Huomio kärsimyksiin ja pelastustekoihin
Suurella viikolla kirkkokansa valmistautuu Ylkämme tulemiseen:
”Katso, Ylkä tulee puoliyössä, ja autuas on se palvelija, jonka hän valveilla löytää; vaan kelvoton on se, jonka hän löytää suruttomana. Varo siis minun sieluni, ettet uneen valtaan vaipuisi, ettet kuolemaan tulisi heitetyksi ja ulkopuolelle Valtakuntaa suljetuksi; vaan herää ja huuda: Pyhä, Pyhä, Pyhä olet sinä Jumala; Jumalansynnyttäjän tähden armahda meitä!” (Suuren maanantain, tiistain ja keskiviikon aamupalveluksessa laulettava tropari)
Suuren tiistain evankeliumissa meille kerrotaan viidestä viisaasta ja viidestä tyhmästä neitseestä. Ylkä tulee keskiyöllä, ja häntä odottavat ovat vaipuneet uneen. Viisi viisasta oli varannut öljyä lamppuihinsa. Viisi tyhmää neitsyttä olivat olleet huolettomia ja eivätkä varautuneet, joten he jäivät hääjuhlan ulkopuolelle.
Suurena keskiviikkona kerrotaan naisesta, joka voiteli Jeesuksen jalat kallisarvoisella öljyllä ja sai opetuslapsilta moitteet: heidän mielestään öljy olisi pitänyt myydä ja jakaa siitä saadut rahat köyhille. Samalla kerrotaan, miten Juudas valmistautui pettämään Jeesuksen kolmestakymmenestä hopearahasta.
Suuren torstain tapahtumien keskipisteessä on Kristuksen viimeinen ateria yhdessä opetuslastensa kanssa. Silloin kirkko viettää ehtoollisen asettamisen muistoa. Aterian jälkeen Juudas kavaltaa Jeesuksen.
Suurena perjantaina muistellaan Kristuksen kärsimyksiä, kuolemaa ja hautaamista. Lauantain ehtoopalveluksen ja liturgian aikana kuullaan jo ensimmäinen viesti ylösnousemuksesta.