Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitus esittää (Avaa uuden sivuston) odotetusti Oulun metropoliitan vaalin järjestämistä marraskuun kirkolliskokouksessa. Oulun metropoliitan tehtävä on ollut avoinna pian kahden vuoden ajan. Se tuli avoimeksi, kun tehtävän edellinen hoitaja, metropoliitta Elia tuli valituksi arkkipiispaksi. Tehtävää on vuoden 2025 alusta hoitanut väliaikaisesti Haminan piispa Sergei.
Kirkon hiippakuntien määrää ja rakennetta selvittäneen työryhmän yksiselitteisen johtopäätöksen mukaisesti kirkollishallitus esittää kirkolliskokoukselle lisäksi, että hiippakuntien lukumäärä säilytetään kolmena.
Samalla se päätti jatkaa työryhmän esille tuomien hallinnollisten keinojen valmistelua hiippakuntien rakenteen kehittämiseksi ja keventämiseksi. Esillä on ollut muun muassa hiippakuntien keskeisten hallinnollisten tehtävien keskittäminen yhteen hiippakuntapiispoja avustavaan kansliaan. Lisäksi työryhmän raportissa (Avaa uuden sivuston) esitetään apulaispiispan tehtävästä luopumista ja nostetaan esille piispojen palkkatason kohtuullisuuden arviointi.
Palkka-avoimuus halutaan selvittää
Myös kirkon palkkatietojen salassapidon perusteet halutaan selvittää. Nykyisten lakien puitteissa tietojen julkisuudesta ei ole selvyyttä, minkä vuoksi ne on salattu. Asiasta on tehty kirkolliskokoukselle aloite (Avaa uuden sivuston), ja kirkollishallitus pyytää kirkolliskokousta päättämään selvityksen käynnistämisestä ja tarvittavista jatkotoimista.
Myös piispojen oikeudelliseen asemaan suhteessa Suomen lainsäädäntöön halutaan samalla selvyys. Rovasti Rauno Pietarisen tekemässä kirkolliskokousaloitteessa painotetaan erityisesti piispojen työoikeudellisen aseman selvittämistä (Avaa uuden sivuston).
Vallitsevan tulkinnan mukaan on epäselvää, onko kirkon kanonisen perinteen valossa kirkon keskushallinnossa työnantajan edustajana toimivalla kirkollishallituksella toimivaltaa esimerkiksi arvioida piispan käyttäytymistä tehtävässään.
Jokainen on ainutlaatuinen ja arvokas
Kirkollishallitus käynnistää turvallisemman tilan periaatteiden toimenpideohjelman aihetta kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti selvittäneen työryhmän ehdotusten (Avaa uuden sivuston) pohjalta.
Raportissa turvallisemman tilan lähtökohdiksi määritellään muun muassa ennakko-oletusten välttäminen, suora kommunikointi ihmisen itsensä kanssa, yksilöllinen ja ihmisarvoa kunnioittava kohtaaminen, mahdollisuus täysivaltaiseen osallistumiseen sekä fyysinen esteettömyys ja tiedon, kielen ja viestinnän saavutettavuus.
Kirkon keskushallinnolle laaditaan omat turvallisemman tilan periaatteet yhdessä keskushallinnon henkilöstön kanssa. Seurakuntia kehotetaan tekemään omat ohjeensa yhdessä yhteisönsä toimijoiden kanssa.
Lisäksi palvelukeskus valmistelee yhteistyössä soveltuvan asiantuntijatahon kanssa kirkolle yhdenvertaisuutta ja turvallisemman tilan periaatteiden laatimista koskevan koulutuskokonaisuuden.
Koulutukset aloitetaan kirkon ylimmästä hallinnosta, esipaimenista, papistosta, esihenkilöistä ja luottamushenkilöistä. Koulutuskokonaisuuden toteuttamiseen varataan 5 000 euron määräraha kirkon keskusrahaston vuoden 2027 talousarviosta.
Turvallisemman tilan ja yhdenvertaisuuden koulutus sisällytetään jatkossa soveltuvin osin myös kirkon työelämäopintoihin ja muuhun henkilöstökoulutukseen. Lisäksi seuraavaan kirkolliskokoukseen valmistellaan yleiset turvallisemman tilan periaatteet kokoustilanteita varten.
Turvallisemman tilan periaatteiden tarkoituksena on vahvistaa kirkon toimintakulttuuria siten, että jokainen ihminen voidaan kohdata arvokkaana ja täysivaltaisena kirkon yhteisön jäsenenä. Raportin teologisena lähtökohtana on ortodoksinen ihmiskäsitys, jonka mukaan jokainen ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja on persoonana ainutlaatuinen ja arvokas.
Diakoniakoordinaattoria ei esitetä
Kirkollishallitus ei esitä erillisen, kokoaikaisen diakoniakoordinaattorin palkkaamista (Avaa uuden sivuston) diakonia- ja kehitysjärjestö Filantropiaan vastoin diakoniatyön kehittämistä selvittäneen työryhmän ehdotusta (Avaa uuden sivuston).
Sen sijaan se päätti arvioida palvelukeskuksen kasvatuksen ja koulutuksen koordinaattorin työajan palauttamista sataan prosenttiin, jolloin diakoniatyön koordinointiin, kehittämiseen ja seurakuntien tukemiseen voitaisiin osoittaa riittävät resurssit.
Diakoniatyö ja maahanmuuttajatyö kuuluvat jo nykyisellään kasvatuksen ja koulutuksen koordinaattorin tehtäväalueeseen. Koordinaattorin tehtävää hoidetaan kirkolliskokouksen viime vuonna tekemän päätöksen (Avaa uuden sivuston) mukaisesti tällä hetkellä 60 prosentin työajalla.
Kirkollishallitus päätti, että koordinaattori perustaa diakoniatyön ohjausryhmän diakoniatyöryhmän esityksen mukaisesti. Ohjausryhmän toimintaa hyödynnetään seurakuntien diakoniatyön tukemisessa, ja sen toimivuutta ja vaikuttavuutta seurataan osana diakoniatyön kokonaisuuden kehittämistä.
Diakoniatyön kehittämistä pohtinut työryhmä ehdotti, että seurakuntien diakoniatoimikunnista luovuttaisiin ja seurakuntiin perustettaisiin uusia diakoniatyöntekijöiden toimia. Kirkollishallitus pitää uusien toimien perustamista epärealistisena, koska sen näkemyksen mukaan seurakunnilla ei nykyisessä taloudellisessa tilanteessa yleisesti ole mahdollisuuksia siihen.
Tämä muodostaa kirkollishallituksen arvion mukaan olennaisen kysymyksen myös koko työryhmän esittämän toimintamallin toteuttamiskelpoisuudesta. Mikäli mallin seurakuntatasolle suunniteltuja rakenteita ei taloudellisista syistä voida toteuttaa, ei ole perusteltua toteuttaa kokonaisuudesta irrallisesti ainoastaan valtakunnallista koordinaattorin tehtävää. Työryhmän esityksiä on sen sijaan kirkollishallituksen mielestä syytä arvioida kokonaisuutena huomioiden niiden toiminnalliset, organisatoriset ja taloudelliset vaikutukset sekä kirkon että seurakuntien tasolla.