Valamon luostarin johtaja, arkkimandriitta Mikael tunnistaa ikonit välittömästi.
– Helsingin Sanomien jutun kuvassa oleva takaseinä on peräisin kirjamessuilta, ja siinä on kuvattuna Valamon luostarin veljestön trapesan takaseinän seinämaalaukset.
Kyseisessä jutussa mainitaan, että ikoniseinä on pelastettu jätelavalta.
Igumeni muistaa, että Valamon luostarin kirjamessuosastolla on ollut aiempina vuosina käytössä samanlainen ikoniseinä.
– Takaseinä otettiin ainakin kaksi kertaa mukaan, mutta ihan tarkasti en osaa sanoa. Näin ollen kyseinen ikoniseinä on siis jätetty ainakin kerran messuosastolle messujen päättyessä, koska se on sitten päätynyt tuonne Helsingin Sanomien jutussa olevaan paikkaan.
Valamon luostarin messuosastot ovat olleet järjestään upeita, ja niistä on välittynyt luostarin arvokas ja hengellinen tunnelma. Igumeni Mikael kertoo, että tarkoituksena onkin ollut nimenomaan ”tuoda Valamo ihmisten luokse”, eli tehdä kirjamessuosastosta kirkollisempi tila ja tuntuma siitä, että kävijä ikään kuin olisi Valamossa.
– Viime aikoina tuollaista ikonitakaseinää ei ole kuitenkaan enää käytetty. Jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt tarkemmin valvoa ikoniseinän jälkikäsittely, eli että se poltetaan eikä joudu roskalavalle, igumeni harmittelee.
Samalla hän näkee harmillisessa vahingossa jotain hyvääkin: tämä voi olla muistin virkistykseksi meille kaikille. Ikoni tulee hävittää polttamalla – olipa kyseessä sitten puulle maalattu ikoni tai esimerkiksi painokuva.
– Tuo lehtikuva konkretisoi sen, että jos mikä tahansa asia, johon on kuvattu ikoni, joutuu karkuteille, koskaan ei voi tietää, millaiseen käyttöön se päätyy. Onhan tuo kuva aika hämmentävä uhkapelipöytineen ja aseineen.
Kuvituskuva ylhäällä: Valamon luostarin veljestön trapesan seinä on kaunistettu ikoneilla. Tässä kuvassa ovat "oikeat" ikonit omalla paikallaan.