Lauantaina Suomessa vietetään kahta kirkollista pyhäpäivää. Ortodoksinen kirkko viettää Karjalan valistajien yhteistä juhlaa ja evankelis-luterilainen kirkko pyhäinpäivää.
Juhlien osuminen samalle päivälle ei ole sattumaa. Karjalan valistajien yhteisen juhlan vietto alkoi Suomessa vuonna 1957 Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokouksen tekemän päätöksen myötä.
Karjalan valistajien juhlan perustamiseen vaikutti olennaisesti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuonna 1955 tekemä päätös yhdistää ”kaikkien pyhien päivän” ja ”kaikkien uskovien vainajien” muistopäivät 31. lokakuuta – 6. marraskuuta väliselle ajalle osuvana lauantaina vietettäväksi pyhäinpäiväksi.
Piispainkokouksen päätös aloittaa Karjalan valistajien muiston viettäminen pyhäinpäivänä oli tärkeä viesti ympäröivälle yhteiskunnalle. Näin kirkko osoittaa kunnioittavansa paikallisia pyhiä ihmisiä.
Karjalan valistajiksi kutsutaan nykyisessä Venäjän Karjalassa, Lapissa, Inkerissä, Vepsässä ja Äänisjoen ja Vienanjoen alajuoksulla vaikuttaneita pyhiä. Heitä tunnetaan kaikkiaan noin 70.
Suomessa tunnetuimpia Karjalan valistajia ovat Valamon luostarin perustajat Sergei ja Herman Valamolaiset, Konevitsan luostarin perustaja Arseni Konevitsalainen, Syvärin luostarin perustaja Aleksanteri Syväriläinen ja Petsamon luostarin perustaja Trifon Petsamolainen.
Juhlapäivänä muistetaan myös monia muita samoilla seuduilla eläneitä pyhittäjiä. Näitä ovat esimerkiksi Afanasi Säntämäläinen, Gennadi ja Nikifor Vasojärveläiset, Afanasi ja Lazari Muromalaiset, Aleksanteri Oševenilainen, Joona Jaasjärveläinen sekä Leonid Ojattijokilainen. Naispuolisista Karjalan valistajista tunnetaan ainakin Paraskeva Piriminiläinen, Varvara Syväriläinen ja Maria Aunuslainen.
Karjalan valistajien joukkoon luetaan myös monia sellaisia pyhiä, jotka ovat kilvoitelleet Karjalan alueella ja lähteneet sitten lähetys- ja valistustyöhön muualle. Heihin lukeutuvat esimerkiksi Solovetskin munkki Filip, josta tuli Moskovan metropoliitta ja myöhemmin koko Venäjän pyhittäjämarttyyri, Novgorodin valistajat Gennadi ja Makari, hantien valistaja Trifon Vjatkalainen sekä pyhittäjä Herman Alaskalainen.
Karjalan valistajat perustivat Karjalaan kymmeniä luostareita ja satoja kirkkoja sekä rukoushuoneita. Näissä pyhissä paikoissa ortodoksinen kristillisyys vahvistui ja levisi myös länteen.
Suomessa on lukuisia yksittäisille Karjalan valistajille pyhitettyjä kirkkoja ja rukoushuoneita ja myös useampia kaikille Karjalan valistajille tai pyhille pyhitettyjä pyhäkköjä. Praasniekkaa eli temppelijuhlaa vietetään Karjalan valistajien yhteisenä juhlapäivänä muun muassa Kuopiossa, Joensuussa, Hyvinkäällä, Kuhmossa, Leppävirralla, Lohjalla ja Maaningalla sijaitsevissa pyhäköissä.
Myös Ruotsin suomalaisen ortodoksisen seurakunnan pyhäkkö (Bellmansgatan 13, Tukholma) on pyhitetty paitsi Pyhälle Nikolaokselle, myös Karjalan valistajille. Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo on perinteisesti vieraillut suomalaisessa seurakunnassa Karjalan valistajien juhlan aikaan. Tänä syksynä seurakunnassa vierailee Oulun metropoliitta Elia.
”Sinun pelastavaisen kylvösi ihmeellisinä hedelminä Karjalan maa esiintuo Sinulle, oi Herra, pyhittäjäisämme, jotka ovat sen valistaneet. Heidän esirukouksiensa tähden suo kirkolle ja isänmaallemme rauha, oi ylenarmollinen ja ihmisiä rakastava.” (Tropari, 8. sävelmä)