Suklainen pääsiäismuna kultaisessa foliopaperissa
Ajassa

Pääsiäisen suklaamunasta voi kuoriutua ikävä yllätys, mitä tulee vastuullisuuteen

WWF Suomi julkaisi vastikään tiedotteen, joka voi antaa pääsiäismunasta nauttijan makuelämykseen kitkerän sävyn. Uuden selvityksen mukaan suomalaisten suosimat suklaabrändit eivät tee riittävästi metsäkadon ja lapsityövoiman käytön lopettamiseksi.
| Teksti: WWF Suomi, Susanna Somppi | Kuva: JohnnyLye/iStock
Suklainen pääsiäismuna kultaisessa foliopaperissa

Tuoreesta vertailusta ilmenee, että vain 11 prosenttia suklaa-alan toimijoista tietää täysin, missä niiden käyttämä kaakao on viljelty.

Vastuullisuuslupauksista huolimatta yritykset eivät voi olla varmoja, onko tuotannossa tuhottu metsää tai loukattu ihmisoikeuksia. Arvioitujen yritysten brändeihin lukeutuvat muun muassa tutut Fazerin sininen, Kinder, Twix ja Toffifee.

Suklaa-alan ongelmat ovat laajasti tiedossa, mutta silti alan käytännöissä on paljon puutteita. Tämä ilmenee tuoreesta suklaapisteytyksestä, joka arvioi kansainvälisten suklaabrändien, hankkijoiden ja jälleenmyyjien vastuullisuutta. Monet yritykset väittävät suklaansa olevan 100-prosenttisesti vastuullista, mikä ei selvityksen perusteella valitettavasti pidä paikkaansa.

– Yritysten kyvyttömyys puuttua metsäkatoon ja alan sosiaalisiin ongelmiin on huolestuttavaa. Maailman suurimmissa kaakaontuottajamaissa Ghanassa ja Norsunluurannikolla kaakaontuotanto on edelleen merkittävä syy metsien tuhoutumiseen. Suuri osa yrityksistä ei edelleenkään maksa köyhille pienviljelijöille elämiseen riittävää toimeentuloa eikä ole onnistunut kitkemään pois lapsityövoiman käyttöä, sanoo WWF:n metsä- ja kehitysyhteistyöasiantuntija Maija Kaukonen.

Suklaa-alan ongelmat ovat laajasti tiedossa, mutta silti alan käytännöissä on paljon puutteita. Tämä ilmenee tuoreesta suklaapisteytyksestä, joka arvioi kansainvälisten suklaabrändien, hankkijoiden ja jälleenmyyjien vastuullisuutta.

Pisteytyksessä vertailtiin yrityksiä raaka-aineen jäljitettävyyteen, työntekijöiden oloihin ja palkkoihin sekä ympäristön huomioimiseen liittyvissä kategorioissa. Yritykset saivat arvion julkisten käytäntöjensä ja sitoumustensa mukaan.

Moni tuttu brändi sijoittui huonosti, esimerkiksi Kellogs, jonka suklaamuroja myydään laajasti myös Suomessa. Arvion mukaan suomalainen Fazer etenee vastuullisuustoimissaan, mutta kirittävää on edelleen esimerkiksi metsäpeitteisen ja luonnon monimuotoisuutta parantavan kaakaonviljelyn edistämisessä.

– Yleisellä tasolla selvitys kertoo karua kieltä siitä, miten vähän yrityksiä kiinnostaa puuttua alan epäkohtiin. Osa yrityksistä ei lukuisista pyynnöistä huolimatta suostunut edes vastaamaan selvitykseen. Tällaisia olivat esimerkiksi Tobleronea ja Marabou-suklaata valmistava Mondelez ja muun muassa Magnum-jäätelöä valmistava Unilever, Kaukonen kertoo.

Ulkopuolinen arviointi puuttuu usein

Läpinäkyvyys oli heikkoa myös monilla muilla selvitykseen vastanneilla. Moni yritys toteuttaa omia vastuullisuusohjelmiaan ilman ulkopuolista arviointia. Lisäksi keskimäärin 40 prosenttia yrityksistä ostaa kaakaon alihankkijalta, jolloin tieto alkuperästä jää useimmiten hämärän peittoon.

– Kaupoissa, kahviloissa ja ravintoloissa myydään Suomessakin lukuisia tuotteita, joiden vastuullisuudesta emme voi varmuudella tietää mitään. Kaupat ovat juuri nyt pullollaan sesonkisuklaata pääsiäiseksi, mikä nostaa ikävien yllätysten riskiä entisestään, Kaukonen sanoo.

