Kristuksessa rakkaat veljet ja sisaret, hyvät ukrainalaiset Suomessa!
”Herra itse kulkee sinun edelläsi. Hän on sinun kanssasi, hän ei jätä sinua yksin eikä hylkää sinua. Älä lannistu, älä pelkää” (5. Moos. 31:8). Suomen ja Ukrainan ortodoksisten kirkkojen päämiehinä lähestymme näillä Raamatun toivon sanoilla ja isällisellä rakkaudella kaikkia teitä, jotka olette löytäneet kotinne Suomesta. Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistamasta rikollisesta hyökkäyssodasta sekä kaikista koettelemuksista, kärsimyksistä ja menetyksistä huolimatta koemme edelleen Jumalan lakkaamatonta läsnäoloa ja läheisyyttä todistaessamme hänen lupauksensa täyttymystä: ”Minä en taatusti jätä sinua, koskaan en sinua hylkää” ja ”Herra on minun apunani, enkä pelkää koskaan. Mitä ihminen minulle mahtaisi?” (Hepr. 13:5–6).
Kirkkojemme päämiehinä rukoilemme palavasti oikeudenmukaista ja kestävää rauhaa Ukrainaan. Muistamme rukouksissamme erityisesti heitä, jotka jäivät kotimaahansa hädän hetkellä, jotka puolustavat maansa vapautta, kansaansa, elämän arvokkuutta sekä lastensa ja lastenlastensa tulevaisuutta. Nämä urheat ja itsensä uhraavat ihmiset – miehet ja naiset, vanhukset ja nuoret – ovat esikuvia jokaiselle.
Tänään Ukraina, kuten Raamatun Raakel, itkee lapsiaan, jotka eivät ole enää läsnä (Jer. 31:15; Matt. 2:18): kuolleita, vangittuja, pakkosiirrettyjä, kateissa olevia sekä niitä miljoonia, jotka ovat joutuneet jättämään synnyinmaansa ja etsimään turvaa diasporasta.
Vakuutamme teille, että vaikka olettekin ylittäneet monen maan rajat tänne saapuessanne, uskon siteet yhdistävät Ukrainan ja Suomen ortodoksiset kirkot. Maittemme välillä on sitä paitsi aivan erityinen historiallinen suhde – Kiovan pyhä kaupunki on muinoin ollut pohjoisille kansoille merkittävä uskon ja valistuksen keskus. Tuon perinnön seurauksena myös Suomen kirkon ensimmäiset lähetystyöntekijät ja paimenet olivat tältä alueelta. Kiitos näiden hedelmällisten ja hengellisten siteiden pohjolan ortodoksit ovat voineet luoda oman kristillisen kulttuurinsa ja rakentaa kirkkonsa tänne.
Rakkaat veljet ja sisaret! Turvautukaa siis luottavaisin mielin Suomen ortodoksiseen kirkkoon. Ekumeenisen patriarkaatin yhteydessä toimivana autonomisena kirkkona se haluaa äidin tavoin olla aina lähellä teitä – rukoillen Herraa ja palvellen armeliaasti. Kirkkojemme päämiehinä kutsumme kaikkia etsimään hengellistä turvapaikkaa sen seurakunnista ja osoittamalla toteen sen, että ortodoksisuuden rikkaus on sen moninaisuudessa ja kauneudessa yli kieli- ja kulttuurirajojen. Vakuutamme teille, että kymmenet kirkot ja rukoushuoneet Suomen eri kaupungeissa ja kylissä ovat teille avoinna. Ne haluavat ottaa teidät vastaan ja sulkea teidät syleilyynsä, jotta jokainen voisi tuntea, ettei kirkko teitä jätä, eikä koskaan teitä hylkää.
Kolmiyhteisen Jumalan loputonta armoa ja siunausta teille rukoillen,
+ Leo
Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa
+ Epifani
Kiovan ja koko Ukrainan metropoliitta