kaikkein pyhimpään Taivaallisen Isämme tykö on Kristuksessa avattu. Jumalan valtakunta, joka on kaiken hyvän ja siunatun lähde, on keskellämme. Ovet tähän kaikkeen ovat auki! Tämä ihmeellinen lahjana annettu yhteys rakentaa avoimuutta myös ihmisten välille. Se ei unohda rakkauden lakeja eikä toimi häijysti viha moottorinaan.

Pääsiäisviikolla kirkkojen alttariovet ovat koko viikon auki. Ne muistuttavat yhteydestä. Tie kaikkein pyhimpään Taivaallisen Isämme tykö on Kristuksessa avattu.

Jumalan valtakunta on rakkauden valtakunta. Se ilmenee ihmisten kesken muun muassa empatiana ja pyrkimyksenä hyveelliseen elämään. Kristuksen rakkaus asettuu pitämään jopa toista parempana kuin itseään. Pyhittäjä Serafim Sarovilainen lausui ”Iloni” -tervehdyksen kaikille kohtaamilleen ihmisille. Hän piti jokaista ainutlaatuisena, juuri hänen elämäänsä lähetettynä Jumalan lahjana.

Jumalan valtakunta onkin muutoksen ja rakkauden valtakunta. Jumalan armovoima vierittää elämästämme sellaisia sisäisen maailmamme hautakiviä syrjään, jotka estävät Kristuksen armon paisteen sieluumme.

Sakramentit ovat superhienoja lääkkeitä moneen vaivaan. Tervetuloa kirkkoon sakramenttien äärelle.

Viitteet:
[1] Otteita suuren paaston jumalanpalveluksista, Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto, Pieksämäki 1980, suuri perjantai, aamupalvelus: katismatropari (7. ja 8. säv.), 4. antifoni (5.säv.)
[2] suuri torstai, aamupalvelus: virrelmästikiira (8. säv.)
[3] suuri torstai, aamupalvelus: 8. irmossi
[4] suuri tiistai, suuri ehtoonjälkeinen palvelus, katismatropari (1. säv.)
[5] suuri perjantai, aamupalvelus, 2. antifoni (6. säv.)
[6] Turun Sanomat, 28.10.2007: Venäjään erikoistuneen brittiläisen historiateosten kirjoittajan Simon Sebag Montefioren kirjan ”Young Stalin” pohjalta kirjoitettu artikkeli ”Kuoropojasta terroristiksi.”

Bloggaaja_Jukka_Mäntymäki_selfie_kuvassa
Johannes Mäntymäki

Vuonna 2022 tulee virallista ortodoksisen kirkon jäsenyyttä täyteen 20 vuotta. Nippu ammattejakin on ehtinyt kertyä. Laborantti, (ev.lut. tuplatutkinto:) nuoriso-ohjaaja ja diakoni, radiotoimittaja (Radio Dei) ja Oulun metropoliitan kanslian hiippakuntasihteeri (2006–2014).

Lukijavihkimykseni yhteydessä käyttööni siunattiin kirkollinen, Johannes Krysostomokselta tuleva nimeni, joten käytän kirkollisissa yhteyksissä nimeä Johannes. Valtionhallinnon papereissa kutsumanimeni on Jukka, mutta arkielämässä tottelen lempinimeäni Juksu.

Hiippakuntatyön päätyttyä minun piti palata viimeistelemään opintoni. Mutta sitten erittäin hyvä rukousystäväni murhattiin raa’asti. Se oli lähtölaukaus kielteisten tapahtumien sarjalle, ja lopputuloksena oli syvä romahdus. Vuodesta 2015 olen tapellut vaikean masennuksen kanssa.

Nuorempana tuli kierrettyä paljon maailmaa. Suomessa olen asunut 16 paikkakuntaa läpi eri puolilla maata. Oulussa olen asunut jo 22 vuotta.Harrastan lukemista, elokuvia, sekä hyviä ruoka- ja kahvipaikkoja. You Tube -kanavan pitäminen (Viisaudenkirja) ja blogiin kirjoittelu (olemisenpulma.blogspot.com) laskettaneen myös harrasteisiin. Tällainen minä olen. Ja enemmänkin. Saa tutustua!