Suomen ortodoksisen kirkon keskustalo Kuopiossa 2024
Ajassa

Kirkon keskustalo kaipaisi 3,3 miljoonan remonttia – henkilöstö kärsii huonosta sisäilmasta

Suomen ortodoksisen kirkon keskustalo Karjalankadulla Kuopiossa vaatii peruskorjausta seuraavan vuosikymmenen aikana. Akuutteja ongelmia aiheuttaa tällä hetkellä heikkolaatuinen sisäilma.
| Teksti: Susanna Somppi | Kuva: Joni Ylimäki
Suomen ortodoksisen kirkon keskustalo Kuopiossa 2024

Suomen ortodoksisen kirkon vuonna 1969 valmistuneen keskustalon on todettu olevan ”osin sopimaton” nykyiseen käyttötarkoitukseensa. Lisäksi se vaatisi peruskorjausta, johon uppoaisi ainakin 3,3 miljoonaa euroa seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Keskustalon 2001–2015 asennettu talotekniikka on tulossa käyttöikänsä päähän. Uusimista vaativat muun muassa viemärit, joiden pinnoitus maksaa noin 200 000 euroa sekä ilmanvaihto, vakioilmastointikoneet sekä kylmätekniikka, joista lankeaisi niin ikään 200 000 euron lasku. Uuden vesikaton hinta kipuaa jo 630 000 euroon. Nämä kulut sisältyvät jutun alussa mainittuun kustannusarvioon.

Kirkollishallitus on päättänyt toteuttaa keskustalosta hankesuunnitelman, johon sisällytetään kolme erilaista toteutusvaihtoehtoa. Hankesuunnitelma toteutetaan pääosin omana työnä, ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kustannukset rajataan alle 10 000 euroon.

Hankesuunnitelmassa selvitettäviä vaihtoehtoja ovat:

1. nykyisen rakennuksen ylläpitäminen seuraavan peruskorjausjakson (2025–2040) ajan peruskorjaamalla rakennus vastaamaan nykyisiä tilatarpeita

2. keskustalon tontin kehittäminen yhteistyössä kumppanin tai kumppanien kanssa siten, että nykyiset toiminnot olisi mahdollista säilyttää kokonaan tai osin Karjalankadulla

3. keskustalon ja sen tontin myyminen sellaisenaan kehitettäväksi ja toimintojen siirtäminen/hajauttaminen paremmin soveltuviin tiloihin

Toteutustoimenpiteistä päätetään aikanaan kirkolliskokouksessa.

Keskustalossa on paljon tiloja, joiden käyttö on vähäistä, joten rakennus on nykyiseen käyttötarkoitukseensa nähden epäkäytännöllinen ja suuri. Pinta-alaltaan 3 600 m2 suuruista keskustaloa on peruskorjattu 2001 ja vaiheittain 2009–2015.

Sisäilma aiheuttaa oireita

Keskustalossa työskentelee päivittäin noin 20 henkilöä, jotka ovat Kuopion ja Karjalan ortodoksien hiippakunnan, keskusrekisterin, palvelukeskuksen ja taloustoimiston työntekijöitä. Lisäksi tiloissa toimii Suomen ortodoksinen kirkkomuseo RIISA. Etätyötä tekeviä on muutama.

Viime aikoina akuutiksi ongelmaksi on noussut huonoksi koettu sisäilma etenkin keskusrekisterin ja taloushallinnon työntekijöiden työtiloissa. Työntekijät ovat kärsineet esimerkiksi vuotavista silmistä ja äänen käheytymisestä.

Palvelukeskuksen johtaja Jari Rönkkö suhtautuu asiaan vakavasti. Niinpä sisäilmaongelmiin johtaneita syitä ja mahdollisia ratkaisuja aletaan selvittää tarkemmin.

Sillä välin Rönkkö kannustaa niitä työntekijöitä, jotka kokevat, että eivät kykene työskentelemään nykytiloissa, olemaan häneen yhteydessä väliaikaisten ratkaisujen löytämiseksi. Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi väistötilat tai etätyöskentely. Lisäksi työntekijöitä kannustetaan olemaan tarvittaessa yhteydessä työterveyshuoltoon.

Jopa katedraali oli suunnitelmissa

Vuoden 2001 peruskorjauksessa uusittiin rakennuksen pinnat, talotekniikka, vesikatto ja osa ikkunoista. Samassa yhteydessä rakennettiin uusi pääaula ja kellotorni. Vuosien 2009–2015 peruskorjauksissa on tehty tilamuutoksia, uudistettu pintoja ja talotekniikkaa, rakennettu salaojat sekä korjattu vaurioituneita rakenteita.

Rakennusta ei ole suojeltu kaavoituksella eikä kirkkolailla. Rakennus sijaitsee omalla 10 066 m2 tontilla hyvien kulkuyhteyksien ja Kuopion kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä.

Korttelin asemakaavaa on muutettu 1982, jolloin keskustalon taakse suunniteltiin ortodoksista katedraalia, mutta tuolloin kaava ei edennyt kaavaluonnosvaiheesta eteenpäin. Yleiskaavassa alue on ”kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue” ja tontille saa rakentaa yhteensä 4 026 m2.

Kuitenkin vuonna 2010 Kuopion kaupungin tarkastusarkkitehdin kanssa käytyjen neuvotteluissa selvisi, että korttelin tonttijakoa ei ole vahvistettu. Näin ollen tontti on rakennuskiellossa siihen asti, kunnes tonttijako vahvistetaan uuden asemakaavoituksen yhteydessä.

Karjalankadun ympäristö on yleiskaavassa määritelty korkean rakentamisen alueeksi, joka mahdollistaa myös keskustalon tontin kehittämisen. Tämä taas puolestaan saattaisi tarkoittaa merkittävää taloudellista hyötyä.

  

Pääkuva ylhäällä: Suomen ortodoksisen kirkon vuonna 1969 valmistunut keskustalo sijaitsee Karjalankadulla Kuopiossa. Keskustalo on rakennettu aikanaan ortodoksisen kirkollishallituksen, pappisseminaarin ja kirkkomuseon tarpeisiin. Kiinteistössä on myös ollut myös arkkipiispan ja talonmiehen asunnot sekä pieni kaksio vieraita varten. Nyt rakennus on osin epäkäytännöllinen nykyiseen käyttötarkoitukseensa, minkä lisäksi se on tulossa teknisen elinkaarensa peruskorjausvaiheeseen.