Hallituksen julkisen talouden suunnitelman 2026–2029 mukaan valtio vähentää rahoitustaan evankelisluterilaiselle ja ortodoksiselle kirkoille kertaluontoisesti 10 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2026 ja 2027. Perusteena on se, että aiemmat veropäätökset ovat kasvattaneet kirkollisveron tuottoa.
Päätös koskee ainoastaan kahta mainittua vuotta. Valtion näkökulmasta kirkkojen ei tarvitse saada rahoitusta yhtä paljon valtion budjetista kuin aikaisemmin kirkollisveron tuoton kasvun myötä.
Ortodoksisen kirkon vähennyksen suuruus määräytyy kirkon jäsenmäärän ja suhteellisen osuuden mukaan koko 10 miljoonan summasta. Tarkka vaikutus selviää, kun tiedetään, mikä osuus 10 miljoonan leikkauksesta koskee ortodoksista kirkkoa.
Nyt ilmoitetut muutokset valtion rahoituksessa evankelisluterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle näyttävät tulleen kirkoille yllätyksenä. Muutokset luovat taloudellisia epävarmuustekijöitä ja haasteita kirkkojen yhteiskunnallisesti merkittävään toimintaan.
Vuonna 2024 hallitus leikkasi Suomen ortodoksisen kirkon valtionavustusta 392 000 eurolla. Prosentteina leikkaus oli noin 14 prosenttia. Leikkaus ei ollut kertaluontoinen, vaan kyseessä oli avustuksen määrän pysyvä uudelleen määrittely.
Valtionavustus on muodostanut noin 35% kirkon Suomen ortodoksisen kirkon keskusrahaston tuloista. Leikkauksia perusteltiin seurakuntien arvioidulla verotulojen kasvulla. Kuitenkin valtionavun leikkaus kohdistuu Suomen ortodoksiseen kirkkoon, kun taas verotulojen kasvu kohdistuu ortodoksisiin seurakuntiin.
Leikkauksen seurauksena vuoden 2024 kirkolliskokous päätti, että marraskuussa 2025 kokoontuvalle kirkolliskokoukselle valmistellaan esitys rakenteellisista muutoksista, joilla kirkon talous saadaan kestävälle pohjalle uudessa avustustilanteessa.
Vuonna 2024 kirkko sai valtiolta avustuksena 2 771 000 euroa ja vuonna 2025 avustuksen määrä on 2 382 000 euroa.
Suomen ortodoksisella kirkolla on laajat lainsäädännölliset ja hallinnolliset velvoitteet. Kirkon ja erityisesti sen keskushallinnon pienempi koko asettaa sen eri asemaan suurempiin toimijoihin nähden, sillä suurempi osa sen tuloista kuluu näiden velvoitteiden hoitamiseen.
Jo aiempi leikkaus valtionavustukseen on asettanut kirkon vaikeiden valintojen eteen. Leikkaukset luovat taloudellisia epävarmuustekijöitä ja haasteita kirkon yhteiskunnallisesti merkittävään toimintaan. Viime vuosina kirkko on esimerkiksi kantanut merkittävää vastuuta Suomeen kotoutuvien ukrainalaisten vastaanottamisesta ja hengellisestä tukemisesta.
Kirkko pyrkii jatkamaan keskusteluja valtionavustuksen määrästä seuraaville vuosille samalla, kun kirkon taloustyöryhmä etsii keinoja huolehtia siitä, että sekä kirkon ydintehtävästä nousevat että ulkopuolelta määritellyt tehtävät voidaan toteuttaa myös aiempaa kireämmässä taloudellisessa tilanteessa.