Kirkkoherra, rovasti Timo Honkaselkä voi juhlia kahtena vuotena peräkkäin. Lokakuun 11. päivänä isä Timo täyttää 50 vuotta, ja ensi vuonna tulee kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun hänet vihittiin papiksi. Syntymäpäivää juhlistetaan kirkkokahveilla sunnuntaina 9.10. Kuopiossa Pyhän Nikolaoksen katedraalissa kello 10 toimitettavan liturgian jälkeen.
Vaatimattomana miehenä isä Timo ehdotti ensin, että syntymäpäivähaastattelu tehtäisiin vasta kymmenen vuoden kuluttua, mutta suostui kuitenkin pienen maanittelun jälkeen. Ja kyllähän jäsenmäärältään maan kolmanneksi suurimman ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra ansaitseekin haastattelun jo täyttäessään 50 vuotta.
Isä Timo syntyi Lappeenrannassa, mutta vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Nurmeksessa Pohjois-Karjalassa. Hänen isänsä, rovasti Martti Honkaselkä, palveli pitkään Nurmeksen seurakunnan kirkkoherrana.
– Kyllä minä tunnen, että olen kotoisin Nurmeksesta, isä Timo sanoo.
Pappi oli myös isä Timon ukki äidin puolelta, joten Kuopion seurakunnan kirkkoherrana on mies, joka on pappi jo kolmannessa polvessa. Voisi jopa sanoa, että neljännessä polvessa, sillä isä Timon äidin ukki oli diakoni.
Isä Timolla on kolme lasta, kaksi jo aikuista poikaa ja tyttö, joka vielä asuu kotona. Vanhempi pojista opiskelee toista vuotta teologiaa Joensuussa.
– Lapsien muuttaminen pois kotoa kai kuuluu tähän ikään, isä Timo pohdiskelee.
Isä Timon vaimo Eija Honkaselkä työskentelee kanttorina seurakunnan pohjoisella alueella.
Luonteva ratkaisu
Olivatko teologian opinnot perhetaustan vuoksi sinulle itsestään selvä vaihtoehto ylioppilaskirjoitusten jälkeen?
– Opinto-ohjaaja suositteli lukiossa harkitsemaan myös luokanopettajaksi hakeutumista, ja se olikin vakavasti mielessä. Armeijan jälkeen pyrin kuitenkin Joensuuhun opiskelemaan teologiaa ja pääsinkin. Kun asiaa jälkeenpäin ajattelee, niin olihan se melko luonteva ratkaisu.
Teologian maisteriksi hän valmistui kuuden vuoden opiskelun jälkeen vuonna 1998. Samana vuonna hänet myös vihittiin papiksi. Ensimmäinen työpaikka oli uskonnonopettajana Kokkolan seudulla. Seuraavana vuonna häntä ”suostuteltiin” hakemaan Lapin seurakunnan kirkkoherraksi, ja Rovaniemelle hänet myös valittiin.
Joutuiko maantieteellisesti valtavan kokoisen seurakunnan kirkkoherra istumaan paljon auton ratissa?
– Itse asiassa auton matkamittariin tuli vuodessa enemmän kilometrejä sen jälkeen, kun tulin vuonna 2005 Kuopion seurakuntaan kolmanneksi papiksi. Lapissa pyhäköitä ei ole paljon, ja kirkkoherra toimitti liturgian kolmena sunnuntaina kuukaudessa Rovaniemellä. Lapin seurakunnassa toteutui tuolloin melko hyvin ortodoksinen ideaali eli yksi pappi, yksi pyhäkkö, isä Timo kertoo.
Kuopion seurakunnan kirkkoherraksi isä Timo valittiin vuonna 2010, kun rovasti Mikko Kärki siirtyi eläkkeelle. Kirkkoherran vaali oli selvä: valittu uusi kirkkoherra sai enemmän ääniä kuin muut ehdokkaat yhteensä.
– Muuttaminen Pohjois-Savoon Lapista liittyi varmasti se, että tunnen itseni vahvasti itäsuomalaiseksi, isä Timo sanoo.
Nuoret vastuussa
Työvuosia isä Timolla on siis kahden seurakunnan kirkkoherrana takanaan jo 18 kaikkiaan 24 vuodesta pappina.
– Kun minut valittiin Lapin seurakuntaan kirkkoherraksi, oli seurakuntia vielä yli 20. Moni seurakunta oli käytännössä yhden papin seurakunta. Nuoretkin papit joutuivat kirkkoherroina ottamaan vastuuta hallinnosta. Nyt seurakuntia on paljon vähemmän, ja nuorilla papeilla on aikaa kasvaa työyhteisöissä, joissa on vanhempia pappeja opastamassa, isä Timo pohdiskelee.
Seurakuntien rakenneuudistus on tuonut isä Timollekin paljon lisätöitä. Kuopion seurakunnan kolmantena pappina hänen alueeseensa kuului Kuopion seurakuntaan vuoden 2005 alussa liittynyt Pielaveden seurakunta. Alueen pappi joutui luonnollisesti toimimaan ukkosenjohdattimena, kun toimintaa yhdenmukaistettiin.
Kirkkoherrana hän on ollut neuvottelemassa entisten Iisalmen ja Rautalammin seurakuntien sekä Kuopion seurakunnan yhdistymisestä. Liitokset tapahtuivat vuoden 2021 alussa. Yhden vuoden isä Timo ehti toimimaan samaan aikaan sekä Kuopion että Rautalammin seurakuntien kirkkoherrana.
– Onneksi yhdistymisneuvottelut sujuivat hyvässä hengessä, eikä suuria ongelmia ollut, hän sanoo.
Vastuuta koko kirkon hallinnosta isä Timo sai, kun hän varasijalta nousi kirkolliskokousedustajaksi Valamon luostarin igumeni Sergein tultua valituksi Haminan piispaksi.
Pyhäköistä keskustellaan
Kuopion seurakunnassa lähivuosien visaisin yksittäinen asia on mittavasta pyhäköiden määrästä huolehtiminen. Seurakunnassa on reilut 5 700 jäsentä, mutta peräti 29 pyhäkköä.
Pyhäkköjen suuri määrä johtuu historiasta. Sotien jälkeen seurakunnan alueelle asutettiin runsaasti evakkoja, jotka joutuivat jättämään kotipaikkansa Karjalassa. Pyhäköille oli tarve ja niitä rakennettiin, osin talkoilla, mutta paljolti myös valtion tuella.
– On hyvä asia, että talkoohenki on monin paikoin virinnyt uudelleen. Omista pyhäköistä halutaan pitää huolta, isä Timo sanoo.
Seurakunnassa valmistellaan parhaillaan kiinteistöstrategiaa, jonka mukaan lähivuodet on tarkoitus edetä suunnitelmallisesti. Strategiaa valmistelee kiinteistölautakunta ja sen hyväksyy seurakunnanvaltuusto seurakunnanneuvoston esityksestä.
– Nyt seurakuntaisilla on mahdollisuus keskustella ja vaikuttaa, isä Timo patistaa.
Pääkuva ylhäällä: Kuopion ja Karjalan hiippakunnan pääkirkon eli Pyhän Nikolaoksen katedraalin oven isä Timo on kirkkoherrana avannut jo 12 vuotta.