(Joh. 8:51–59)
Evankeliumissa Jeesus kertoo, ettei se, joka pitää kiinni hänen sanastaan, näe milloinkaan kuolemaa. Näiden sanojen vuoksi vastustajat sanovat, että Jeesuksessa on paha henki, sillä pyhät isät ja profeetat olivat kuolleet: hänkö olisi heitä suurempi? Jeesus sanoo, ettei hänen kunniansa ole minkään arvoinen, jos hän sen itse kirkastaa. Hänen kunniansa kirkastaa kuitenkin Isä, jota he eivät tunne. Siksi Abrahamkin iloitsi nähdessään hänet edeltä.
Kuulijat kimpaantuvat, koska Jeesus väitti nähneensä Abrahamin, vaikka ei ollut edes viisikymmentävuotias. Silloin Jeesus julistaa, että hän on ollut olemassa jo ennen kuin Abraham oli. Kuulijat alkava poimia kiviä surmatakseen Jeesuksen, mutta hän poistuu temppelistä.
***
Jeesuksen, ihmiseksi syntyneen Jumalan Pojan, alkuperä on ikuisuudesta. Kuulijat eivät ymmärtäneet pyhän Kolminaisuuden mysteeriä ja tahtoivat siksi surmata Herran.
Kaikki, mitä Jeesus teki ja opetti, julisti Jumalan Pojan ihmiseksi tulemista. Tästä suuresta lahjasta iloitsivat pyhät isät ja profeetat jo edeltä.
Se, joka tämän uskoo, ei näe kuolemaa. Hän voittaa omakseen ikuisen elämän ja iloitsee yhdessä Abrahamin kanssa. Evankeliumin ilosanoma onkin uskon ja hengellisen riemun lähde kaikissa elämänvaiheissa.
Kristus nousi kuolleista!