Maailmanlaajuinen kirkko tarvitsee ykseyttä

Minä en rukoile ainoastaan näiden, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun, että he yhtä olisivat,”
Joh 17:21.

Johanneksen evankeliumin 17. luku sisältää suurenmoisen rukouksen. Se on Jeesuksen jäähyväisrukous, jota kutsutaan myös Jeesuksen ylimmäispapilliseksi rukoukseksi. Tämän kauniin ja syvällisen rukouksen teemoina ovat Jeesuksen kirkastaminen, Hänen tehtävänsä ja opetuslastensa asema maailmassa, ja ennen kaikkea esirukous myös tulevien opetuslasten eli kaikkien
meidän puolesta. Jeesuksen tehtävänä on antaa ikuinen elämä koko ihmiskunnalle, ettei kukaan hukkuisi. Tämä on myös Hänen kirkkonsa, meidän kaikkien, missiomme tässä maailmassa. ”Tämä on minun käskyni, että te rakastatte
toisianne niin kuin minä olen rakastanut teitä.”

Vapahtajamme rukousta varjostaa kuitenkin murhe. Kaiken näkevä ja tietävä Jumala näkee laumansa hajaannuksen. Oli ollut aika jolloin Herran lauma, alkuseurakunnan juuret, mahtuivat yhteen ainoaan kalastajaveneeseen Gennetsaretin järvellä. Kristuksen hellä ja rakastava sydän kehotti heitä rakastamaan toinen toisiaan, sillä siitä heidät tunnettaisiin Hänen opetuslapsikseen. Keskinäinen rakkaus oli se avain, joka avasi heidän sydämensä lähimmäisen rakkauden tielle läpi vaarojen ja kuolemankin.

Kristuksen seurakunta on meidän aikanamme suuri, mutta hajallaan. Yksi Paimen murehtii ja etsii vieläkin lampaitaan ja rukoilee meidän puolestamme. Tuohon rukoukseen mekin yhdymme kaikissa ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksissa ja ekumeenisissa yhteiskristillisissä tapahtumissa. Meidän täytyy edelleen lähteä liikkeelle etsimään yhteyttä toisiimme Kristuksen
rakkauden hengessä. Olen varma, että Kristus iloitsee Taivaan valtakunnan korkeuksissa jokaisesta askeleestamme kohti ykseyttä. Yhteiset kokoontumisemme ovat kuin tulevan Jumalan valtakunnan tulemisen kevään merkkejä. Rakkaat
ystävät! Kevät on tulossa! Me lähestymme pyhää Pääsiäistä. Kristikunnan suurinta juhlaa ja Kristuksen ylösnousemisen ihmettä.
Suokoon hyvä ja ihmisiä rakastava Jumala meidän silloin muistaa Jeesuksen rukous: ”että he kaikki yhtä olisivat.” Silloin Jeesuksen rakkaus toisi ilon myös meidän sielujemme kevääseen.
 

Kirkkoherra Johannes Parviainen
1/2014