Kuuntele
Joensuussa sijaitsevan Ortodoksisen seminaarin kirkollinen ja kanoninen asema on ollut epäselvä siitä lähtien, kun arkkipiispan istuin siirtyi Kuopiosta Helsinkiin vuonna 2018. Lisäksi piispainkokous määritti vuonna 2022 toimeen asetetun apulaispiispan toimenkuvaan muun muassa koulutusasiat.
Kirkon työntekijät koulutetaan Joensuussa Itä-Suomen yliopistossa sekä Ortodoksisessa seminaarissa. Hallinnollisesti seminaari toimii kirkollishallituksen alaisena osana Suomen ortodoksisen kirkon palvelukeskusta piispainkokouksen valvonnassa.
Seminaarin johtaja, rovasti Mikko Sidoroff kirjelmöi seminaarin kanonisesta asemasta ensimmäisen kerran tuolloiselle arkkipiispa Leolle jo lokakuussa 2022 (Avaa uuden sivuston) pian seminaarilla järjestettyjen papiston koulutuspäivien jälkeen sekä uudelleen (Avaa uuden sivuston) piispainkokoukselle (Avaa uuden sivuston) viime toukokuussa pyytäen piispainkokouksen kantaa asiaan. Piispainkokous kuitenkin merkitsi asian vain tiedoksi eikä ottanut siihen kantaa.
Rovasti Sidoroff palasi aiheeseen viime syyskuussa Joensuussa järjestetyillä Ortodoksisten pappien liiton 100-vuotispäivillä juhlaseminaarin virallisessa puheenvuorossaan. Esitelmää kuuntelemassa olivat kaikki kolme kirkkomme toimessa olevaa piispaa eli arkkipiispa Elia, metropoliitta Arseni ja piispa Sergei – sekä Ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen edustajina Ranskan arkkipiispa Dimitrios (Ploumis) ja Viron Haapsalun piispa Damaskinos.
Seminaarin asema esillä jo 2022
Piispainkokous käsitteli seminaarin asemaa ensimmäisen kerran jo lokakuussa 2022 (Avaa uuden sivuston) heti Sidoroffin arkkipiispalle lähettämän kirjeen jälkeen. Tuolloin arkkipiispa Leo esitti piispainkokoukselle, että seminaari toimisi kanonisesti Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispan alaisuudessa ja että ainoastaan arkkipiispaa muistellaan liturgisesti sen jumalanpalveluksissa.
Metropoliitta Arseni teki vastaesityksen, jossa hän esitti, että asia pannaan pöydälle ja käsittelyn pohjaksi pyydetään lausunto Konstantinopolin pyhän synodin kanonisten kysymysten jaostolta. Piispainkokous päätti toimia tehdyn vastaesityksen mukaan. Piispainkokouksen istunnossa olivat läsnä arkkipiispa Leo, metropoliitta Arseni, metropoliitta Elia ja piispa Sergei.
Konstantinopolista ei kuitenkaan kuulunut vastausta, joten viime lokakuussa piispainkokous siirtyi päätöksentekoon (Avaa uuden sivuston). Arkkipiispa Elia esitti, että seminaari toimii arkkipiispan kanonisessa alaisuudessa ja että jumalanpalveluksissa muistellaan arkkipiispaa sekä hänen jälkeensä Kuopion ja Karjalan metropoliittaa. Lisäksi hän esitti, että opiskelijoiden mahdollisista vihkimisistä päättää sen hiippakunnan piispa, jonka alueella opiskelija on kirjoilla.
Metropoliitta Arseni teki vastaesityksen, jonka mukaan seminaari toimii Kuopion ja Karjalan hiippakunnan kanonisessa alaisuudessa ja että jumalanpalveluksissa muistellaan edellä esitettyjen jälkeen myös Oulun metropoliittaa.
Piispa Sergei äänesti tuolloin metropoliitta Arsenin vastaesityksen puolesta, joten siitä tuli piispainkokouksen päätös. Lisäksi piispat totesivat yhteisesti tärkeäksi, että kaikki hiippakuntien piispat vierailevat seminaarissa esimerkiksi toimittamalla oman hiippakuntansa alueella kirjoilla olevan opiskelijan vihkimisen.
Kirje Konstantinopolista saapui
Seminaarin kanoninen asema nousi uudelleen piispainkokouksen asialistalle maaliskuussa (Avaa uuden sivuston), koska Konstantinopolin pyhä synodi vastasi tiedusteluun 12.11.2025 päivätyssä kirjeessään. Se oli vastaus 12.9.2025 lähetettyyn uuteen tiedusteluun patriarkaatin näkemyksestä seminaarin kanonisesta asemasta.
Kirjeessä todetaan, että patriarkaatin linjana on, että kirkollisissa laitoksissa muistellaan liturgisesti kirkon johtavaa piispaa. Suomen ortodoksisen kirkon osalta tämä pyhän synodin mukaan tarkoittaa, että Ortodoksisen seminaarin liturgioissa muistellaan arkkipiispaa.
