Viron korkein oikeus: Moskovan patriarkaattiin yhdistettyä kirkkoa koskeva laki on perustuslain mukainen

Viron korkein oikeus (Riigikohus (Avaa uuden sivuston)) arvioi keväällä 2025 Viron parlamentissa (Riigikogu) hyväksyttyä lisäystä lakiin, joka mahdollistaisi Viron kristillisortodoksisen kirkon (tunnettiin ennen Viron Moskovan patriarkaatin alaisena ortodoksisena kirkkona) kieltämisen.

Asia tuli korkeimman oikeuden käsittelyyn sen jälkeen, kun parlamentti oli hyväksynyt lain, mutta presidentti Alar Karis jätti lain allekirjoittamatta pitäen esitystä liian laajana ja epäselvänä sekä uskonnonvapautta rajoittavana ja pyysi korkeimman oikeuden kantaa lisäykseen.

Lain suppeampi tulkinta mahdollista

Korkein oikeus katsoi, että lakia voidaan tulkita suppeasti siten, että sitä sovelletaan vain perustuslain mukaisesti valtion sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden turvaamiseen.

Lain käyttö edellyttää, että uskonnollinen yhteisö tai siihen liittyvä ulkomainen organisaatio muodostaa todellisen uhan kansalliselle turvallisuudelle tai yhteiskuntajärjestykselle. Tällainen uhka voi ilmetä esimerkiksi Viroa vastaan vihamielisen toiminnan tukemisena tai rahoittamisena.

Tällöin yhteisön on katkaistava siteensä ulkomaiseen organisaatioon, mukaan lukien siteet, jotka koskevat henkilöstövalintoja ja hallinnollista ohjausta sekä taloudellista riippuvuutta. Lakialoite ei kiellä tunnustuksellista tai opillista yhteyttä, sillä tämä osio on poistettu lainsäätöprosessin aikana. Tuomioistuin korostaa, että rajoitusten tulee olla tarkkarajaisia eikä laki saa käyttää mielivaltaista viranomaistoimintaa.

Rakenteellinen ja opillinen itsenäisyys erilleen

Kirjoittajan tulkinnan mukaan laki näyttää siis pyrkivän erottamaan kirkon opillisen itsenäisyyden rakenteellisesta itsenäisyydestä. Tulkinnasta tullaan varmasti käymään vielä keskustelua, sillä esimerkiksi Viron kristillisortodoksisen kirkon ollessa kyseessä piispojen nimittämisjärjestys on sekä kirkon tunnustuksellinen ja opillinen kysymys, mutta käytännön tasolla hankalasti erotettavissa patriarkaatin päätöksistä Moskovassa niin pitkään kuin kanoninen yhteys on olemassa.

Kirjoittaja on TT, systemaattisen teologian apulaisprofessori Itä-Suomen yliopistossa.