Ortodoksinen uskonnonopettaja Johannes Karhapää teloitettiin ampumalla Suomen sisällissodan melskeissä kevättalvella 1918. Vuonna 2019 Johannes Karhapää liitettiin pyhien joukkoon nimellä pyhä marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalainen. Hän oli syntynyt vuonna 1884 Ilomantsin Sonkajassa, Hömötin kylässä, ja teki elämäntyönsä Sonkajanrannan kylässä asuessaan.
Karhapäitten sukuhauta, joka on myös Johannes Karhapään maallisen majan viimeinen leposija, sijaitsee Ilomantsissa Kokonniemen ortodoksisessa kalmistossa. Karhapäitten sukuhaudan hautakivessä Johanneksen kohdalla lukee hätkähdyttävä teksti "Murhattu Joensuussa".
Karhapään surmapaikalla Joensuun Siilaisella punaisten muistokivessä on puolestaan teksti "Aatteen puolesta ammutut". Johannes Karhapää ei ollut punainen, vaikka sellaiseksi häntä väitettiin. Hänet surmattiin "oman aatteensa" eli uskonsa puolustamisen vuoksi.
Joukkohaudasta sukuhautaan
Johannes Karhapään ruumis siirrettiin Siilaiselta punaisten joukkohaudasta Kokonniemen kalmistoon kuukausia teloittamisen jälkeen. Tuolloin Johanneksen leski Anna ja Jaakko-veljen vaimo Anni kaivoivat Johanneksen maalliset jäännökset esiin joukkohaudasta.
Naiset tunnistivat ruumiin "Jaakon Annin" neulomien villasukkien ja niiden mustien raitojen perusteella. Johanneksen ruumis siirrettiin ensin kotiin Sonkajanrannalle puhdistettavaksi, puettavaksi ja arkkuun laitettavaksi ja vietiin sitten Ilomantsiin siunattavaksi ja haudattavaksi.
– Kummallekin Johanneksen ruumiin Siilaiselta hakeneelle naiselle eli Anna-leskelle ja Jaakon Annille on ollut kunnia-asia saada Johannes siunattuun maahan, kertoo Aira Karhapää, jolle Johannes on isosetä.
Karhapäitten sukuhaudassa lepää Johanneksen lisäksi viisi muuta aikuista suvun jäsentä. Sukuhautaan tiedetään haudatun myös ainakin kolme lasta. Lasten hautakivi löytyi aikuisten hautakiven jalustan betonivalun sisältä sen kunnostustyössä vuonna 2020.
Kokonniemen metsäkalmiston ikiaikaista rauhaa on menneinä aikoina rikottu kaatamalla Karhapäitten hautakivi muutamaankin otteeseen. Kerran se oli vieritetty läheiseen Ilomantsinjärveen.
Johannes Karhapään hautakivi kaadettiin viimeisen kerran vielä 1950-luvulla. Sen jälkeen se valettiin betonijalustaan, jonka sisällä oli lisäpainoksi laitettu lasten hautakivi.
Muistoa vaalitaan monella tavalla
Pyhän Johannes Sonkajanrantalaisen muistamiseen on monia kauniita tapoja, kuten erilaisten ortodoksisten palvelusten toimittaminen. "Kirkonrakentaja-Johanneksen" rakennuttamassa Pyhän naisprofeetta Hannan kirkossa Sonkajanrannalla on jo yli viiden vuoden ajan toimitettu esimerkiksi akatistoksia pyhän marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalaisen kunniaksi. Lisäksi on toimitettu ristisaattoja ja tehty pyhiinvaelluksia pyhän Johanneksen jalanjäljillä.
Myös Karhapäitten sukuhauta on monille pyhän Johannes Sonkajanrantalaisen muistelupaikka ja pienimuotoinen pyhiinvaelluskohde. Siellä vierailijat voivat istahtaa muistelupenkille, sytyttää tuohuksen tai kynttilän ja hiljentyä rukoilemaan ja muistelemaan pyhän miehen elämäntarinaa. Suomen ortodoksinen kirkko viettää pyhän marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalaisen muistopäivää 8. maaliskuuta.
Pyhä marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalainen, rukoile Jumalaa meidän puolestamme!
Pääkuva ylhäällää: Johannes Karhapään viimeinen leposija on Ilomantsissa Kokonniemen kalmistossa, Karhapäitten sukuhaudassa. Vasemmalla on lasten hautakivi ja oikealla aikuisten hautakivi. (Kuva: Anne-Mari Tiainen)
Juttua on muokattu 8.3.2025 klo 17:07 korjaamalla kuvatekstiin tieto, että kyseessä ei ole Iljan praasniekka, vaan Sonkajanrannalla pidetty pyhän Johannes Sonkajanrantalaisen kanonisoinnin vuosijuhla.