Lisäksi kirkollishallitukselle oli tehty piispainkokouksen lokakuisen päätöksen kanonisia ja laillisia perusteita koskeva tiedustelu (Avaa uuden sivuston). Sen allekirjoittajina olivat Ortodoksisten pappien liitto, Ortodoksisten kanttorien liitto, Itä-Suomen yliopiston ortodoksisen teologian opiskelijoiden ainejärjestö Pistis, Ortodoksisen seminaarin opettajat, rovasti Mikko Sidoroff ja diakoni Petri Nykänen, sekä Itä-Suomen yliopiston teologian osaston professori Pekka Metso ja apulaisprofessori Maria Takala-Roszczenko.
Tiedustelussa otettiin myös kantaa piispainkokouksen päätökseen ja esitettiin, että Ortodoksinen seminaari kuuluu arkkipiispan alaisuuteen. Tätä perusteltiin yhtäältä kirkkojärjestyksellä, jossa arkkipiispan johtamalla piispainkokouksella on velvollisuus valvoa seminaarin toimintaa. Toisaalta kirkkolaissa määritellään arkkipiispan yleinen kokonaiskirkon johtamisvastuu, jonka perusteella Ortodoksinen seminaari koko kirkon koulutuslaitoksena kuuluisi arkkipiispan johtamisvastuun piiriin.
Liturginen muistelu myös esillä
Piispainkokous päätti arkkipiispa Elian esityksestä, että Ortodoksinen seminaari toimii arkkipiispan alaisuudessa ja että seminaarin liturgioissa muistellaan ainoastaan arkkipiispaa paitsi suuren saaton yhteydessä, jolloin arkkipiispan jälkeen muistellaan myös paikallista hiippakuntapiispaa.
Päätösesityksen perusteluissa huomautetaan muun muassa, että liturginen muistelu ei ole pelkkä seremoniallinen muodollisuus, vaan kanonisen järjestyksen konkreettinen ilmaus: se sekä ilmentää että vahvistaa olemassa olevaa kirkollista alaisuussuhdetta. Vastaavasti muistelusta pidättäytyminen tai sen muuttaminen merkitsee kanonisen yhteyden katkaisemista tai siirtämistä.
Päätös syntyi arkkipiispa Elian ja piispa Sergein äänin. Piispa Sergei kertoo Aamun Koitolle tarkistaneensa kantaansa suhteessa viime lokakuiseen päätökseen, koska katsoi, että Ekumeenisen patriarkaatin pyhän synodin lausunto oli tässä asiassa ratkaiseva seikka.
Piispainkokous päätti lisäksi yksimielisesti, että kirkollishallitus ryhtyy toimenpiteisiin perustaakseen uudelleen Ortodoksisen seminaarin johtokunnan, jonka piispajäsenenä toimii arkkipiispa.
Seminaarin johtaja, rovasti Mikko Sidoroff oli kirjeissään piispainkokoukselle toistuvasti pyytänyt, että vuonna 2014 hallinnonuudistuksen yhteydessä lakkautettu seminaarin johtokunta palautetaan käyttöön. Johtokunta on hänen mukaansa ollut se foorumi, jossa piispallinen kaitsenta seminaarista on konkretisoitunut.
Metropoliitta Arseni jätti piispainkokouksen tuoreimpaan päätökseen eriävän mielipiteen, jossa hän toteaa, ettei voi yhtyä siihen piispan muistelua koskevilta osin. Hän vetoaa kirkon alueelliseen periaatteeseen, jonka mukaan jumalanpalveluksissa muistellaan sen hiippakunnan piispaa, jonka alueella toimitaan. Seminaarin muuttaminen arkkipiispan eli toisen hiippakunnan alaisuuteen luo hänen mukaansa myös ongelman seminaarissa työskentelevän papin asemaan, koska papiston tulee muistella oman hiippakuntansa piispaa liturgiassa.
Lisäksi metropoliitta Arseni arvelee viime syyskuussa Konstantinopoliin lähetetyn kirjeen olleen sisällöltään johdatteleva, ja siten sillä saatiin haluttu vastaus. Kirjettä ei hänen mukaansa esitetty piispainkokoukselle. Kirjeen lähettäminen patriarkaattiin osoittaa hänen mukaansa myös tavoitteita kaventaa kirkkomme autonomiaa välittämällä Konstantinopoliin kysymyksiä, joita aikaisemmin on kyetty ja jotka kuuluisi ratkaista paikallisesti. Konstantinopolin pyhän synodin kannan tiedusteleminen oli kuitenkin metropoliitta Arsenin oma ehdotus vuonna 2022, jolloin piispainkokous käsitteli asiaa ensimmäisen kerran.
Pääkuvassa Joensuun ortodoksisen seminaarin Pyhän Johannes Teologin kirkko.