– Yleisellä tasolla selvitys kertoo karua kieltä siitä, miten vähän yrityksiä kiinnostaa puuttua alan epäkohtiin. Osa yrityksistä ei lukuisista pyynnöistä huolimatta suostunut edes vastaamaan selvitykseen.

Kolme neljäsosaa maailman kaakaosta on peräisin Länsi-Afrikasta, erityisesti Norsunluurannikolta ja Ghanasta. Nämä maat ovat menettäneet valtaosan metsäpeitteestään viimeisten 60 vuoden aikana, ja metsäkato jatkuu edelleen.

Suurinta osaa Norsunluurannikolla tuotetusta kaakaosta ei pystytä jäljittämään viljelmille saakka. Metsäkato on tuhonnut monien uhanalaisten lajien, kuten gorillojen ja Länsi-Afrikan simpanssin, elinympäristöjä.

Suomessa kulutettavista tuotteista kaakaolla on neljänneksi suurin riski aiheuttaa metsäkatoa. Suomalaiset ovatkin suklaan suurkuluttajia, jotka syövät suklaata keskimäärin 25–35 miljoonaa kiloa vuodessa – noin 250 suklaamunaa per henkilö.

Jäljitettävyys oleellista

Suklaapisteytyksen mukaan yli 90 prosentilla alan toimijoista on linjaus siitä, etteivät niiden tuotteet aiheuta metsäkatoa. Linjausten toteutuminen on erittäin epävarmaa: Vain 11 prosenttia toimijoista tietää täysin, mistä heidän käyttämänsä kaakao on peräisin. Alle 30 prosenttia yrityksistä käyttää metsäkadon seurantaan parhaita saatavilla olevia satelliittijärjestelmiä. Samaan aikaan tutkimukset osoittavat, että metsiä häviää edelleen kaakaoviljelmien tieltä Afrikassa.

– Kaakaon alkuperän jäljitettävyys ja koko hankintaketjun läpinäkyvyys kuuluvat tärkeimpiin asioihin vastuullisuuden parantamisessa. EU:ssa voimaan tuleva metsäkatolaki tulee vaatimaan alkuperäjäljitettävyyttä yrityksiltä, mikä toivottavasti kitkee metsäkatoa, Kaukonen sanoo.

Kaukosen mukaan kaakaota on mahdollista tuottaa kestävästi, mistä hyvä esimerkki ovat pisteytyksessä kärkipäähän sijoittuneet yritykset. Suomalaisillekin tutut Tony’s Chocolonely ja Ben & Jerry’s asettavat niin sosiaaliset kuin ympäristöön linkittyvät tavoitteet taloudellisten tavoitteiden rinnalle.

– Nämä yritykset pyrkivät ostamaan kaakaon mahdollisimman suoraan viljelijöiltä ja maksavat heille siitä paremman hinnan. Alkuperän varmistamisessa ja metsäkadon seurannassa yritykset hyödyntävät satelliittiseurantaa. Vastuulliset yritykset tukevat metsäpeitteistä viljelyä, joka turvaa ja lisää luonnon monimuotoisuutta, Kaukonen selventää.

Mikä ihmeen suklaapisteytys?

Suklaapisteytys kuvaa noin 95 prosenttia koko suklaa-alasta, joka on keskittynyt suurten toimijoiden käsiin.
Selvitykseen vastasi 53 yritystä, joiden joukossa on monia suomalaisille tuttuja brändejä Fazerista Nestleen ja Lidliin.
Yritysten toimintaa tarkasteltiin kuuden kategorian avulla, jotka olivat jäljitettävyys ja läpinäkyvyys, elämiseen riittävässä toimeentulo, lapsi- ja pakkotyövoima, metsäkato ja ilmasto, metsäpeitteinen viljely ja kemikaalien käyttö.
Parhaiten menestyivät hollantilaiset Tony’s Chocolonely ja Original Beans, jotka pyrkivät tuomaan rakenteellista muutosta suklaa-alalle esimerkiksi tuotantomenetelmiin ja viljelijöiden korvauksiin.
“Mädän suklaamunan” tittelin nappasivat heikoiten pärjänneet yhdysvaltalainen elintarvikejätti General Mills ja kauppaketju Walmart, joiden julkiset linjaukset kaakaon alkuperästä ja tuotannon kestävyydestä loistivat poissaolollaan.
Neljättä kertaa toteutetun selvityksen takana on 37 yliopistoa ja järjestöä, mukaan lukien WWF. 

 

Toim. huom. Suomen ortodoksisen kirkon missio, visio ja arvot on hyväksytty kirkolliskokouksessa marraskuussa 2020. Arvoiksi nimettiin lähimmäisenrakkaus, avoimuus ja vastuullisuus.

Pääkuva ylhäällä: Kuvituskuvassa oleva suklaamuna ei liity juttuun.