Kuuntele
Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Elia antoi Suomen Kuvalehdelle henkilöhaastattelun, joka julkaistiin 26.3.2026 (Avaa uuden sivuston). Tietyistä jutussa esiintyvistä sanamuodoista saattaa syntyä vaikutelma, joka ei vastaa isä esipaimenen tarkoitusta.
– Olemme monista eri kansallisista ja kulttuurisista taustoista tulevien ihmisten paikalliskirkko, ja se on yksi voimavaroistamme ja vahvuuksistamme. Kirkon ovi on auki jokaiselle. Tuomitsemme Venäjän kirkon roolin Ukrainan hyökkäyssodassa. Samalla jokaisen on tärkeää tiedostaa, että venäjänkieliset ja -taustaiset seurakuntalaiset eivät ole vastuussa Venäjän kirkon toiminnasta. Monet venäläistaustaiset ovat olleet kirkossa suuri apu ukrainalaisten vastaanottamisessa ja tukemisessa, arkkipiispa Elia sanoo.
Venäjän ortodoksinen kirkko on päämiehensä, patriarkka Kirillin johdolla asettunut tukemaan maan hyökkäyssotaa Ukrainassa esittäen sen jopa ”pyhänä sotana”.
– Keskustelimme jutun teon yhteydessä toimittajan kanssa laajasti erityisesti Ukrainan sodan vaikutuksista kirkkoomme. On arvokasta, että suomalaiset mediat hahmottavat ja tunnustavat sen, kuinka keskeinen rooli yhteiskunnassa kirkollamme on myös ukrainalaispakolaisten vastaanottamisessa ja eri etnisten ryhmien tuomisessa yhteen, arkkipiispa Elia sanoo.
Kaiken kaikkiaan isä esipaimen toteaa, että Ukrainan sota on jättänyt vahvan jäljen hänen ensimmäisiin vuosiinsa arkkipiispana.
Arkkipiispa vieraili Kiovassa lokakuussa 2025, jolloin hän ja Kiovan ja koko Ukrainan metropoliitta Epifani hiljentyivät Ukrainan kaatuneiden puolustajien muistoseinän äärellä. Vierailun aikana sodan todellisuus tuli järkyttävän lähelle.
Arkkipiispa Elia vieraili myös Kiovan lähellä Butšassa, jonne on pystytetty muistomerkki Venäjän miehityksen aikana surmatuille siviileille. Käynti sotarikosten tapahtumapaikalla jätti niin ikään ikuisen jäljen.
Kirkko kokoaa eri taustoista tulevia
Arkkipiispa Elia on saanut todistaa niin venäläistaustaisten kuin ukrainalaisten sopuisaa yhteiseloa hiippakunnassaan – yhtenä esimerkkinä tästä toimii Pyhän Kolminaisuuden kirkon pyhäkköyhteisö.
Hän kertoo iloinneensa saatuaan toimittaa jumalanpalveluksen Pyhän Kolminaisuuden kirkossa 22. maaliskuuta (Avaa uuden sivuston) sen peruskorjauksen valmistuttua. Kirkko on perinteisesti venäjää ja sittemmin myös ukrainaa puhuvien suosima pyhäkkö.
Arkkipiispa toimitti palveluksen Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Markku Salmisen, venäjän- ja ukrainankielisestä seurakuntatyöstä vastaavan rovasti Heikki Huttusen ja muun papiston kanssa. Palvelus toimitettiin suomeksi ja kirkkoslaaviksi.
– Pyhän Kolminaisuuden pyhäkön yhteisö viestii toiminnallaan ja hengellään rauhanomaisesta yhteiselosta eritaustaisten ihmisten kesken, arkkipiispa sanoo.
Naisten asema jälleen esillä
Suomen Kuvalehden artikkelissa nostettiin esiin myös naisten ja tyttöjen asema. Siinä todettiin monien naisten kokevan, että he eivät ei tule kuulluiksi ja nähdyiksi sukupuolensa takia.
– On tärkeää, että kuulemme ja kuuntelemme kirkon jäsenten kokemuksia. Samanaikaisesti on tärkeää, että voimme käydä keskustelua naisten asemasta yhteisönä itsenäisesti ja omista lähtökohdistamme käsin, emme ulkopuolelta tulevan paineen alaisina.
– Pääsiäisen ylösnousemuksen sanoma on tässäkin meille vapauttava, hengellinen aarre, arkkipiispa Elia muistuttaa.
– Kristuksessa ei ole juutalaista eikä kreikkalaista, eikä miestä tai naista. Olemme kaikki Kristuksen ruumiin arvokkaita jäseniä. Toivon, että pian ristin kautta koittavan pääsiäisen ilossa näemme sekä oman että lähimmäisemme arvon Kristuksen kuvana.
Arkkipiispa Elia on tuonut useassa yhteydessä esille myös huolensa koulujen uskonnonopetuksen mahdollisista muutoksista (Avaa uuden sivuston). Pitkän uran opettajana tehnyt arkkipiispa tietää kokemuksensa kautta sen, kuinka tärkeä mahdollisuus oman uskonnon opetukseen peruskoulussa on lapsen hengelliselle ja uskonnolliselle kasvulle.
Pääkuvassa arkkipiispa Elian lämmin kohtaaminen pienokaisen kanssa Pyhän Kolminaisuuden kirkossa Helsingissä 22. maaliskuuta. Kirkko on perinteisesti venäjää ja sittemmin myös ukrainaa puhuvien suosima pyhäkkö.
– Pyhän Kolminaisuuden pyhäkön yhteisö viestii toiminnallaan ja hengellään rauhanomaisesta yhteiselosta eritaustaisten ihmisten kesken, arkkipiispa sanoo.
Juttua on muokattu 28.3.2026 klo 18:23 täsmentämällä ingressiin ”tämä aihepiiri” -ilmauksen tilalle ”Venäjä-aihepiiri”.
